Petteri Järvinen
Espoon työhuoneensa osoitteesta Tekniikantie 12:n tutusta miljööstä suomalaisille sangen tutuksi vuosikymmenien aikana käynyt tietokirjailija ja tietotekniikka-asiantuntija, -kouluttaja sekä konsultti, Petteri Jukka Järvinen (s. 9.2.1962 Tampere) nousi virkeänä perjantaiaamun 12.9.2025 ensimmäisenä luennoitsijana Sokos Hotelli Tornin Tampereen lavalle puhumaan tekoälystä. Petteri Järvisen luennon aihe oli: Tekoäly ilman hypeä, tietoturva ilman pelkoa. Aina tullessaan Tampereelle – vanhaan kotikaupunkiinsa – Petteri Järvinen tekee nostalgisen ajokierroksen Pispalan harjulla silmäillen lapsuutensa maisemia Pispalassa. Ennen pääkaupunkiseudulle siirtymistään Petteri Järvisellä oli Tampereen keskustassa osoitteessa Hallituskatu 7 liiketilassa oma yritys. Petteri Järvinen tutustui itse tietokoneisiin sekä ohjelmointiin varsinkin Apple II:n avulla lukioikäisenä käydessään lukiota Tampereen lyseossa Pyynikintorilla. Paikkakuntalaiset tuntevat koulun paremmin nimellä ”Rellu”. Järvinen valmistuikin Tampereen Hervannan teknillisestä korkeakoulusta (TTKK) sittemmin diplomi-insinööriksi.
Petteri Järvisen kuukausittaiset kolumnit ilmestyivät vuonna 1981 ilmestymisen aloittaneessa Tietokone -lehdessä ja sen seuraajassa Tivissä vuodesta 1984 lähtien. Tietokone -lehden numerossa 11/1987 oli jo laaja artikkeli, Tekoäly – teoriasta käytäntöön, joten voidaan todella kysyä hyvällä syyllä, että tuliko tämä tekoäly meille nyt niin kovin nopeasti jokapäiväiseen käyttöömme. Lisäksi Petteri Järvinen on kirjoittanut kolumneja ja testejä vuonna 1979 Tecnopressin perustamaan Prosessori – ja Mikrobitti -lehtiin (perustettu vuonna 1984), sekä vuosina 2003-2009 Talouselämä -lehteen. Petteri Järvinen on omalla työurallaan käynyt pitämässä reilusti yli 2 000 esitystä, puhetta ja koulutusta sekä hän on kirjoittanut yli 1 300 artikkelia sanoma- ja aikakausilehtiin vuodesta 1986 lähtien. Järvinen on toiminut asiantuntijana lukemattomissa radio- ja televisio-ohjelmissa sekä hän on kirjoittanut kolmekymmentäkuusi kirjaa vuosien varrella.
Petteri Järvinen on työskennellyt Topdatassa, Davassa, Nokia Datalla, R. Linturi Oy:llä sekä Saunalahti/Jippii Groupissa. Järvisen oma koulutus- ja konsultointiyritys, Petteri Järvinen Oy, hänellä on ollut vuodesta 1992, sekä yhteisyritys Rissa & Järvinen Oy vuosina 1995-1998 Mika Rissan kanssa.
Maailmalla on jo tuotettu kirjallisuutta ChatGPT:stä eli tekoälystä vaikka kuinka paljon. Ainuttakaan kirjaa ei liene vielä kirjoitettu ihmisen näkökulmasta lähtien. Petteri Järvisen kirja, Tekoäly ja minä (Tammi 2023, ISBN 978-952-04-5757-0) avaa näkökulmaa siihen, mitä generatiivinen tekoäly on – mutta aivan erityisesti siihen, mitä tekoäly ei ole. Tekoäly ei voi korvata ihmistä, sillä tekoäly on kuitenkin pohjimmiltaan vain matematiikkaa.
Nykyään tunnettu generatiivinen tekoäly on varsinaisesti vain koneoppimista. Kone opetetaan tekemään asioita, jotka saavat aikaan ensin illuusion niiden inhimillisyydestä. Generatiivinen tekoäly oppii helposti kääntämään kieltä, se voidaan opettaa ymmärtämään ihmisen puhetta sekä tunnistamaan monenlaisia kuvia ja jopa pelaamaan kanssasi shakkia. Voit helposti tuottaa generatiivisella tekoälyllä laadukkaan näköisiä kuvia ja saada tekoälyn muotoilemaan sinulle ainakin näennäisen älykkään vastauksen suomenkielellä esittämiisi kysymyksiin. Siitä huolimatta generatiivista tekoäly ei voida kutsua älykkääksi. Ihmisen työllä ja osaamisella on aina oleva paikkansa, kunhan pidämme itse huolen uuden oppimisesta ja kehitämme omia, ihmiselle tyypillisiä vahvuuksiamme.
Generatiivinen tekoäly ei voi mitenkään haastaa ihmisen älyä. Tekoäly voi kyllä parhaimmillaan koetella ihmisen oppimiskykyjä. Ihmisten täytyy tekniikan kehittyessä varautua opiskelemaan kaiken aikaan aivan uusia tapoja ja taitoja menestyäkseen kiireisessä maailmassa. Urautuminen vanhoihin ja vakiintuneisiin kaavoihin sekä jäykistyminen paikoilleen on osoittautunut vaaralliseksi. Teoksessa käytetään esimerkkinä Albert Einsteinia, jota pidettiin nuorempana nerona, mutta vanhemmiten hän jäykistyi omiin näkemyksiinsä tiukasti eikä hän suostunut hyväksymään uutta kvanttimekaniikkaa.
Petteri Järvinen on istunut Jippii Groupin hallituksessa ja hän kuului muun johtoon kuuluvan henkilöstön kanssa keväällä 2007 syytettynä Jippiin talousrikoksista, joista syyttäjä vaati ehdotonta vankeustuomiota. Käräjäoikeus vapautti vuonna 2007 internetyhtiön ex-johtajat kaikista syytteistä. 28.5.2009 Helsingin hovioikeus tuomitsi Petteri Järvisen 120 päiväsakkoon (noin 10 000 euroa) tiedottamisrikoksesta. Lisäksi Petteri Järvinen kertoi joutuneensa maksamaan noin 150 000 euroa oikeudenkäyntikuluja. Korkeimman oikeuden päätöksen myötä tuomio kuitenkin kumottiin joulukuussa 2012.
Petteri Järvinen oli Kokoomuksen ehdokkaana vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Uudellamaalla. Järvinen sai 2011 eduskuntavaaleissa 2 430 ääntä, mutta hän ei tullut kuitenkaan valituksi. Petteri Järvinen on kritisoinut Wikipediaa. Järvinen arvioi vuonna 2007, että Wikipediaa tehdään kirjoittajien eikä lukijoiden ehdoilla, toisin kuin asia on perinteisen tietosanakirjan kanssa. Petteri Järvinen on esittänyt kritiikkiä myös Suomen digi-TV projektia kohtaan.
Petteri Järviselle on myönnetty seuraavat tunnustukset: Valtion tiedonjulkistamispalkinto (1988), Vuoden ATK-vaikuttaja (Tietotekniikan liitto, 1989), Lauri Jäntin palkinto, kunniamaininta teoksista mikrotietokoneajalta (1989), Tietotekniikan popularisoija (SEFEK, 1996), Suomen tietokirjailijat ry:n tunnustuspalkinto (1999) ja Vuoden edistäminen (Tietotekniikan kehittämiskeskus ry, 2000).
Perjantain 12.9.2025 tietotekniikkatilaisuus Tampereen Sokos Hotelli Tornissa järjestäjä oli Lounea. Tilaisuutta markkinoitiin nimellä, Lounea ICT Verkosto 2025. Tilaisuuden tervetuliaissanat lausui toimitusjohtaja Petri Syväjärvi Louneasta. Microsoftilta puheenvuoron käytti Vesku Paananen aiheesta: Millainen on tekoälyä hyödyntävä "Frontier Firm". Lounean oman tietoiskun käytti Jutta Valkeinen aiheenaan: Kestävyys osana kilpailukykyä. Tauon jälkeen ääneen pääsi Check Pointilta Viivi Tynjälä aiheesta: Älä anna kyberuhan katkaista toimintaasi. WithSecuren puheenvuoron käytti Jarno Niemelä teemasta: Kyberuhat 2025, päivitys 2025 alun uhkatilanteesta. Tilaisuuden viimeinen puhuja oli emeritusprofessori Esko Valtaoja, jonka aiheena oli: Tieto, teknologia ja tulevaisuus. Lounean tarina alkoi jo vuonna 1887 paikallisesta puhelinyhtiöstä, josta yhtiö siirtyi paikallisten puhelinkeskuksien rakentamiseen sekä automaation kautta digitalisoituun teknologiaan ja kaapelitelevision aikakauteen. Nykyään Lounea on kasvava suomalainen valokuituoperaattori, joka teknologian kehittyessä jatkuvasti parantaa sekä uudistaa liiketoimintaansa.
Vuosikymmenten ajan painettu puhelinluettelo oli Suomen tärkein ja varmasti käytetyinkin henkilötietojen hakemisto. Helsingissä julkaistiin Suomen ensimmäinen paperille painettu puhelinluettelo vuonna 1882. Paperille painettujen puhelinluetteloiden aika päättyi maassamme Jyväskylässä, kun vuonna 2017 viimeinen paperille painettu puhelinluettelo julkaistiin siellä. Suomessa painettujen puhelinluettelojen aika oli kestoltaan 135 vuotta. Entä muistatteko minkälaista tietoa painetuista puhelinluetteloista sitten löytyi? Henkilöiden yhteystietojen lisäksi puhelinluetteloissa oli karttasivut sekä mm. suojautumisohjeita yleisiä vaaratilanteita varten. Puhelinluettelot sisälsivät samoin keltaiset sivut omana osana, josta yritykset saattoivat ostaa itselleen ilmoitustilaa. Asiakkaiden oli niistä helppo löytää etsimänsä palvelu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti