Tammerkosken kulttuurimaisemaa Tampereella.
Tammerkoski on
Tampereella houkutellut teollisuuden harjoittajia ilmaisella
koskivoimallaan jo 1700-luvun loppupuolelta lähtien. Vuonna 1667
alkoi Tammisaaren Thomasbölessä toimia Suomen ensimäinen
käsipaperikone, jonka toimintaa pyöritti Turun piispa ja Turun
akatemian varakansleri Johan Gazelius vanhempi (s. 3.2.1615 ja k.
20.1.1690). Piispa omisti paperikoneen, mutta vastaavaksi
paperimestariksi oli palkattu Uppsalasta Bertil Obenher. Tämän
tehtaan toiminta päättyi vuonna 1713. Vuonna 1764 Turun lähelle
Järvenojan kylään perustettiin Suomen ensimmäinen kaupallinen
paperitehdas, joka antoi työtä kahdeksalle henkilölle. Tämä
tehdas valmisti painopaperin lisäksi nuottipaperia, musiikkipaperia
ja raskasta käärepaperia.
Kruununpyyssä
seppänä toimintansa aloittanut Aabraham Häggman (s. 28.11.1733
Kruunupyy ja k. 20.11.1810 Tampere) siirtyi Tampereelle vuonna 1780
ja osti Tammerkosken länsirannalta tontin omille
tuotantolaitoksilleen. Häggmann aloitti vuonna 1783 kosken partaalla
lumppuja raaka-aineina käyttäneen paperitehtaan toiminnan.
Kupariseppä ja tehtailija Häggman harrasti myös tekstiili- ja
kuparituotteiden valmistusta sekä tuotti tuotantolaitoksissaan myös
tiiliä ja saviruukkuja. Häggmanin omistamat tuotantolaitokset
olivat kooltaan kuitenkin hyvin pieniä ja enimmilläänkin hänen
palveluksessaan vuonna 1790 oli 15 henkilöä.
Aabraham Häggmanin
tehdas siirtyi J. C. Frenckellin omistukseen ja vuonna 1842
Frenckellin tehtaaseen asennettiin Suomen ensimmäinen englantilainen
fourdrinier eli tasoviirakone. Nämä paperikoneet saivat ensimmäisen
patentin jo vuonna 1799. Englannissa jatkuvatoimiselle paperikoneelle
myönnettiin patentti vuonna 1807 ja sen saivat veljekset Fourdrinier
ja John Gamble. Vuonna 1840 toimi jo Englannissa 250 paperikonetta.
Näistä vanhoista
ja historiallisista ajoista Tammerkosken rannalla on vielä muistoina
savupiippu ja rakennus, jossa on aikoinaan toiminut kirjaston
lehtienlukusali ja jossa tänä vuonna on tarkoitus aloittaa
ravintolatoimintaa. Tämä rakennus sijaitsee Tampereella osoitteessa
Puutarhakatu 1. Aivan samassa puistossa tämän rakennuksen kupeessa
on Laikunlava, jossa keskiviikkona 30.5.2018 klo 18 musisoi Tampereen
Big Band johtajanaan trumpetisti ja kapellimestari Juha Untala.
Vuodesta 1977 trumpettia soittanut Juha Untala on toiminut orkesterin
kapellimestarina vuodesta 2007 lähtien. Untala opiskeli vuodesta
1989 lähtien Sibelius-Akatemiassa Jouko Harjanteen (s. 21.6.1962
Rauma) – Harjanne on soittanut vuodesta 1984 lähtien Radion
sinfoniaorkesterin soolotrumpetistina - ohjauksessa ja suoritti
vuonna 1993 trumpetin soiton A-tutkinnon erinomaisin arvioin.
Musiikin maisteriksi hän valmistui vuonna 1996.
Tampere Big Bandin
keskiviikkoisen konsertin säveltäjäniminä olivat mm. Harry Warren
(s. 24.12.1893 New York ja k. 22.9.1981 Los Angeles), John William
Coltrane (s. 23.9.1926 Hamlet, Pohjois-Carolina ja k. 17.7.1967 Long
Island, New York), Thaddeus Joseph Jones (s. 28.3.1923 Pontiac,
Michigan ja k. 20.8.1986 Kööpenhamina) ja Samuel Louis Nestico (s.
