lauantai 31. maaliskuuta 2018



Ari-Mikko Kuustonen (s. 4.3.1960 Leppävirta) esitteli tamperelaisille konsertissaan vuosi sitten keväällä uuden ja verevän bändinsä Tampere-talon suuressa salissa. Tähän konserttiin liittyi myös täysin uuden albumin tutuksitekeminen; kyseessä oli Mikolla lähes kymmenen vuoden tauko musiikin tekemisestä. Maanantaina 26.3.2018 oli Mikko Kuustosen seitsemän kaupungin kiertueen päätöskonsertti koonnut Tampere-talon suureen saliin n. 700 henkilöä tuttujen laulujen ääreen kuuntelemaan tätä samaa kokoonpanoa. Tämä kiertue tulee olemaan Mikko Kuustosen ainut konserttikirtue tänä vuonna. Kaikki konsertin laulut olivat tuttuja Mikko Kuustosen teoksia ja viimeisimmäältä Mikon albumilta – Agricolankatu 11 – oli mukaan mahtunut vain kaksi laulua; Karhupuisto ja Anna mennä Anna.

Kitaristi Riku Karvonen.

Abrakadabra oli valittu konsertin aloituskappaleeksi. Laulu alkoi kitaristi Riku Karvosen alkusoitolla, johon sitten koko bändi liittyi myöhemmin. Laulu löytyy Mikko Kuustosen toiselta soololevyltä – Abrakadabra - vuodelta 1992. Ennen konsertin väliaikaa tarjoiltiin uskolliselle yleisölle vielä Mikon lauluista seuraavat: Karhupuisto, Kaktusviinaa, Ei kyyneltäkään (Juha Kuoppalan pianosoolo), Joki (laulaja Mirkka Paajasen soolo), Onnen tyttö, Abessiinian koirat, Aurora sekä Talvipuutarha.

Kosketinsoittaja Juha Kuoppala.

Konsertin jälkipuoliskon kappaleet olivat järjestyksessä seuraavat: Anna mennä Anna, Tuu pois piilosta, Vielä vähän aikaa, Taikuri, Putoan taivaisiin, Revitty taivas, Joo mä tuun, Enkelit lentää sun uniin, Taivas varjele, Yhdestoista hetki.

Laulaja ja viulisti Mirkka Paajanen.

Mikko Kuustosen (laulu, kitara) yhtyeen muodostivat kitaristit Riku Karvonen ja Pauli Helminen (steel-kitara). Porvoosta saapui Mikko Kaakkuriniemi (rummut), Jaakko Kämäräinen (basso), Juha Kuoppala (kosketinsoittimet), Mirkka Paajanen (laulu ja viulu), Ame Uusitalo (miksaus), Klas Granqvist (monitorimiksaus) sekä Pekka Olavi (valot).

Rumpali Mikko Kaakkuriniemi.

Seitsemän iltaa -kiertue lähti käyntiin Järvenpäästä 7.3.2018 Järvenpää -talosta. Sieltä kiertue suunnisti Turun Logomolle 9.3.2018 ja Hämeenlinnan Verkatehtaalle 10.3.2018. Keskiviikkona 14.3.2018 kiertue soitettiin Lahden Sibeliustalossa, torstaina 15.3.2018 Hyvinkään Hyvinkääsalissa ja perjantaina 16.3.2018 Helsingin Finlandia -talossa. Lappeenranta ja Lappeenranta -sali oli vuorossa lauantaina 17.3.2018.

lauantai 24. maaliskuuta 2018

Tampereen Työväenteatteri.

Šolom Aleichem, joka oikeammin nimeltään oli Solomon Naumovitš Rabinovitš (s. 2.3.1859 Perejaslav, Venäjä ja k. 13.5.1916 New York) oli venäjänjuutalainen kirjailija ja humoristi, joka syntyi nykyisen Ukrainan alueella ja kasvoi Voronkovin kylässä varakkaaseen perheeseen saaden hyvin perinteisen uskonnollisen kasvatuksen. Hän julkaisi ensimmäiset teoksensa hepreaksi ja venäjäksi jo vuonna 1879 käyttäen silloin jo taiteilijanimeä Šolom Aleichem. Vuonna 1883 hän meni naimisiin varakkaan tilanomistajan tyttären kanssa ja päätti ryhtyä kirjoittamaan jiddišin kielellä.

