Nokia Arenan taloudelliset vaikeudet
”Nokia Arena on 15 000 katsojapaikkaa tarjoava elämysareena Tampereen sydämessä. Areenan yhteydessä toimii myös huippuluokan hotelli, monipuoliset kokous- ja tapahtumatilat sekä lukuisia ravintoloita. Tarjoamme uniikin tapahtumakokemuksen, jollaista ei saa mistään muualta.” Näin mainostaa Nokia Arena omilla sivuillaan toimintaansa. Monitoimiarenan saaminen Tampereelle on ollut pitkä projekti. Arenan suunnittelu alkoi jo vuonna 2006 ja tuolloin ajatuksena oli rakentaa arena Sorsapuistoon; vuosien kuluessa arenan tuleva paikkakin vaihtui. Tampereen Monitoimiarenan (Nokia Arena) kerättiin kokoon usean eri tahon investoinneista, joista Tampereen kaupungin osuus on noin 60 miljoonaa euroa (sisältäen 34,4 miljoonan euron investoinnin ja 26 miljoonan euron lainan). Muita Tampereen Monitoimiarenaan sijoittajia ovat LähiTapiola, OP, Ilmarinen ja SRV. Nokia Arenan taustayhtiön vuosien 2023 ja 2024 tilinpäätöstietojen perusteella Tampereen kaupunki on ollut yksi niistä tahoista, joiden taloudellisella joustoilla yhtiö on pysynyt pystyssä.
Keväällä 2022 ovensa avanneen Nokia Arenan tulevaisuus puhuttaa kulissien takana. Huolenaiheena ovat tamperelaisarenan taustayhtiön taloudelliset näkymät. Tulevaisuus näyttää, pystyykö Kiinteistöosakeyhtiö Tampereen Monitoimiarena selviytymään massiivisesta velkataakastaan ilman Tampereen kaupungin eli paikallisten veronmaksajien apua. Ainakaan tähän saakka se ei ole pystynyt.
Kiinteistöosakeyhtiö Tampereen Monitoimiarenan vuosien 2023 ja 2024 tilinpäätöstietojen perusteella Tampereen kaupunki on ollut yksi niistä rahoittajista, joiden joustoilla yhtiö on pysynyt pystyssä. Yhtiön vuoden 2025 tilinpäätöstä ei ole vielä vahvistettu. Tampereen kaupunki ei ole pelkästään 40 prosentin osuudella Nokia Arenan suuromistaja, vaan Tampereen kaupungin pääomaa ja lainarahaa on sidottu yhtiöön tavalla, jossa tappio- tai järjestelyriski on osittain aidosti kaupungin eli lopulta Tampereen veronmaksajien kannettavana.
Aalto -yliopiston laskentatoimen professori Seppo Ikäheimon mukaan Nokia Arena on pysynyt hengissä sillä, että omistajat ovat muuttaneet velkojaan pääomalainoiksi, jotka luetaan oman pääoman ehtoisiksi. Konvertoimisella areenayhtiön omistajat ovat hyväksyneet sen, etteivät välttämättä koskaan saa rahojaan takaisin yhtiöstä. Hän näkee, että tällaisessa ratkaisussa Tampereen kaupungilla on sangen suuri vastuu niin omistajana kuin lainoittajanakin. Professori Seppo Ikäheimo tutki Kiinteistöosakeyhtiö Tampereen Monitoimiareenan tilinpäätöstiedot ja huomasi yhtiössä paljon jääneen toistaiseksi veronmaksajien varaan.
Konvertointi on yleinen tapa pelastaa yhtiö ilman, että tarvitsee laittaa uutta rahaa yhtiöön sisään. Kirjanpidossa konvertointi tarkoittaa yleisemmin velan muuttamista yhtiön omaksi pääomaksi (velkakonversio) tai laajemmin jonkin taloudellisen erän muuttamista toiseen muotoon, kuten sijoitukseksi vapaaseen omaan pääomaan (SVOP). Arenayhtiön omistajat konvertoivat vuonna 2023 myönnettyjä lainoja SVOP-sijoituksiksi yhteensä yli 26 miljoonalla eurolla.
