maanantai 25. syyskuuta 2017

Kapellimestari Markku Johansson ja TASO.

Johan Julius Christian Sibeliuksen (s. 8.12.1865 Hämeenlinna ja k. 20.9.1957 Ainola) Jääkärimarssi op. 91 vuodelta 1917 kajautti Tampere-talon suuressa salissa Sata vuotta suomalaista viihdettä -viihdekonsertin käyntiin maanantaina 25.9.2017 klo 19. Sibelius työsti marssiaan kolme päivää jääkäri Heikki Nurmion kirjoittamiin sanoihin Ainolassa. Sanoitus voitti lokakuussa 1917 Kuurinmaan kuvernementissä kilpailun parhaasta marssilaulusta ja salakuljetettiin Suomeen Sibeliukselle työstettäväksi. Ensimmäisen kerran marssi esitettiin 28.11.1917, mutta mieskuorolle ja pianolle kirjoitettuna se julkaistiin joulukuun alussa samana vuonna.

Kuvassa vasemmalla rumpali Jari "Kepa" Kettunen ja Tampere-talon ohjelmapäällikkö Timo Suomi.

Tampere-talon ohjelmapäällikkö Timo Suomi järjesti yhteen osaavan, paikallisen orkesterin ja ammattitaitoisen sovittajan/kapellimestarin sekä laulusolistit. Konsertin orkesterina toimi vuonna 2003 perustettu TASO eli Tampereen akateeminen sinfoniaorkesteri, jonka omana kapellimestarina toimii Tampere Filharmonian II-viulujen äänenjohtaja ja kapellimestari Kimmo Tullila. Heinolasta saatiin trumpetinsoiton 13-vuotiaana aloittanut Markku Henrik Johansson (s. 22.3.1949 Lahti) illan kapellimestariksi ja lähes kaikki illan sovituksetkin olivat Markku Johanssonin tekemiä. Trumpetisti ja flyygelitorven soittaja Markku Johansson toimi vuodet 1988-2009 Vantaan viihdeorkesterin kapellimestarina ja hän oli myös perustamassa UMO Jazz Orchestraa ja toimi sen kapellimestarina vuosina 1992-1993. Laulusolisteina ja juontajina toimivat Arja Koriseva ja Hannu Lehtonen.

Kuvassa vasemmalla laulusolistit Hannu Lehtonen ja Arja Koriseva.

Viihdekonsertti jatkui Sibeliuksen jälkeen säveltäjä ja urkuri Frans Oskar Merikannon (vuoteen 1882 Mattsson, s. 5.8.1868 Helsinki ja k. 17.2.1924 Oitti) sävellyksellä Aleksis Kiven (Alexis Stenvall, s. 10.10.1834 Nurmijärvi ja k. 31.12.1872 Tuusula) sanoihin, Onnelliset. Konsertti piti sisällään huomattavan määrän kotimaista elokuvamusiikkia ja välillä orkesteri soitti myös hyvinvalittuja instrumentaaliosuuksia. Melkein kahdeksan ja puolisataa levytystä tehnyt laulaja, säveltäjä ja kapellimestari Georg Malmsténin (s. 27.6.1902 Helsinki ja k. 25.5.1981 Helsinki) sävellyksistä yleisölle esiteltiin valssi Ilta skanssissa, Pot, pot, pot, pot, potkut sain sekä Auringon lapset – Päikese lapsed, saman nimisestä Theodor Lutsin elokuvasta vuodelta 1932. Elokuva tehtiin suomalais-virolaisena yhteistyönä, mutta sitä ei ole koskaan nähty Suomessa. Laulun sanoituksesta vastasi Erkki Karu (vuoteen 1907 Erland Fredrik Kumlander, s. 10.4.1887 Helsinki ja k. 8.12.1935 Helsinki). Erkki Karu teki Tampereella alkuun lyhyitä filmejä Frans Ekebomin kanssa ja perusti sitten Karl Fagerin ja Teuvo Puron kanssa Suomi-Filmin sekä myöhemmin T. J. Särkän kanssa Oy Suomen Filmiteollisuuden.

Erkki Karu.


