Hillel Tokazier (27. osa)

Hillel Tokazier on esiintynyt lapsuudestaan asti. Nuorukaisena hänestä oli uskomattoman upeaa päästä oikeaan yhtyeeseen soittamaan ja vielä yleisön edessä; jo silloin hänen esiintymisensä tuntui mutkattoman luontevalta. Hänelle sanottiin jo nuorena, että hänellä oli luonnollinen lavapresenssi ja hän myös itsekin allekirjoitti tämän näkemyksen. Hänestä todella näkyy ulospäin se, että hän on tilanteessa esiintyessään läsnä ja samalla hän osaa myös nauttia soittamisestaan. Viihdyttäminen on hänelle nautintoa saadessaan olla kontaktissa yleisönsä kanssa. Soittamistaan hän usein kutsuu palveluammatiksi ja muusikkona oleminen on hänen kutsumustyönsä. Siksi hän ei tingi omista arvoistaan; hän haluaa esiintyä tyylikkäästi yleisölleen ja tarjota vain korkeatasoista musiikkia.

Kaikkein mieluisinta Hillel Tokazierille on rockin ja boogie woogien soittaminen pianolla. Yleisön välitön palaute esiintyjälle villistä pianonsoitosta sekä show’sta saa hänet aina lisäämään tempoa esitykseen, kunnes esitys on maalissaan. Energisen show’n jälkeen hänen istuessaan takahuoneessa kaikkensa antaneena, hän usein ajattelee, että kunpa tämä euforia vain jatkuisi iäisyyksiin. Kuitenkin arki jälleen palaa ja mielihyväkin tasoittuu viimein.

Elvis Aaron Presley (s. 8.1.1935 Tupelo, Mississippi ja k. 16.8.1977 Memphis, Tennessee) oli kerran karikatyyrina Aku Ankka -lehdessä. Lehdessä hänen nimi oli Melvis Pressula ja hän siinä: ”Rokkaa ja roiku aamusta iltaan, ketkuta ja keiku”. Samoin tällainen naivius on säilynyt Hillel Tokazierin pianonsoitossa sekä lavaesiintymisessä. Vilpitön intohimo verevään musiikkiin ja sen rytmiin saa hänet liikkeelle. Tämän intohimon ei suinkaan tarvitse päättyä gospelmusiikkikonserteissakaan, sillä Jumalalla vasta huumorintajua löytyykin. Sama villi ja vapaa meininki jatkuu edelleen Roosters -yhtyeessä, joka on soittanut housebändinä Back to the Sixties -konserteissa muutaman kerran vuodessa. Yhtyeen esiintymiset ovat The Beat Goes On -konsertissa Savoy -teatterissa marraskuussa sekä laivaristeily maaliskuussa. Muusikot ovat kuten veljekset, jotka elivät varsin hienon nuoruuden 1960-luvulla – aivan kuten konsertin yleisökin.

Rooster -yhtyeessä soittivat tuolloin Hillel Tokazierin lisäksi Lars ”Lasse” Magnus von Herzen (s. 26.5.1949 Helsinki) ja Hasse von Herzen (s. 1.12.1945 Helsinki), Cay Christer Gustaf Karlsson (s. 24.12.1945 Helsinki ja k. 19.11.2025 Raasepori) sekä Martin Simberg. Yhtyeen muusikoita yhdisti suomenruotsalainen tausta. Yhtyeen kaikki soittajat olivat älykkäitä sekä sivistyneitä herrasmiehiä, jotka pystyivät keskenään keskustelemaan monenlaisista asioista. Cay Karlssonin lopettaessa pitkää muusikonuraansa tuli hänen tilalleen yhtyeeseen nuori kitaristi, 12-vuotiaana soittonsa aloittanut Jussi ”Guitar” Hämäläinen (s. 1977). Jussi Hämäläinen toi yhtyeeseen mukanaan uutta näkemystä ja potkua. Yhtyeen jäsenet ovat luvanneet yleisölleen, että he soittavat tätä musiikkia kuuntelijoilleen niin kauan, kuin saavat elää. Bändi esitti 1960-luvun yhdysvaltalais- englantilaisyhtyeiden rhythm and bluesia, kuten Animalsin ja Canned Heatin musiikkia sekä Elviksen ja John Mayallin tutuksi tekemää musiikkia.