Solomon Naumovitš Rabinovitš. 

Vaimon isän kuoltua Šolom Aleichem oli varoissaan ja hän ryhtyi kaupankäyntiin pörssissä. Vuosina 1888-1889 Šolom Aleichem julkaisi aikakausikirjaa Di jidiše Folksbibliotek, mutta vuonna 1890 hän hävisi kaiken omaisuutensa keinottelussa ja päätti lähteä velkojiaan karkuun. Ensin hän muutti Odessaan vuonna 1891 ja sieltä jälleen Kiovaan. Venäjän juutalaisvainoja hän pakeni vuonna 1905 asuen ensin Yhdysvalloissa ja sitten Länsi-Euroopassa.

Tampereen Työväenteatterin katsomo.

Šolom Aleichem kirjoitti näytelmiä, romaaneja ja novelleja kuvaten Venäjän juutalaisten arkielämää. Osuvasti hän kuvasi teksteissään yhteiskunnan heikko-osaisten kohtaloa surumielisen huumorin sävyttämänä. Hän julkaisi myös ensimmäisenä lastenkirjoja jiddišiksi. Vuonna 1964 ensiesityksensä saanut menestysmusikaali Viulunsoittaja katolla perustuu Šolom Aleichemin kirjaan Tevje, maitomies. Musikaalin käsikirjoituksen teki Joseph Stein (s. 30.5.1912 ja k. 24.10.2010), joka käsikirjoitti myös musikaalin Zorba (1968). Musikaalin Viulunsoittaja katolla sävelsi yhdysvaltalainen Jerrold Lewis ”Jerry” Bock (s. 23.11.1928 ja k. 2.11.2010), joka on palkittu Pulitzer- ja Tony-palkinnoilla.



Jerry Bock syntyi New Havenissa (Connecticut) ja varttui Flushingissa (New York), jossa lapsena opiskeli pianonsoittoa. Ensimmäisen näytelmänsä My Dream hän sävelsi high schoolissa ollessaan. Wisconsinin yliopistossa Madisonissa opiskellessaan hän kirjoitti opiskelukaveri Larry Holofcenerin kanssa musikaalin Big As Life, jolla he voittivat ensimmäisen sijan BMI:n järjestämässä yliopistojen näytelmäkilpailussa. Opiskelukaverusten yhteistyö jatkui valmistumisen jälkeenkin; televisiolle syntyi revyymusiikkia sekä musikaalit Catch a Star (Broadway 1955) ja Mr Wonderful (1956). Viimeksi mainitun musikaalin säveltämistyöhön osallistui myös George David Weiss.

Sanoittaja Sheldon Mayer Harnick.

Tärkeimmäksi yhteistyökumppaniksi Jerry Bockin sävellysuralla osottautui sitten kuitenkin Chicagossa nuoruutensa varttunut sanoittaja Sheldon Mayer Harnick (s. 30.4.1924). Armeijan jälkeen Sheldon Harnick pääsi Chicagon Northwestern Universityyn opiskelemaan musiikkia ja valmistui sieltä vuonna 1949. Vuonna 1950 hän muutti New Yorkiin. Yhteistyö säveltäjä Jerry Bockin kanssa alkoi vuonna 1958 musikaalilla The Body Beautiful. Jo seuraavana vuonna heidän näytelmänsä Fiorello! Palkittiin Tony-, Pulitzer- ja New York Drama Critics’ Circle-palkinnolla. Omaa luokkaansa oli vielä vuonna 1964 ensiesityksensä saanut musikaali Viulunsoittaja katolla (Fiddler on the Roof), joka voitti kaikkiaan yhdeksän Tonya ja lukuisia muita palkintoja. Musikaalin nimi tulee Marc Chagallin maalauksesta, jossa esiintyy viulunsoittaja. Muita tämän tehokkaan työparin yhteisiä tuotoksia ovat olleet mm. musikaalit She Loves Me (1963), The apple Tree (1966) sekä heidän viimeiseksi jäänyt musikaali The Rothchilds (1970). Kun heidän yhteistyö päättyi, lopetti Jerry Bock myös Broadway-näytelmien säveltämisen.