Suomen sotavuosien viihdettä edusti konsertissa kapellimestari, pianisti, sovittaja ja säveltäjä George de Godzinskyn (s. 5.7.1914 Pietari ja k. 23.5.1994 Helsinki) musiikki. Gode sävelsi musiikin kaikkiaan 64 pitkään elokuvaan ja toimi Radion viihdeorkesterin kapellimestarina vuosina 1953-1980 sekä Suomen Kansallisoopperan ja Suomen Kansallisbaletin vierailevana kapellimestarina. Goden valssisävelmä Äänisen aallot ja Katupoikien laulu – vuodelta 1942 Turo Kartton sanoihin - edustivat sota-aikamme musiikkia konsertin ensimmäisellä puoliskolla. Sota-aikaan liittyi myös Viljo Vesterisen (s. 26.3.1907 Terijoki ja k. 18.5.1961 Helsinki) Säkkijärven polkka, joka konsertissa sai verevän instrumentaalitulkinnan. Ennen väliaikaa esiteltiin vielä työpari Reino Vihtori Helismaan (vuoteen 1934 Helenius, s. 12.7.1913 Helsinki ja k. 21.1.1965 Helsinki) ja Toivo Pietari Johannes Kärjen (s. 3.12.1915 Pirkkala ja k. 30.4.1992 Helsinki) tuotoksia; ensin Rakovalkea, joka on tuotteliaan runoilijan ja latojan Reino Helismaan oma sävellys ja sanoitus. Hän oli tunnettu Lapin kävijä ja jätti jälkeensä n. 5 000 laulusanoitusta, 104 radiohupailua, 32 elokuvakäsikirjoitusta, 10 revyytä ja 8 näytelmää. Säveltäjä ja sovittaja sekä tuottaja Toivo Kärjeltä kuultiin potpuri kappaleista Täysikuu, Sinun silmiesi tähden (elokuvasta Pekka ja Pätkä kesälaitumilla vuodelta 1953) sekä Lapin jenkka.

Konsertin jälkipuoliskon polkaisi rummuilla käyntiin Jari ”Kepa” Kettunen (s. 3.5.1962), kun orkesteri soitti säveltäjä, sovittaja, kapellimestari ja multi-instrumentalisti Rauno Väinämö Lehtiselle (s. 7.4.1932 Tampere ja k. 1.5.2006 Helsinki) ehkä eniten Teostotuloja maailmalta tuoneen sävellyksen, Letkiksen. Pelkästään MTV:n kapellimestarina toimiessaan vuosina 1967-1977 Rauno ennätti tehdä 6 000 sävellystä – lukuun on sisällytetty myös mainosmusiikki. Jälleen elokuvamusiikki vyöryi suureen saliin, kun esitysvuoroon tuli Lars ”Lasse” Anders Fredrik Mårtensonin (s. 24.9.1934 Helsinki ja k. 14.5.2016 Espoo) sävelmä Myrskyluodon Maija samannimisestä Åke Lindmanin ohjaamasta TV-elokuvasta. Laulun huikeasta suomennuksesta vastaa Jukka Virtanen (s. 25.7.1933 Jämsänkoski). Lasse Mårtenson ja Jukka Virtanen olivat Jaakko Salon, Matti Kuuslan ja Marjatta Leppäsen kanssa perustamassa Uutta Iloista Teatteria vuonna 1978 Linnanmäen Peacock-teatteriin; teatteri kunnioitti Ossi Nikolai Elstelän (s. 18.5.1902 Tampere ja k. 10.4.1969 Helsinki) ja Pallen eli Reino Wilhelm Palmrothin (s. 2.4.1906 Ruovesi ja k. 2.5.1992 Helsinki) Iloista Teatteria, jonka valvontakomissio lakkautti. Tämä teatteri jatkoi toimintaansa Elstelän johdolla Punaisen Myllyn revyyteatterina avustajinaan mm. Reino Helismaa ja Toivo Kärki.

Säveltäjä Kaj Chydenius.


Kaj Oskar Chydenius (s. 16.10.1939 Kuusankoski) esiteltiin seuraavana elokuvasäveltäjänä; ensin elokuvasta Asfaltilampaat sävelmä Sinua, sinua rakastan ja sitten Nuoruustango elokuvasta Kreivi. Kuusikymmentäluvulta siirryttiin seuraavalle vuosikymmenelle Irwin Goodmanin eli Antti Yrjö Hammaebergin (s. 14.9.1943 Hämeenlinna ja k. 14.1.1991 Hamina) ja Veikko Olavi ”Vexi” Salmen (s. 21.9.1942 Hämeenlinna) musiikilla ja sanoilla. Jälleen potpuriksi kirjoitettu St. Paul ja Reeperpahn, Po, po, po, poing ja lyhyt duetto Hannu Lehtosen ja Markku Johanssonin esittämänä Työmiehen lauantaista. Kari Tuomisaaren sanoihin teki Rauno Lehtinen Suomen Euroviivuedustuskappaleen Tom, Tom, Tom, jonka Marion Rung lauloi Luxemburgissa vuonna 1973.