Sittemmin yhtye on esiintynyt yhä harvemmin ja varsinkin kiertueet ovat jääneet yhtyeeltä vallan pois. Hillel Tokazier jatkaa edelleen mykkäelokuvien säestämistä, sillä hän kokee niissä tehtävänsä hauskaksi sekä palkitsevaksi. Hillel Tokazierin talouttakin omalta osalta helpottaa hänelle myönnetty puolikas taiteilijaeläke. Ensin häntä pyydettiin soittamaan pianoa hengellisen musiikin esiintymisiin vain hyvin minimaalisella korvauksella, mutta sittemmin soittokorvauksia on korjattu paremmalle tasolle.

Monet esiintyvät taiteilijat ovat langenneet siihen ansaan, että menestyminen alkaa nousta päähän. Hillel Tokazier on aina ollut silti hyvin vaatimaton ja melko ujo ihmisenäkin. Kaikenlainen tähteys ja itsensä tärkeäksi korostaminen ulkopuolella musiikin on hänelle täysin vieras ajatus. Jotkut ovat toisinaan jopa sanoneet häntä turhankin vaatimattomaksi toimissaan. Itse hän kuitenkin katsoo pärjänneensä tällä asenteellaan kuitenkin vuosien saatossa tasaisella rutiinilla, vaikka viihdemaailmassa suhdanteetkin vaihtelevat tosi nopeasti. Pieteetillä ja rehellisyydellä tehty musiikki on hänen tavaramerkki ja se on aina puhunut puolestaan hänen musiikkiurallaan.

 Garden Helsinki -monitoimiareena muutosten keskellä

Melkoista kohua herättäneen Garden Helsinki -monitoimiareenahankkeen esisopimus Helsingin kaupungin kanssa joudutaan tekemään kokonaan uusiksi. Syynä on se, että Helsingin Taka-Töölöön puuhattava areenahanke on yksinkertaistunut ja sen hintalappu on pienentynyt samalla huomattavasti. Garden Helsinki monitoimiareena on viime päivät ollut maassamme valtaisa puheenaihe, kun oppositiopuolueet ovat nostaneet esille useita hankkeeseen liittyviä epäselviä kysymyksiä. Garden Helsinki -areenahanke sai 35 miljoonaa euroa valtiontukea täysin ilman hakemista eikä kevään 2025 kehysriihessä tehtyä päätöstä käsitelty vastuuministeriössä.

Lisäksi kummastusta on herättänyt se, että yhtäkkiä valtion tukirahaa saama Garden Helsingin hallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori on kokoomuslainen Helsingin entinen pormestari. Myös Gardenin kumppaniksi valitun rakennusliike SRV:n omistaa isoilta osin kokoomuksen suuri vaalitukija Ilpo Kokkila.

Hallituslähteet toistelevat, että Gardenin tuesta sovittiin yhdessä. Kohun keskelle joutunut pääministeri Petteri Orpo (kok) astui tiistaina 30.6.2026 median eteen ja hän kiisti sitkeästi, että kukaan ulkopuolinen olisi vaikuttanut valtiontuen myöntämiseen. Petteri Orpo myönsi keskustelleensa Jan Vapaavuoren kanssa valtion myöntämästä tuesta vain lyhyesti.

Vuonna 2024 Helsingin kaupungin ja Gardenin välillä tehdyssä kiinteistökaupan esisopimuksessa määritellään kaupan ehdoiksi muun muassa se, että rakennuslupasuunnitelmissa ja saadussa rakennusluvassa asuinrakentamisen määrä on oltava noin 15 000 kerrosneliömetriä, ellei toisin sovita. Garden Helsinki -areenan piti alun perin sijaita maan alla. Maanpäälliseen rakennukseen suunniteltiin muun muassa asuntoja, hotelli ja toimistoja.

Lisäksi sopimuksen mukaan asunnot pitää toteuttaa korkeatasoisena vapaarahoitteisena ja sääntelemättömänä omistus- ja/tai vuokra-asuntotuotantona. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 19. kesäkuuta 2024 myydä Garden Helsinkiä puuhaavalle Projekti GH:lle tontin areenakokonaisuudelle vähintään 21 miljoonalla eurolla.

Toukokuussa 2026 Garden Helsinki tiedotti karsivansa suunnitelmastaan hotellin, asunnot ja toimistot. Tilalle jäi pelkkä areena, joka suunniteltiin nyt osittain maan pinnalle nousevaksi. Uusi konsepti on aiempaa selkeämpi, realistisempi ja paremmin toteutettavissa, Garden Helsingin hallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori sanoi tiedotteessa. Helsingin Sanomille Jan Vapaavuori kertoi, että areenahankkeen kustannusarvio putosi 800 miljoonasta eurosta ”nelosella alkavaksi”.