Esimerkiksi Tampereen kaupungin arenayhtiölle myöntämästä juniorlainasta konvertoitiin kahdeksan miljoonaa euroa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP). Lisäksi kaupungin käyttäjämuutoslainan pääoma korkoineen konvertoitiin kokonaan SVOPiin. Tampereen kaupungin antamissa perusteluissa todettiin suoraan, että tehty järjestely oli tyystin tarpeellinen kiinteistöyhtiön oman pääoman vahvistamiseksi ja aseman parantamiseksi rahoitusneuvotteluissa.
Professori Seppo Ikäheimo sanoo, että Tampereen kaupunki ei toimi enää arenayhtiössä normaalin kovan velkojan tavoin, vaan omistaja-velkojana, joka on jo kantanut yhtiön rahoitusriskiä poikkeuksellisen pitkälle. Vuonna 2023 Kiinteistöosakeyhtiö Tampereen Monitoimiarenan tulos oli yli kolme miljoonaa euroa miinuksella. Vuonna 2024 nettotappio jäi pieneksi, mutta se ei johtunut liikevaihdon läpimurrosta vaan ennen kaikkea rahoituskulujen kevenemisestä.
Arenayhtiö on professori Ikäheimon mukaan pyörittänyt operatiivista toimintaa plusmerkkisenä, mutta yhtiön vaikea rahoitusrakenne on painanut kokonaistuloksen miinukselle. Ongelmana tässä on nimenomaan raskas pääomataakka. Kiinteistöosakeyhtiöllä oli tilikauden 2024 lopussa vierasta pääomaa noin 80 miljoonaa euroa. Liikevaihto oli 16,6 miljoonaa euroa ja liikevoitto 3,35 miljoonaa euroa, mutta tilikauden tulos jäi silti 368 000 euroa tappiolle.
Professori Seppo Ikäheimon mukaan nykymenolla Kiinteistöosakeyhtiön liikevaihto on aivan liian pieni vieraaseen pääomaan nähden. Yhtiö ei näytä pystyvän tekemään tulosta siinä määrin, että se selviäisi omin avuin velkataakastaan. Siksi omistajien näkökulmasta tilanne on varsin huolestuttava, jos kierre jatkuu vielä samanlaisena eli jos liikevaihto ei jatkossa kasva selvästi; kiinteistöosakeyhtiö uhkaa olla entistä enemmän Tampereen kaupungin ja muiden omistajarahoittajien varassa.
Vuoden 2024 lopussa Tampereen kaupungin lainasaamiset KOY Tampereen Monitoimiareenalta olivat edelleen 19,6 miljoonaa euroa, ja vuoden 2024 aikana siihen pääomitettiin lisäksi korkoja noin miljoonalla eurolla. Kaupungin lainan lyhennykset olivat siis nolla euroa. Nämä faktat kertovat siitä, että Tampereen kaupunki ei ole kiinteistöosakeyhtiössä ainoastaan omistaja vaan myös edelleen merkittävä rahoittaja.
Nokia Arenasta 60 prosenttia omistavan sijoittajaryhmän ytimen muodostavat Lähi-Tapiola, OP-ryhmä, Ilmarinen ja SRV. Arenayhtiön puheenjohtajana toimii Vesa Eskoli, Lähi-Tapiola Kiinteistövarainhoidon toimitusjohtaja. Analyysin mukaan Nokia Arenan taustayhtiö ei ole toistaiseksi selvinnyt vielä omin voimin. Samaan aikaan tappio- ja järjestelyriski on aidosti ollut esimerkiksi Tampereen kaupungin eli veronmaksajien kannettavana.