Sanoittaja ja säveltäjä Juha Harri Vainio (s. 10.5.1938 Kotka ja k. 29.10.1990 Gryon, Sveitsi) esiteltiin kahden laulun voimin. Ensin Juhan oma teos Albatrossi, erittäin mukaansa vievä tarina kahdesta kaveruksesta ja menetetyistä vuosista. Toisena sovittaja ja säveltäjä Veikko Samulin sävellys Juha Vainion sanoin Mun sydämeni tänne jää, jonka aikoinaan levyttivät ainakin Katri Helena ja Kari Tapio. Norjan vuonoille johdatteli Pauli Matti Juice Juhani Leskisen (s. 19.2.1950 Juankoski ja k. 24.11.2006 Tampere) Norjalaisvillapaita ja Satulinnaan saateltiin Jukka Kuoppamäen (s. 1.9.1942 Helsinki) alkujaan tangoksi säveltämällä kappaleella vuodelta 1995.

Kaksi viimeistä laulunumeroa solistiparimme esittivät yhdessä. Timo Johannes Koivusalon (s. 31.10.1963 Pori) elokuvasta Kaksipäisen kotkan varjossa sävelmä Jotain jää (Susanna Palin, Timo Koivusalo) sekä Jussi Pekka Hakulisen (s. 21.12.1964 Pori) Rakkaus on lumivalkoinen. Konsertin loppusävelmänä soi Jukka Kuoppamäen sävellys ja sanoitus  Sininen ja valkoinen.

lauantai 16. syyskuuta 2017


Näyttelijä Martti Suosalo.
Kolme Jussi-palkintoa voittanut näyttelijä Martti Juhani Suosalo syntyi 19.7.1962 Oulussa. Helsingin Kaupunginteatterin henkilökuntaan kuuluva näyttelijä Martti Suosalo ja kitaristi Pekka Tegelman (s. 13.5.1957) sekä Tapiola Big Band johtajanaan trumpetisti ja kapellimestari Esko Heikkinen (s. 1953) vierailivat perjantaina 8.9.2017 Tampereen Pakkahuoneella konsertilla, joka koostui belgialaisen Jacques Brelin lauluista.
Jacques Brel.

Jacques Romain Georges Brel syntyi 8.4.1929 Belgiassa (Schaerbeek) ja kuoli 9.10.1978 Ranskassa (Pariisi). Hän oli ranskankielisissä maissa arvostettu laulaja-lauluntekijä sekä runoilija, mutta hänet muistetaan myös näyttelijänä ja teatteriohjaajana. Martti Suosalo kiinnostui J. Brelin lauluista jo 1990-luvun puolivälissä ja suomensi kitaristi Pekka Tegelmanin kanssa yhdessä hänen laulujaan. Vuonna 1998 Suosalo alkoi esiintyä aluksi pelkän kitaran säestyksellä yleisölle Brelin lauluilla. Välillä Martti Suosalon esiintymisiä on säestänyt myös trio. Lauluista kaikkein parhaiten Martti Suosalolle istuvat varmaankin laulut, joissa on vahva ja elämän makuinen tarina, ja joissa hän pääsee tulkitsemaan näyttelijän taidoilla ja osaamisellaan. Suomennuksissa Suosaloa on kiehtonut juuri sellaiset ilmaukset, joissa hän kokee olevan suoran yhteyden Brelin maailmaan. Laulut on ohjelmaan tarkkaan valittu sellaiseksi kokonaisuudeksi, jossa tunnelmat vyöryvät jouheasti tarinoiden ja rytmien vaihdellessa dramaattisesta hauskaan sekä melankoliasta iloon.
Vasemmalla kuvassa Pekka Tegelman ja oikealla Martti Suosalo.