Näyttelijä Uljas Kandolin Apu-lehden kannessa.

Musikaali Viulunsoittaja katolla tuli Suomeen ensikerran vuonna 1965 ja pääosaa esitti tuolloin Uljas Salomon Kandolin (ent. Niskanen, s. 19.5.1915 Helsinki ja k. 27.12.1980 Helsinki). Keskiviikon 21.3.2018 klo 19 Viulunsoittaja katolla -esitykseen oli kerääntynyt puoli salillista ihmisiä Tampereen työväenteatterin isolle puolelle. Tampereella teoksen on ohjannut Miika Murunen ja musiikin sovittamisesta vastasivat Joonas Mikkilä – joka oli myös kahdeksan soittajan muodostaman orkesterin kapellimestari – ja Eeva Kontu. Orkesterissa soittivat: Joonas Mikkilä (kapellimestari, koskettimet), Ilkka Arola/Martti Vesala (trumpetti), Riku Kettunen/Lauri Hannu (kitara/mandoliini), Eeva Oksala/Lotta Laaksonen (viulu), Oona Rosenlund/Hanna Kilpinen (sello), Ari Isotalo (perkussiot), Teemu Broman (kontrabasso) sekä Severi Kärki/Pekka Ahonen (klarinetti).

maanantai 12. maaliskuuta 2018


Kannaksen pojat.

Helmikuussa 2015 avatussa Kangasala-talon 285-paikkaisessa salissa esiintyvät Kannaksen pojat tiistaina 13.3.2018 klo 18.30. Kangasala-talon suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Heikkinen-Komonen ja talosta löytyy myös Kimmo Pyykkö-museo sekä Kangasalan kaupungin valtuustosali ja kaupunginhallituksen kokoustila.

Kannaksen poikien konsertti on omistettu talvisodan päättymiselle ja siksi konsertin ohjelmakin koostuu vanhoista mm. sota-ajan lauluista. Konsertissa kuullaan sellaisia lauluja kuin Kirje sieltä jostakin, Lili Marleen, Elämää juoksuhaudoissa, Laps olen Karjalan, Muistatko Monrepos'n ja Karjalan kunnailla. Kannaksen pojissa laulavat ja musisoivat: Juha Repo (laulu, kitara ja puhaltimet), Tuiki Latvala (laulu ja viulu) sekä Marian Petrescu (piano). Konsertin juontajana toimii näyttelijä Esko Antero Roine (s. 5.9.1944 Tampere).
Näyttelijä Esko Roine.

Juha Repo (s. 1952) on Kannaksen poikien perustaja ja ammattimuusikko. Juha Repo aloitti musiikkiopintonsa 8-vuotiaana trumpetilla ja jatkoi käyrätorvella. Hän opiskeli vuosina 1972-1974 Sibelius-Akatemiassa käyrätorvea opettajanaan Hoger Fransman. Jo 16-vuotiaana Juha Repo sai osa-aikaisen työpaikan Porin sinfoniaorkesterissa ja sen jälkeen Repo on soittanut käyrätorvea ammatikseen Jyväskylän, Vaasan ja Tampereen kaupunginorkestereissa. Juha Repo on opiskellut myös laulua Tampereen konservatoriossa 1980-luvulla.
Kuvassa vasemmalta Esko Roine, Marian Petrescu, Tuiki Latvala ja Juha Repo.

Tuiki Latvala (s. 1991) on kokkolalainen muusikko, joka valmistui Tampereen ammattikorkeasta viulistiksi. Tuiki Latvala opiskelee tällä hetkellä laulua Tampereen konservatoriossa ja laulaa Kamarikuoro Näsissä sekä Tampere Cappellassa. Tuiki Latvala on ollut mukana kahdella Tenso Europe-Choir kiertueella.