Helsingin kaupungin tonttipäällikkö Sami Haapanen kertoo Iltalehdelle, että sopimus Helsinki Gardenin kanssa joudutaan nyt tekemään uudelleen muuttuneen tilanteen vuoksi. Areenahanke muuttuu nyt aika olennaisesti, Sami Haapanen kuvailee areenakokonaisuutta. On hyvin oletettavaa, että hanke yksinkertaistuu merkittävästi. Tonttipäällikkö Sami Haapasen mukaan alustavia keskusteluja Helsingin kaupungin ja Garden Helsingin areenahankkeen välillä on jo käyty ja uusi tilanne todettu yhdessä.

Varsinaisiin sopimusmuutosneuvotteluihin päästään lomien jälkeen, kun suunnitteluratkaisu vielä tarkentuu ja tiedetään sitten, minkä muotoista hanketta ollaan toteuttamassa, tonttipäällikkö Sami Haapanen kuvailee. Hän itse arvioi, että sopimusasioissa ollaan loppusyksystä paljon viisaampia. Vaikka koko sopimus joudutaan neuvottelemaan uusiksi ja viemään läpi kaupunginvaltuustosta toisen kerran, tonttipäällikkö Sami Haapanen ei näe muuttuneessa tilanteessa tummia pilviä. Hänen mukaansa kaikilla sopimusosapuolilla on halu saada asia ripeästi maaliin.

Sami Haapanen ei näe muuttuneessa areenahankkeessa mitään isompia haasteita. Jos hankekokonaisuus yksinkertaistuu, niin yleensä se tarkoittaa samoin sitä, että myös sopimuskokonaisuuksista tulee yksinkertaisempia. Kaupungin tonttipäällikkö Sami Haapasen mukaan Garden Helsingistä oltiin kaupunkiin yhteydessä hieman ennen sitä, kun uudet muutokset tulivat toukokuussa hankkeen yksinkertaistamisen kanssa julkisuuteen.

Noin vuotta aiemmin, kevään 2025 kehysriihessä hallitus oli päättänyt 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta Garden Helsingille. Tuki oli osa valtion 4 miljardin euron investointipaketin laajentamista, johon sisältyi areenan lisäksi erilaisia tie- ja infrastruktuurihankkeita.

Iltalehden tietopyynnöllä saaman opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) muistion mukaan areenakokonaisuuden investointikustannukset ovat 388 miljoonaa euroa, josta jää 156 miljoonan euron rahoitusvaje. Tästä valtio rahoittaisi tukipäätöksellään 35 miljoonaa euroa, joka kohdistuisi uuteen monitoimiareenaan ja vanhan jäähallin MID-areenaan.

Tammikuulle kirjatun muistion mukaan ilman tukea hankkeen rahoitus voi olla vaikea toteuttaa, varsinkin kun sen laajuus ja monimutkaisuus tekevät siitä riskialttiiksi pelkälle yksityiselle rahoitukselle. Muistion mukaan valtion tuki pienentää riskiä ja mahdollistaa osaltaan yksityisen rahoituksen saamisen. Muistion tiedot perustuvat Garden Helsingin lausumiin eikä OKM ole tyypilliseen virkamiestapaan erikseen arvioinut valtiontuen tarvetta.

Valtionavustuksen myöntäminen edellyttää lopulta myös eduskunnan hyväksymää määrärahaa valtion tulo- ja menoarviossa sekä erillistä myönteistä valtionavustuspäätöstä. Näiden lisäksi valtiontuelle on saatava Euroopan komission hyväksyntä. Valtionavustus on tarkoitus sisällyttää OKM:n budjettiin, kun asiaa on riittävästi valmisteltu.

Muistio on laadittu Helsingin kaupungin ja Garden Helsingin vanhan esisopimuksen pohjalta. Valtiontuen oli alun perinkin määrä kohdistua vain areenaan, eli hankkeeseen nyt jäljelle jäävään osuuteen. Mikäli areenahankkeen rahoitus saadaan kerättyä, Garden Helsingin rakentaminen on tarkoitus alkaa vuoden 2027 lopulla. Toistaiseksi tietoa sijoittajista ei kuitenkaan ole tiedossa ja taustayhtiö Projekti GH:n tilinpäätökset ovat jäätävästi pakkasella.

Hillel Tokazier (26. osa) 

Hillel Tokazier.