Pekka Tegelman ja Martti Suosalo ovat yhdessä esittäneet näitä lauluja jo pari sataa kertaa eri puolilla Suomea. Nyt kuitenkin Esko Heikkinen on tehnyt uudet ja tuoreet sovitukset laulujen ympärille Tapiola Big Bandille. Bändin mahdollisuuksia hyödynnetään hienosti ja kunnioitetaan vanhan ajan kabareeperinteitä. Esko Heikkinen on käyttänyt sovitustensa pohjana Pekka Tegelmanin kitarasovituksia sekä alkuperäisiä Jacques Brelin esityksiä, joissa esiintyjän tukena oli joko trio tai viihdeorkesteri.
Kapellimestari ja trumpetisti Esko Heikkinen.

Tapiola Big Band on perustettu vuonna 1970 ja se on vuosien vieriessä saanut esiintymiskokemusta lukemattomilla festivaaleilla Suomessa ja ulkomailla. Viime vuodet orkesteria on johtanut Esko Heikkinen, jonka big band messu ja Pepe Willbergin tutuksi tekemien laulujen uudet big band sovitukset tulivat viime vuonna kovin tutuiksi yleisölle. Paitsi kapellimestari ja sovittaja Esko Heikkinen on myös säveltäjä ja trumpetisti. Hän johtaa myös Helsingin poliisisoittokuntaa sekä Helsingin Palokunnan Soittokuntaa. Esko Heikkinen opettaa niin ikään Sibelius-Akatemian jazz-osastolla trumpetinsoittoa. Suomen Jazzliiton myöntämän Yrjö-palkinnon hän sai vuonna 1998.
Jacques Brelin lauluja Tampereen Pakkahuoneella pe 8.9.2017.

Konsertin ensimmäisellä puoliskolla saivat esityksensä laulut Jacky, Jeff, Vanhat rakastavaiset, Pastilli, Mathilde, Nuo ihmiset, Viimeinen ateria, Rakastuneet ja Amsterdam. Väliajan jälkeen vyöryivät seuraavat kappaleet: Porvarit, Seuraava, Fernand, Älä jätä nyt, Kun äiti kotiin palaa, Hyvästi jää, Jos oisit jumala, Mies kaupungista. Ilman ylimääräistä Suosalo ja kumppanit eivät päässeet jättämään Pakkahuonetta, vaan joutuivat vielä esittämään Porvarit uudestaan.


Helsingin Musiikkitalo keräsi jo perinteeksi muodostuneeseen Musiikki-talon Vapaapäivä -tapahtumaansa lauantaina 9.9.2017 klo 10-16 tuuhean joukon säätä pelkäämättömiä musiikinystäviä. Musiikkitalon pääaulassa esittäytyivät talon kaikki orkesterit (RSO, Helsingin kaupunginorkesteri ja Sibelius-Akatemian orkesteri) sekä orkestereiden ystävä/kannatusyhdistykset. Tarjolla oli myös musiikkia kuultavaksi; sinfoniaorkestereiden soittamaa sekä kamarimusiikkia.
Säveltäjä Antti Auvinen ja kapellimestari Hannu Lintu esittelevät RSO:n kanssa Himmel Punk -teosta.

Radion sinfoniaorkesteri kapellimestari Hannu Linnun johdolla esitteli hiljan kantaesitetyn säveltäjä Antti Auvisen Himmel Punk-nimisen nykysävellyksen. Helsingin kaupunginorkesteri taas soitti iltapäivällä musiikkituokion orkesterin I viulistin ja kapellimestari Jan Söderblomin johdolla. Tämän musiikkituokion aikana soivat Uuno Klamin, Einojuhani Rautavaaran ja Jean Sibeliuksen musiikit. Lämpiökonserteissa vierailijoita viihdytti mm. yhdeksän saksofonin enseble SaxibA sekä RSO:n pasunistien esittämä James Bond -elokuvien musiikki.
Helsingin kaupunginorkesteri ja kapellimestari Jan Söderblom esittävät Klamin, Rautavaaran ja Sibeliuksen musiikkia Helsingin Musiikkitalossa.

Tarjolla oli myös Pimeät paikat -kierroksia Musiikkitalossa, jossa pääsi kulissien taakse ja käymään Laulupuut -teoksen alla sekä tutkimaan konserttisalia katonrajasta. Esittelykierroksilla esiteltiin paitsi Musiikkitalon toimintaa myös salin akustiikkaa. Iltapäivällä oli peräti harvinainen tilaisuus tutustua myös Radion sinfoniaorkesterin nuotistoon ja oppaana tällä kierroksella toimi nuotistonhoitaja Sebastian Djupsjöbacka.