Romanissa vuonna 1970 syntynyt Marian Petrescu aloitti pianonsoiton opintonsa jo neljävuotiaana. Petrescu on opiskellut sekä klassista että jazzmusiikkia Ruotsissa ja Sibelius-Akatemiassa. Kahdeksanvuotiaana Marian Petrescu kuuli ensi kerran Oscar Petersonin soittoa. Ruotsiin Marian Petrescu muutti jo vuonna 1983, sillä hänen isänsä soitti silloin Göteborgin sinfoniaorkesterin konserttimestarina. Suomessa Petrescu soitti heinäkuussa 1985 kolme keikkaa samana perjantaina Porin Jazzeissa ja on ollut siitä lähtien Porin Jazzien vakioesiintyjiä. Seuraavana vuonna eli 1986 Petrescu levytti Suomessa ensimmäisen äänilevynsä - Pianist -, jonka levykannessa pianisti ja kirjailija Claes Andersson ylisti häntä teknisiltä taidoiltaan lähes sensaatiomaiseksi virtuoosiksi, tähän tapan: " Kaikesta todella kuulee, että hän rakastaa soittamista ja soittaa, mitä rakastaa. Hän käsittelee pianoa kuin ystävää, harjoitusvastustajaa ja rakastajatarta. Olkaa kuulolla!" Ensimmäisellä äänilevyllään hän tulkitsee kappaleet: A Child Is Born, Nico's Samba, Love And Flowers, Caraven, My Funny Valentine, Angel Eyes ja What Are You Doing The Rest Of Your Life.
Marian Petrescu on saanut monia palkintoja huikean uransa aikana; mm. 2. palkinnon Martial Sola -pianokilpailussa Ranskassa vuonna 1989 ja 1. palkinto Bukarestin jazz-festivaaleilla vuonna 1992. Vuonna 2004 Marian Petrescu liittyi Antti Sarpilan Swing-yhtyeeseen pianistiksi. Vuonna 2010 Marian Petrescu palkittiin Grammy-palkinnolla, ainoana Suomessa. Petrescu soitti silloin pianosolistina Resonance Big Bandin äänilevyllä "Tribute to Oscar Petersen". Levyn kappale "West Side Story" palkittiin tuolloin parhaana instrumentaalisovituksena Grammy-palkinnolla. Vuodesta 1988 lähtien Marian Petrescu on asunut Jyväskylän seudulla. Perheeseen kuuluu vaimon lisäksi myös kaksi tytärtä. Juuri viime lauantaina 10.3.2018 Marian Petrescu soitti konsertin The one and only - sinfoninen jazz-ilta - Jyväskylän Paviljongissa oman trionsa kanssa sekä Jyväskylä Sinfonian ja Ilmavoimien Big Bandin kanssa. Konsertin johti ja musiikin sovitti konserttiin Krzysztof Dobosiewicz. Konsertti oli järjestetty kunnianosoitukseksi kanadalaiselle jazzpianistille Oscar Emmanuel Petersonille (s. 15.8.1925 ja k. 23.12.2007). Marian Petrescun triossa soittaa hänen 11 vuotta vanhempi veli, Michail Petrescu bassoa.  

tiistai 6. maaliskuuta 2018


Wienin Musiikinystävien konserttitalo.
Wienin filharmonikot (Wiener Philharmoniker) saapuvat konsertoimaan Tampereelle lauantaina 28.4.2018 Tampere-talon suureen saliin. Orkesteri on Itävallan tunnetuin ja maailmalla sitä arvostetaan yhdeksi maailman parhaista sinfoniaorkestereista. Vuonna 2008 Gramophone-lehden kriitikkoäänestyksessä Wienin filharmonikot tulivat kolmanneksi Concertgebouw-orkesterin ja Berliinin filharmonikkojen jälkeen. Tähän orkesteriin soittajat valitaan Wienin valtionoopperan soittajistosta. Edellisen kerran tämä mainio orkesteri vieraili Suomessa vuonna 2015 Helsingin Musiikkitalossa kapellimestari Franz Welser-Möstin johtaessa orkesteria.
Säveltäjä ja kapellimestari Carl Otto Nicolai.

Wienin filharmonikot perusti vuonna 1842 saksalainen säveltäjä ja kapellimestari Carl Otto Nicolai (s. 9.6.1810 Köningsberg ja k. 11.5.1849 Berliini). Tämä orkesteri on täysin demokraattisin säännöin toimiva itsenäinen orkesteri ja tällä periaatteella orkesteri toimii yhä tänäänkin. Carl Otto Nikolai jätti orkesterinsa ja Wienin kaupungin vuonna 1849, jolloin orkesteri taantui muutamaksi vuodeksi. Vuonna 1860 saatiin orkesterin johtoon kapellimestari Carl Eckert. Vuodesta 1870 lähtien orkesterin kotitalona Wienissä on toiminut Musikverein (Musiikkiyhdistys), jossa avajaiskonsertti oli 6.1.1870. Wienin konserttitalon suunnitteli vapaaherra ja norjalais-tanskalainen arkkitehti Theofil Edvard von Hansen (s. 13.7.1813 Kööpenhamina ja k. 17.2.1891 Wien), josta myöhemmin tuli Itävallan kansalainen. Theofil Hansen suunnitteli Wieniin myös monia muita uusklassisen tyylikauden edustavia rakennuksia. Hänen suunnittelemansa on myös Ateenan yliopiston Propylaea-rakennus, jonka suunnitelmat valmistuivat vuonna 1859 mutta itse rakennus vasta vuonna 1885.    
Arkkitehti ja vapaaherra Theofil Edvard von Hansen.

Wienin musiikkiyhdistyksen omistamassa konserttitalossa on sen Suuressa salissa (Großer Musikvereinsaal) istumapaikat 1 744 ihmiselle ja lisäksi seisomapaikat 300 ihmiselle. Suuren salin pituus on 48,80 m ja leveys 19,10 m sekä salin korkeus on 17,75 m ja tätä salia pidetään yleisesti akustiikaltaan yhtenä maailman parhaista konserttisaleista. Joka vuosi Wienin filharmonikot soittavat uudenvuoden konserttinsa tästä salista suorana lähetyksenä miljoonille katsojille. Tämä perinne alkoi jo vuonna 1941.
Wienin filharmonikkojen Suuri sali.

Musiikkiyhdistyksen konserttitalossa on myös pienempiä saleja ja erilaisia harjoittelutiloja, joista tunnetuin lienee Brahms-sali. Tähän kamarimusiikkisaliin mahtuu 600 paikkaa ja salin pituus on 32,50 m, leveys 10,30 m sekä korkeus 11 m.
Wienin Musiikkiyhdistyksen konserttitalon Brahms-sali.

Vuodet 1883-1898 kapellimestari Hans Richter (s. 4.4.1843 ja k. 5.12.1916) toimi Wienin filharmonikkojen pääkapellimestarina ja hänen aikanaan orkesteri kantaesitti Johannes Brahmsin toisen ja kolmannen sinfonian.  Richterin jälkeen orkesterin kapellimestarina toimi itävaltalainen säveltäjä ja kapellimestari Gustav Mahler (s. 7.7.1860 Kaliště ja k. 18.5.1911 Wien) vuosina 1898-1901. Mahlerin kaudella orkesteri esiintyi ensi kertaa ulkomailla, Pariisissa. Mahlerin jälkeen orkesteria ovat johtaneet mm. Joseph Hellmesberger, Felix von Weingartner, Wilhelm Furtwängler ja  Clemas Krauss. Orkesterilla ei ole ollut pääkapellimestaria vuodesta 1933 lähtien, mutta monet hyvin nimekkäät kapellimestarit ovat saneet johtaa sitä esim. Leonard Bernstein, Erich Kleiber, Georg Solti, Richard Strauss, Karl Böhm, Herbert von Karajan, Lorin Maazel ja Claudio Abbado.
Kapellimestari Hans Richter.

Tampereen vierailukonsertti toteutuu Jane ja Aatos Erkon säätiön ystävällisellä tuella. Kapellimestarilegenda Zubin Mehta johtaa orkesterin vierailukonserttia ja konsertin ohjemassa ovat Bernsteinin Sinfonia No 1, "Jeremiah" ja Mahlerin Sinfonia No 5. Solistina on mezzosopraano Elisabeth Kulman. Edellisen kerran Zubin Mehta johti vierailullaan Suomessa Tampere-talossa Israelin filharmonikoiden konsertin 17.9.2014. Mehta teki debyyttikonserttinsa Wienissä vuonna 1958 ja on nykyään yksi kysytyimmistä orkestereiden ja oopperoiden johtajista maailmalla.
Kapellimestari Zubin Mehta ja Israelin filharmonikot Tampereella.