6.2.1924 Pittsburgh, Pennsylvania). Omana soolonumeronaan Juha Unhala
soitti trumpetilla Harry Warrenin sävellyksen Boulevard of Broken
Dreams (Särkyneiden toiveen katu). Laulun suomalaisen sanoituksen
riimitteli Saukki eli Sauvo Puhtila seuraavasti: On lainaa ilon
sekunnitkin, ne surun tunnein maksetaan! Yhdysvaltalainen
elokuvasäveltäjä Harry Warren sävelsi tämän kappaleen elokuvaan
Moulin Rouge vuonna 1934. Ensimmäisenä sävelmän lauloi Suomessa
äänilevylle Helge Pahlmanin yhtyeessä vuonna 1957 laulajanuran
aloittanut ja sittemmin Jaakko Salon yhtyeen laulusolistina toiminut
Seija Karpiomaa (s. 4.7.1932 Viipuri ja k. 28.6.2002 Helsinki) vuonna
1959 tuottaja, kapellimestari Jaakko Salon sovituksena. Eila Pellinen levytti laulun 17.5.1962 Eino Johannes Virtasen
sovituksena. Suomessa kappaleen ovat edellisten lisäksi levyttäneet
ainakin Matti Siitonen, Eino Grön, Vieno Kekkonen, Rauni Pekkala,
Antti Hautaniemi, Teuvo Oinas, Harri Marstio, Anita Lindgren,
Yölintu, Pentti Hietanen, Jörgen Petersen, Ossi Runne, Finlandia
-Yhtye ja Twangers.
Al Stefanon orkesterin mukana Jörgen Petersen (kuvassa takarivissä vasemmalla) kulkeutui Suomeen.
2.12.1931
tanskalaiseen, musikaaliseen kauppiasperheeseen Randersissa syntynyt
trumpetisti ja sovittaja Lill-Jörgen Petersen soitti Särkyneiden
toiveen kadun instrumenttaaliversiona levylle vuonna 1961 ja
seuraavana vuonna kappale viihtyi Suomen soittolistojen kärjessä
pitkään. Yhdysvaltalainen trumpetinsoitolla aloittanut pasunisti ja
orkesterinjohtaja Thomas Francis ”Tommy” Dorsey Jr. (s.
19.11.1905 Mahanoy Plane, Pennsylvania ja k. 26.11.1956 Greenwich,
Connecticut) houkutteli Jörgen Peterseniä omaan orkesteriinsa
soolotrumpetistiksi jo syksyllä 1956. Tästä sopimuksesta Dorseyn
orkesterin kanssa ei sattumoisin koskaan tullut mitään, mutta
Tampere ja Tammerkosken rannalla sijainnut Teatteriravintola –
talossa on harjoitettu ravintolatoimintaa jo vuodesta 1912 lähtien -
liittyvät Jörgen Petersenin elämään hyvin läheisesti.
Laikunlava sijaitsee Teatteritalolta vain muutama sata metriä
pohjoiseen päin.
Jörgen Petersenin vaimo Soile ja tytär Lia.
Jo soittourallaan
maineeseen päässyt Jörgen Petersen soitti trumpettia Al Stefanon
orkesterissa, kun orkesteri vieraili ensikerran soittamassa Tampereen
Teatteriravintolassa vappuna 1956. Täällä Jörgen teki kaksi hänen
elämänsä kannalta hyvin merkittävää löytöä; ensin löytyi
tuleva vaimo, Soile, joka piti kenkäkauppaa kaupungissamme ja joka
myöhemmin toimi mallina ja koulutti muitakin malleja Helsingissä.
Jörgen tutustui ensi kerran Soileen juuri Tampereen
Teatteriravintolassa vappuna 1956. Samassa ravintolassa Jörgen
tapasi ensi kerran myös tulevan ystävänsä ja soittokaverinsa,
muusikko, säveltäjä ja kapellimestari Rauno Väinämö Lehtisen
(s. 7.4.1932 Tampere ja k. 1.5.2006 Helsinki), joka tuolloin toimi
kauppiaana Tammerkosken itäpuolella Koskikadulla toimineessa
Westerlundin musiikkiliikkeessä.
Tässä talossa Tampereen Koskikatu 7:ssä toimi pitkään Westerlundin musiikkiliike.