Muusikko ja toimittaja Ville Komppa isännöi Klasaribaaria, jossa vierailivat orkestereiden intendentit kertomassa syksyn ohjelmistoistaan. Rohkeimmat vierailijat pääsivät kokeilemaan orkesterin johtamista autenttisessa ympäristössä. Harjoitussali Paavossa taas pääsi valitsemaan stemman ja treenaamaan Musiikkitalon kuoron kanssa Brahmsin Ein deutsches Requiemiä.
Pianisti Ilmon Ranta.

Musiikkitalon Vapaapäivässä oli mahdollisuus seurata puolentoista tunnin ajan klo 14.30 Ilmo Rannan pitämää soittotuntia alakerran Cameratassa. Soittotunnilla työstettiin Franz Schubertin Sonaattia nro 15 C-duurissa, D 840, vuodelta 1825.  
Ilmo Rannan soittotunti menossa Musiikkitalon Cameratassa.

perjantai 15. syyskuuta 2017





Julien Labro (syntynyt vuonna 1983) aloitti Ranskassa (Rodez) 9-vuotiaana pikkupoika haitarinsoiton. Hän valmistui Marseillen konservatoriosta ja voitti ensimmäisen palkinnon Coupe Mondialessa vuonna 1996. Useiden muiden kilpailuvoittojen jälkeen Julien Labro muutti unelmiensa perässä Yhdysvaltoihin vuonna 1998. Astor Piazzollan musiikkiin tutustuttuaan hän innostui bandoneonin soitosta. Yhdysvalloissa Julien Labro tutustui soittamisen yhteydessä myös Nurmeksesta lähteneeseen nuoreen kitaristilupaukseen, Olli Soikkeliin, joka on asunut muutaman vuoden Manhattanilla, New Yorkissa ja soittaa ahkerasti paikallisissa klubeissa. 15-18-vuotiaana Soikkeli harjoitteli kertomansa mukaan 4-8 tuntia joka päivä sekä kuunteli gipsy jazzia pitkin päivää. Olli Soikkeli sai ensimmäiset kutsunsa New Yorkiin jo vuonna 2011, mutta kaupunkiin hän muutti asumaan kesällä 2014. Olli Soikkelin suvussa ei liiemmin tunneta muusikkoja, mutta hänen harrastuksensa lähti liikkeelle oman äidin Anttilan postimyynnistä tilaamalla akustisella kitaralla. Nykyään Olli Soikkeli soittaa pelkästään Yhdysvaloissa n. 200 keikkaa.
Kitaristi Olli Soikkeli (kuvassa vasemmalla) ja harmonikkataiteilija Julien Labro.

Nämä omien soitintensa virtuoosit, Julien Labro ja Olli Soikkeli tekevät tänä syksynä maassamme konserttikiertueen ja heidän lisäkseen kokoonpanossa soittavat Tomi Kettunen (kitara) sekä Ville Herrala (basso). Maanantaina 11.9.2017 klo 19 kerääntyi lähes salintäyteinen yleisö Tampere-talon pieneen saliin nauttimaan Django Reinhardtin ja Stephane Grappelin tunnetuksi tekemää Gipsy Jazzia. Konserttiohjelmassa oli mukana myös Julien Labron sävellyksiä. Maailmalla sekä Soikkelia että Labroa pidetään tällä hetkellä yleisesti nousevina tähtinä omassa lajissaan.


Olli Soikkeli myymässä uunituoretta äänilevyään ja jakamassa nimikirjoituksia Tampere-talossa.

Konsertissa vaihtelivat hitaat rytmit ja varsinkin huikean nopeat, hengästyttävää teknistä taituruutta vaativat rytmit. Nautittavaa kuunneltavaa olivat Olli Soikkelin ja Julien Labron unisono-soitanta aidossa pelimannihengessä. Kangasalan puolelta löytyi onneksi Julien Labrolle lainaksi italialaisella systeemillä oleva soittopeli; Labron todella lähti Yhdysvalloista tälle Suomen kiertueelle ilman omaa soitinta!

Tätä loistavaa kvartettia pääset tänään lauantaina 16.9.2017 hämmästelemään Eurajoki-salissa, Eurajoella klo 18. Älä kävele onnesi ohi, vaan jalkaudu tapahtumapaikalle nauttimaan ainutlaatuisesta elämyksestä! Nautinnollisia hetkiä näiden loistavien muusikoiden parissa!