Vesa Eskolin mukaan KOY Tampereen Monitoimiareena osakkaat ovat alusta saakka sijoittaneet yhtiöön tasaveroisina kumppaneina – sekä omaan pääomaan että kiinteistöosakeyhtiölle annettuihin lainoihin. Kumpikin osakas konvertoi osan lainasaamisistaan oman pääoman sijoitukseksi vuonna 2023.
Areenayhtiön nykyinen kassavirta ei asiantuntijoiden mukaan riitä lainavelvoitteiden hoitamiseen riittävässä mittakaavassa. Lainojen konvertoimisesta arvellaan tulevan tapa. Vesa Eskoli näkee kuitenkin toiveekkaana, että Nokia Arenan kannattavuus on hyvällä tasolla, ja kassavirta on positiivinen. Yhtiön pääomarakenne on järjestelty omistajien kannalta tarkoituksenmukaisella ja tasapuolisella tavalla. Tulevaisuudessa on tarkoitus maksaa korkoa myös omistajien myöntämille lainoille pääomituksen sijaan.
Arenayhtiön olisi siis kasvatettava liikevaihtoaan, jotta nykyistä suuremmat tuotot olisivat realismia. Tehtävä on vaikea tilanteessa, jossa areenan vakiokäyttäjien eli kiekkoseurojen Ilveksen ja Tapparan tapahtumat syövät ison osan kalenterista. Lisäksi esimerkiksi ulkomaalaisten artistien Suomen saaminen on viime vuosina vaikeutunut oleellisesti. Viihdetapahtumat tuovat areenayhtiöille yleensä selvästi enemmän tuottoja kuin kiekkopelit. Kotimaisten artistien kohdalla Nokia Arena puolestaan joutuu käymään kovaa kilpailua Helsingissä sijaitsevan Veikkaus arenan kanssa. Tässä taistelussa Nokia Arenan uskotaan jäävän ennen pitkää hopealle.
Vesa Eskoli toteaa, että omistajien olevan tyytyväisiä lipunmyyntiimme ja tapahtumiemme määrään. Se on tosin kyllä totta, että ulkomaalaista musiikkitarjontaa saisi olla enemmän Nokia Arenalla. Nokia Arenalla viihdetapahtumien määrä on melko lailla vakiintunut. Monitoimiareena on päässyt tapahtumien kannattavuudessa tavoittelemalleen tasolle.On esitetty, ettei Nokia Arena juuri houkuttele ulkomaalaisia artisteja, koska logistiikkakustannukset ovat merkittävästi isommat kuin esimerkiksi keikkaillessa Helsingissä tai Tukholmassa, ja koska areenan katsojakapasiteetti jää alle kymmenen tuhannen. Nokia Arenan katsojakapasiteetti riippuu kuitenkin tilaisuudesta ja kapasiteetti nousee tarvittaessa reilusti yli kymmeneen tuhanteen, Eskoli kirjoittaa. Suomen sijainti on logistisesti haastava tuotannon näkökulmasta. Kustannukset sekä erityisesti aikataulut luovat nyt ja tulevaisuudessa haasteen. Nokia Arenan tulee kuroa umpeen näitä kustannuksia muulla osaamisella ja tekemisellä.
Vesa Eskoli katsoo, että kun Nokia Arena tuli markkinaan tarjontansa kanssa, oli Hartwall arena jo markkinassa. Markkina on siis palautunut jälleen normaaliksi. Nokia Arenan tulee pärjätä siinä omin vahvuuksin. On myös epäilty, ettei Nokia-yhtiöt välttämättä jatkaisi enää viisivuotiskauden päätyttyä arenayhtiön nimikumppanina. Siihen Vesa Eskoli rauhoittelee, että arenayhtiön nimi- ja muut kumppanuudet ovat hyvässä hallinnassa. Sopimusasiat ovat luottamuksellisia, eikä niitä kommentoida julkisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti