Finlaysonin kirkko
Puuvillatehtaalla toimi oma saarnaaja vuodesta 1846 ja tehtaan kirkko valmistui vuonna 1879.
Tampereen ensimmäinen kaupunginarkkitehti Frans
Ludvig Calonius (s. 19.11.1833 Porvoo ja k. 8.12.1903 Tampere) suunnitteli
patruuna Wilhelm von Nottbeckin pyynnöstä hartaustilaksi tehtaansa
työntekijöille Finlaysonin kirkon. Calonius oli arkkitehdin oppinsa saanut
Tukholman taideakatemiassa ja ylioppilaaksi hän ryhtyi Porvoossa vuonna 1854.
Tampereella Calonius laati asemakaavat Tammelan, Kyttälän ja Amurin
kaupunginosiin ja hänen suunnittelemistaan rakennuksista tunnetuimmat lienevät
nykyinen pääministerin virka-asunto Kesäranta Helsingin Meilahdessa – jonka
Calonius suunnitteli alkujaan omaksi kesähuvilakseen -, Albergan kartanon
päärakennus Espoossa, Plevnan kutomorakennuksen julkisivut Finlaysonin tehtaan
alueella Tampereella, Aleksanterin koulu Tampereella, Selinin talo Tampereella,
Sandbergin talo Tampereella sekä luterilainen rukoushuone Tampereella
osoitteessa Satakunnankatu 11.
Finlaysonin kirkolla ei siis ole mitään
varsinaista tekemistä koneteknikko James Finlaysonin kanssa. Finlayson tosin sai
perustaa senaatin ja osittain Tampereen kaupungin armollisella avustuksella
tehtaansa Tampereen Tammerkosken rantaan vuonna 1820, mutta jo vuonna 1836
James Finlayson myi liiketoimintansa Pietariin liikemies Carl Samuel
Nottbeckille ja hovineuvos Georg Adolf Rauchille. James Finlayson oli sen
verran pelimies, että hän laati kauppakirjansa vaalien nimensä säilymisen
kaupungin historiassa lähtemättömästi. James Finlayson asui puolisonsa kanssa
vanhassa kruunun viinanpolttimossa, joka saneerattiin heille asunnoksi ja
kotinsa yhteyteen Finlaysonit lapsettomina perustivat myös orpokodin. Tätä
puurakennusta kosken rannalla ei enää ole olemassa, vaan suunnilleen samoilla
sijoilla sijaitsee patruuna Wilhelm von Nottbeckin yhden pojan Aleksander von
Nottbeckin omaksi kodikseen rakennuttama Aleksanterin palatsi – jälleen
historiallisista tosiasioista huolimatta – joka tunnetaan tänään Finlaysonin
palatsina.
Finlaysonin kirkon urkufasadi.
Finlaysonin kirkko valmistui käyttöönsä vuonna
1879 ja Tampereen evankelis-luterilaiselle seurakunnalle yhtiö lahjoitti kirkon
tontteineen vastikkeettomasti vuonna 1981. Yksilaivainen kirkko on tyyliltään
goottilainen ja se muurattiin punaisista tiilistä. Kirkon urut sekä saarnatuoli
sijaitsevat alttarin takana ja kirkossa ei ole alttaritaulua ensinkään. Urkurakentamo
William Hill & Son sommitteli urut jo 1850-luvulla ja Finlaysonin kirkkoon
vuonna 1879 ne tuotiin Pietarista. Kirkossa on istumapaikat 280 ihmiselle ja
vuosien 2007 - 2008 remontin yhteydessä kirkko sai naapuritontilta lisätilaa,
johon valmistettiin lasikäytävällä kirkkoon yhdistetty sakasti. Nykyään tämä kirkko toimii lastenkirkkona ja erittäin suosittuna vihkikirkkona hääparien keskuudessa.
Finlaysonin kirkon urut, saarnatuoli ja alttari.
Tiistaina 15.9.2015 oli Finlaysonin kirkossa klo
19 Hiljainen tienoo 2015-kirkkokonsertti, jossa porilainen mezzosopraano Sini
Tuomisalo saapui Reposaaresta vieraaksemme tihkusateiseen iltaamme. Sini säesti
itseään konsertin alkuosan kirkon uruilla seitsemän laulua verran, josta
siirtyi kolmen laulun ajaksi harmonikalla säestämät laulut Sateenkaarenpää
(säv. Heikki Piha ja san. Juha Vainio), Hiljainen tienoo (ukrainalainen
kansanlaulu, suom. san. Paavo Kiiski) sekä Olen kuullut, on kaupunki tuolla
(venäläinen kansasävelmä, suom. san. Vali Kunnas). Loput yhdeksän käsiohjelman
laulua kuultiin pianon säestyksellä. Laulukielinä Sinillä oli italian lisäksi
myös venäjä ja suomi. Virallinen konserttiohjelma päättyi suomalaiseen
kansanlauluun Tääl' yksinäni laulelen, jonka jälkeen Sini heltyi vielä
säälittävän harvalukuisen yleisen edessä ylimääräisiin numeroihin; näistä
ensimmäinen oli Hiljainen tienoo (suomeksi) ja toinen sävellys oli Toni
Edelmannin, jonka Sini lauloi venäjäksi.
Sini Tuomisalo kertoo konserttiohjelmasta.
Konsertista kannattaa nostaa esille muutama
harvemmin kuultu teos; Toivo Kärjen sävellys tuntemattoman tekijän sanoin, Me
armahdusta tarvitsemme kaikki ja kesäkuussa 2013 edesmennyt säveltäjä Otto
Henrik Donnerin sävellys Aale Tynnin sanoihin, Tuutulaulu. Lääkäri Heikki Pihan
sävellys armeijakaverinsa Juha Vainion sanoihin, Sateenkaarenpää, on myös
todella harvoin esillä. Pauli Salosen sommittelemiin sanoihin teki aikanaan
säveltäjä Toivo Kärki laulun Kesyt Linnut, joka on myös harvemmin kuultua
Kärkeä ja joka kirkkokonsertin loppupuolella kajahti Finlaysonin kirkossa
antaen näytteen sen usein kehutusta akustiikasta.