Psykiatriystävä neuvoi Hillel Tokazieria hakeutumaan psykoterapiaan apua saamaan. Hän löysikin hyvän terapeutin, jonka vastaanotolla hän alkoi käydä kerran viikossa. Henkinen taakka alkoi hiljalleen kevetä ja hän alkoi olla jo paremmassa kunnossa. Lääke -levyn julkistamiskonsertti toteutui keväällä 2009, mutta seuraavan kesän Hillel Tokazier piti totaalisesti taukoa musiikkitöistä. Vasta elokuussa 2009 hän jatkoi keikkailuaan. Hän pääsi samoin muusikoiden kuntoutukseen, jossa ei ollut paljoakaan fyysistä kuntoutusta, mutta psyykkistä sitäkin enemmän. Samalla hän tapasi uusia muusikoita ja sai vaihtaa heidän kanssaan kokemuksiaan alalta.

Osa vanhoista kivuista palasi Hillel Tokazierille syksyllä 2009. Välittömästi hän hankkiutui etelään ja lämpimään, joka lievensikin hänen olotilaansa jonkin verran. Yksi syy kipuiluun oli varmasti hänen terapeuttinsa ilmoitus siitä, ettei terapeutti voisi enää hoitaa häntä sairastuttuaan vakavasti. Lisääkin tuli vastoinkäymistä, kun Hillel Tokazierin sisko kuoli vuonna 2010 syöpään. Nyt hän oli menettänyt koko lapsuuden aikaisen perheensä.

Nämä ajat olivat Hillel Tokazierille hyvin raskaita ja hän tunsi itsensä henkisesti maahan lyödyltä. Hän pelkäsi jotain uusia menetyksiä, vaikka hänellä oli tosin hyviäkin ystäviä, joiden kanssa saattoi keskustella asioista. Oli myös niitä ihmisiä, jotka arvostelivat hänen puheitaan kivuista sekä hänen lääkkeiden käyttöä. Hän alkoi kuitenkin etsiä myös uutta terapeuttia vaivoihinsa. Kesti jonkin aikaa löytää hänelle sopiva terapeutti; aluksi terapeutilla ei ollut antaa hänelle aikoja. Sitkeän odotuksen jälkeen hoitosuhde käynnistyi kuitenkin syksyllä 2010 terapeutin kanssa.

Seppo Juntunen.

Ennen uuden terapeutin löytämistä itselleen Hillel Tokazier alkoi käydä keskustelemassa pastori Seppo Juntusen (s. 6.4.1949) kanssa hengellisistä asioista. Pastori Seppo Juntunen on tullut tunnetuksi karismaattisten rukous- ja parantamisiltojen järjestäjänä Suomessa. Hillel Tokazier koki saavansa vahvistusta ja apua näistä keskusteluista. Samalla hän alkoi käydä soittamassa Rukouspalvelu ry:n tilaisuuksissa, mutta tämä toiminta katkesi pitkäksi aikaa, kun hän kaatui lokakuussa 2011 ja loukkasi pahasti kätensä. Kaatumisen hän koki kohtuuttomana muiden oireidensa lisäksi.

Hillel Tokazier oli lähdössä kotoonsa eräisiin 50-vuotisjuhliin soittamaan, kun hän raitiotievaunupysäkille mennessää ylittäessään katua äkkiä liukastui ja kaatui selälleen kadulle. Vasen käsi otti kaatuessaan vastaan, kun oikea käsi ja oikea lonkka törmäsivät katukiveykseen. Kipu oli kova ja oikean käden peukalo oli veressä, mutta vasemman käden ranne tuntui oudolta. Vaikeuksista huolimatta hän soitti keikkansa juhlapaikalla, vaikka soittaminen oli tuskaista. Seuraavana aamuna hän meni taksilla klinikalle saamaan apua. Lääkäri laittoi hänet heti röntgenkuvaukseen. Kuvauksen mukaan hänen kehossaan oli useita murtumia; pahin vaurio oli vasemmassa ranteessa, jonka värttinäluu oli murtunut ja se vaati lääkärin mukaan leikkauksen.

Käsileikkaus suoritettiin jo kahden päivän päästä, mutta samassa yhteydessä hänellä havaittiin myös tehdyssä luutiheysmittauksessa paha osteoporoosi eli luukato. Lääkärin mukaan oli puhtaasti onnea, ettei hänelle ollut kaatuessa käynyt paljon pahemmin. Aluksi luonnollisesti Hillel Tokazier oli tilanteesta järkyttynyt ja peloissaan; voisiko hän vielä soittaa pianoa? Käsioperaatio onnistui kuitenkin hyvin. Vasemman ranteen värttinäluun murtuma korjattiin titaanilevyllä ja kahdeksalla ruuvilla. Vasen käsi sidottiin niin, että sormet jäivät vapaaksi ja niitä pystyi liikutella.

Sairaalassa vietetyn yön jälkeen Hillel Tokazier palautui taksilla suoraan terapeuttinsa luokse hoitoon. Siellä hänelle vasta todella selvisi, kuinka onnellisesti tässä lopulta oli käynyt. Nyt voitiin hänen osteoporoosiokin ottaa hoitoon lääkkeiden avulla. Silti hänet välillä valtasi suuri pelko siitä, pystyisikö hän enää koskaan soittamaan pianoa.

Hänen vasen kätensä oli soittokiellossa kaksi kuukautta. Kainalosauvojensa kanssa Hillel Tokazier samosi bussipysäkille ja sillä merenrantakahvilaan aikaansa kuluttamaan ihmisiä ja maisemaa katsomalla sekä lukemalla. Aina kulkiessaan hän kaduilla ja portaissa pelkäsi kaatumistaan. Kotona oli vaikea olla, koska ei päässyt soittamaan flyygeliä. Äänilevyiltä hän kuitenkin kuunteli paljon jazzmusiikkia toipilaana ollessaan.

Mikael Agricolan kirkko.

Parin kuukauden jälkeen Hillel Tokazier sai jälleen luvan kanssa hiljalleen harjoitella pianonsoittoa. Oikea käsi oli tuolloin jo lähes terve, mutta vasemman käden lihakset olivat päässeet surkastumaan. Lihakset aiheuttivat kipua sekä vaikeuttivat pianonsoittoa. Hän sai Mikael Agricolan kirkon papilta ja suntiolta luvan päivittäin käydä harjoittelemassa kirkkosalissa flyygelillä. Toisinaan keskiviikkoisin nuorisomessun soittajien kanssa hän sai soittaa muutamia kappaleita. Samalla hän oppi nuorien kanssa toimiessaan paljon uusia asioita. Seitsemän kuukauden päästä onnettomuudesta hän pystyi esiintymään jo puolen tunnin ajan. Normaaliin soittokuntoon pääsy vei kuitenkin vuoden päivät. Varsinkin vasemman käden tekniikka täytyi hioa täysin uudestaan.

Luukatoa eli osteoporoosia alettiin myös hoitaa mahdollisimman hyvillä lääkkeillä. Kahden vuoden päästä luutiheysmittauksien mukaan osteoporoosi oli jo paremmassa mallissa. Vähitellen myös kaikki rajoitukset poistuivat ja elämä siltä osin normalisoitui. Soittaminen on Hillel Tokazierille tärkeä luomisen kanava, jonka avulla hän kommunikoi ihmisten kanssa. Siksi soittamisen menetys jo ajatuksena oli hänelle kammottava pelko. Hän päätti kuitenkin, että pitkät konserttikokonaisuudet saisivat jäädä ja hän keskittyisi jatkossa vain lyhyempiin esiintymisiin. Korvaavaksi toiminnaksi hän kehitti itselleen kirjoittamisen; hän alkoi kirjoitella lyhyitä kirjoitelmia, joita hän myös luki terapeutilleen. Terapeutti rohkaisi häntä jatkamaan kirjoittamistaan, koska se teki hänelle monin tavoin hyvää.

Lukioajoilta jäänyt väheksyntä hänen kirjallisesta ilmaisykyvystään alkoi myös murtua ja hän sai kirjoitettua vapautuneesti omista asioistaa; hän myös nautti suunnattomasti kirjoittaessaan. Kirjoittaminen on myöhemminkin auttanut monien kriisitilanteiden hoidossa. Hillel Tokazier on kokeillut myös moni muitakin hoitomuotoja, mutta parhaimman avun hän ehdottomasti on saanut terapiasta sekä kuntoutuksesta. Nykyään hän kestää kipujakin paremmin eikä kivut enää häiritse hänen soittoakaan.

Terapian avulla hän on hiljalleen oivaltanut aikaisemmin olleensa jo lapsena kiltti ja hyvin sopeutuvainen lapsi. Myöhemmin kiltteys on jatkunut vastuullisena aviomiehenä ja perheenisänä ollessa. Hän on pitkään vältellyt erimielisyyksiä ja vaikeita tilanteita. Hakiko hän hyväksyntää täyttämällä läheistensä toiveita sekä hoitamalla vaikeita käytännön toimia? Näin hän varmasti vältti konflikteja ja samalla tukahdutti omia tarpeitaan sekä tunteitaan. Lopulta hän pohti, oliko hän olemassa vain muita varten ja oliko olemassa ketään ihmistä, joka olisi olemassa häntä varten. Hän huomasi, että hyvin harvoin häntä ja hänen toiveitaan kuunneltiin. Erityisesti hänellä oli ollut vaikeuksia vahvojen naisten kanssa, joilla oli selvä näkemys siitä, mitä hän tarvitsi. Sellaisia naisia hänen elämässään olivat muun muassa hänen äitinsä ja sisarensa.

Hillel Tokazier joutui paljon mietiskelemään sitä, miksi hänen luonteessaan oli sellaisia piirteitä, että hän ei pystynyt laittamaan vastaan kohdatessaan vääryyttä. Miksi ihmeessä hän antoi sen tapahtua? Joissakin asioissa – esimerkiksi raha-asioissa – hän saattoi olla hyvinkin tiukka luultavasti ekonomikoulutuksensa vuoksi. Nykyään hän pystyy puolustautumaan ja huomauttamaan asianosaiselle, jos hän kokee tulleensa kaltoin kohdelluksi. Väärää syyllisyyttä ei kannata ottaa kannettavakseen. Hän on oivaltanut oman neuroottisuutensa. Hän on aina ollut hyvin nopea toimija ja halunnut hoitaa ikävätkin asiat heti pian pois. Ihmissuhteissa hän on nyt oppinut suhtautumaan rauhallisemmin asioihin ja nykyään hän osaa antaa niillekin aikaa.

Tuon hankalan vaiheen aikana – kaatumisesta toipumisen sekä intensiivisen psykoterapian – laukesi myös Johannan ja Hillel Tokazierin välille aviokriisi. Tämä asia tuli Hillel Tokazierille suurena järkytyksenä. He olivat ajautuneet avioliitossaan toisistaan kauaksi useista eri syistä. He yrittivät myös käydä pariterapiassa saamatta siitä kuitenkaan merkittävää apua. Vaikka eropäätös ei missään tapauksessa ollut helppo, he päätyivät kuitenkin hyvin sopuisaan eroon vuonna 2014. He onnistuivat pysymään ystävinä ja vieläkin he tapailevat toisiaan silloin tällöin. Eron aikoihin Hillel Tokazier sävelsi laulun, Murheellinen mies.

Hillel Tokazier jatkoi edelleen terapiassa käyntiään, vaikka se välillä tuntuikin työläältä. Terapia oli ajan myötä muuttunut kahden ihmisen älylliseksi ja syvälliseksi keskusteluksi. Hillel Tokazier sai terapeutiltaan kaipaamaansa väittelyä, vastusta sekä tarvittavaa rohkaisua Asioihin hän säilytti tiukasti kuitenkin itse päätäntävallan oivaltavien keskustelujenkin jälkeen.

UMO-klubi Helsingin Musiikkitalossa 

UMO Helsinki Jazz Orchestra.

UMO-klubi tuo muusikot lähemmäs yleisöä ja yleisön lähemmäs musiikkia! 

Syyskausi 2026 tuo mukanaan kolme UMO-klubia, joissa fokus on erityisesti musiikin tekijöissä. Vieraiksi kutsutaan vahvoiksi musiikintekijöiksi profiloituneet säveltäjät Selma Savolainen, Christian Elsässer ja Ville Vannemaa. Klubeilla sukelletaan vierailijoiden mielenmaisemiin ja esitellään heidät pintaa syvemmältä. Kukin vierailija tuo mukanaan teoslähtöisesti suunnitellun ohjelmiston ja ohjelmaan istuvan solistin.

Luvassa on jälleen yllätyksellisiä ja intiimejä iltoja, joissa UMO vierailijoineen ravistelee odotuksia ja esittelee eri puoliaan. Lue tarkemmat klubikohtaiset esittelyt ja osta liput! Klubikohtaisten lippujen lisäksi myynnissä on syyskauden kolme iltaa kattava sarjalippu.

Kolmen illan sarjalippu

Peruslippu 117 € (norm. 132 €)

Eläkeläiset 96 € (norm. 108 €)

Opiskelijat, lapset, työttömät, varushenkilöt 51 € (norm. 60 €)

Lipun hinta sisältää 3 illan naulakkomaksun.

Syyskausi 2026 tuo mukanaan Helsingin Musiikkitaloon kolme UMO-klubia, joissa fokus on erityisesti musiikin tekijöissä. Vieraiksi klubeille on kutsuttu vahvoiksi musiikintekijöiksi profiloituneet säveltäjät Selma Savolainen, Christian Elsässer ja Ville Vannemaa. Klubeilla sukelletaan vierailijoiden mielenmaisemiin ja esitellään heidät pintaa syvemmältä. Kukin vierailija tuo mukanaan teoslähtöisesti suunnitellun ohjelmiston ja lisäksi ohjelmaan istuvan solistin. Luvassa on jälleen yllätyksellisiä ja intiimejä iltoja, joissa UMO Helsinki Jazz Orchestra vierailijoineen ravistelee odotuksia ja esittelee eri puoliaan. 

– UMO-klubi on kerännyt jazzin ja big band -musiikin ystävät yhteen Musiikkitalolle. Erityisen ilahtuneita olemme olleet siitä, että yleisössä on ollut runsain joukoin myös nuoria jazzin kuulijoita. Oma klubi on ollut vahvasti osa UMOa sen historian eri vaiheissa, ja olen hyvin onnellinen, että intiimit klubikonsertit kiinteässä paikassa ovat taas säännöllinen osa ohjelmistoamme, iloitsee UMO Helsinki Jazz Orchestran toimitusjohtaja Henriika Steidel-Luoto.

Jatkossa klubit alkavat jo klo 18 ja konserttien kesto on n. 75 minuuttia, ei väliaikaa. Juhlakauden klubeilla tutuksi tulleet keskusteluosuudet jäävät nyt pois. Konsertteihin ei ole ikärajaa. Salissa on klubikattaus, mikä tarkoittaa, että suurin osa paikoista on seisomapaikkoja. Lisäksi salissa on hyvin rajallinen määrä numeroimattomia istumapaikkoja. 

UMO tuottaa klubi-illat yhteistyössä Musiikkitalon kanssa. 

Ville Vannemaa.

19.9.2026 syksyn ensimmäiseen UMO-klubiin tulevat vieraiksi Ville Vannemaa sekä Timo Kämäräinen. Kapellimestari ja sovittaja Ville Vannemaa (s. 1983), joka johtaa mm. Turku Jazz Orshestraa taiteellisena johtajana. Ville Vannemaa vierailee usein myös UMO Helsinki Jazz Orchestran, Espoo Big Bandin sekä Oulu All-Star Big Bandin kapellimestarina. Ville Vannemaalla on vankka kokemus myös kapellimestarin tehtävien lisäksi säveltämisestä, sovittamisesta ja orkesterimuusikkona toimimisesta.

Timo Kämäräinen.

Kitaristi Timo Kämäräinen (s. 29.4.1979 Sonkajärvi) kävi koulua Iisalmessa, josta siirtyi vanhempiensa luvalla Kuopion musiikkilukioon. Ylioppilaaksi kirjoitettuaan hän jatkoi musiikkiopintojaan Helsingin Stadiassa sekä vuodesta 2001 lähtien Sibelius-Akatemian jazzosastolla. Timo Kämäräisen omissa yhtyeissä on ollut mukana vahvasti rockjazz tai progejazz. Vuosina 2002-2008 Kämäräinen soitti Ismo Alanko Säätiössä ja vuodesta 2013 lähtien hän on soittanut Olavi Uusivirran yhtyeessä. Näiden lisäksi kitaristi Timo Kämäräinen on kirjoittanut musiikkia muille ja toiminut tuottajana monilla äänitteillä. Hän on tehnyt samoin teatterimusiikkia mm. Kristian Smedsin näytelmiin sekä säveltänyt musiikkia elokuviin ja tv-sarjoihin.

Sambuca di Sicilia 

Sambucan kaupungintalo.

Sisilian saaren pääkaupungista, Palermosta, vain noin 68 kilometria lounaaseen sijaitsee Sambuca di Sicilia. Sambucaa pidetään yhtenä Italian kauneimmista kylistä (I Borghi piú belli d’Italia). Ei ole täysin varmaa tietoa siitä, mistä Sambuca -nimi on peräisin; yksi mahdollisuus on kreikkalaisesta kielisoittimesta, Sambucasta (muistuttaa harppua), tai toinen mahdollisuus on seljamarjasta, jota kutsutaan myös Sambucaksi. Kirjailija Leonardo Sciascian (s. 8.1.1921 Racalmuto, Italia ja k. 20.11.1989 Palermo, Italia) mielestä Sambuca -nimi tarkoittaa As-Sambuqahia eli syrjäistä paikkaa. Vuoteen 1928 saakka paikan nimi oli Sambuca Zabut. Benito Amilcare Andrea Mussolini (s. 29.7.1883 Dovia de Predappio, Italia ja k. 28.4.1945 Giulino di Mezzegra, Italia) poisti vuonna 1928 Zabut -nimen ja lisäsi sen tilalle di Sicilia.

Muinaisten kreikkalaisten siirtolaisten perustama Sambuca kohosi merkittäväksi kauppakeskukseksi sen jälkeen, kun arabimuslimit valtasivat paikan noin vuonna 830, vain muutama vuosi Sisiliaan nousunsa jälkeen. Kansanperinteen mukaisesti paikkaa nimitettiin Zabuthiksi emiiri Zabut (Loistava) Al-Arabin kunniaksi. Emiiri rakennutti linnan paikkakunnalle Genuardo -vuoren rinteille, Belice- ja Sosius -jokien väliin, 350 metriä merenpinnan yläpuolelle. Zabutissa asui muslimiväestöä aina 1200-luvulle saakka, jolloin kuningas Fredrik II (s. 26.12.1194 Jesi, Italia ja k. 13.12.1250 Castel Fiorentino, Sisilian kuningaskunta) valloitti paikan.

Sambuca koki 1400-luvulta 1800-luvulle peräkkäin sekä vaurauden että taloudellisen ahdingon äärimmäisiä aikakausia. Kuninkaan hovi soi roomalaiselle – alkujaan Toscanan Barberinosta, Elsen laaksosta lähteneelle - Berberinin aatelissuvulle valta-aseman, joka tarkoitti käytännössä sitä, että kaupunkia laajennettiin, kaupungin muureja rakennettiin, palatseja, kartanoita, kirkkoja, luostareita samoin rakennettiin. Sambuca ylennettiin paronikunnasta markiisikunnaksi Espanjan Filip II:n privilegiolla Madridissa 15.11.1570. Sambuca markiisikunta siirtyi 16.9.1666 bolognalaisen Beccadelli -suvun hallintaan, joka oli noussut Camporealen ruhtinaskunnan ryhtinaiden asemaan.

Sambuca oli 1800-luvulla kulttuuriltaan rikas paikkakunta. Tuohon aikaan sinne syntyi samoin valistunut keskiluokka. Sambucan väkiluku laski 2000-luvulla heikon taloudellisen tilanteen vuoksi sekä alhaisen syntyvyyden takia. Väkiluku oli vuonna 2010 Sambucassa 5 834. Vuoden 2012 väestönlaskennassa Sambucan väkiluku oli vähentynyt yli 200 asukkaalla.

Tammikuussa 2019 Sambuca di Sicilia sai melkoista kansainvälistä mediahuomiota, kun siellä myytiin ihmisille koteja huutokaupassa yhden euron lähtöhinnalla. Näin Sambuca houkutteli paikkakunnalle ulkomaalaisia asukkaita alueen väestökadon pysäyttämiseksi. Tämän vuoksi Sambucassa kuvattiin HGTV:n dokumenttisarja My Big Italian Adventure. Dokumenttisarjan pääosassa toimi yhdysvaltalainen näyttelijä Lorraine Bracco (s. 2.10.1954 New York City, Yhdysvallat); Lorraine Bracco kertoi sarjassa kuukausia kestäneestä työstään noin 200 vuotta vanhan, yhden euron hintaisen rivitalon kunnostamiseksi Via Guglielmo Marconilla.

Lago Arancio.

Sambucan pinta-ala on 96 neliökilometriä. Sambucasta on matkaa hieman yli 67 kilometriä pääkaupunki Palermoon ja 34 kilometriä Selinunten arkeologisesta puistosta sekä noin 34 kilometrin päässä Lido Fiorin sinilippurannasta. Sambuca sijaitsee kukkulalla, joka on toisten kukkuloiden ja metsien ympäröimänä. Lago Arancio (ital. Appelsiinipuujärvi) on Agrigenton maakunnassa Sisiliassa sijaitseva tekojärvi, joka tehtiin vuonna 1951. Tekojärvi sijaitsee Sambica di Sicilian, Santa Margherita di Belicen ja Sciaccan kuntien alueella. Tekojärven pinta-ala on 3,7 km² ja sen keskisyvyys on 10,5 metriä. Arabien noin vuonna 830 rakentama Fortino di Mazzallakkarin linnoituksen rauniot sijaitsevat Lago Arancio -tekojärven lähellä.

Fortino di Mazzallakkarin linnoituksen rauniot.

Helsinki Garden monitoimiareena 

Helsingin Taka-Töölöön on suunniteltu Nordenskiöldinkadun varrelle vuonna 1966 valmistuneen Helsingin jäähallin ja vuosina 1915-1921 valmistuneen Töölön pallokentän pohjoispuolelle Garden Helsinki monitoimiareensaa. Keväällä 2008 HIFK käynnisti ensimmäiset puheet tästä uudesta monitoimiareenasta, kun HIFK:n puheenjohtajana toimi pankkiiri ja entinen jääkiekkoilija, Harri Tapio Tuohimaa (s. 21.11.1959 Turku). HIFK oli jäänyt pois Pasilan suurareenan – entisen Hartwall-areena – hankkeesta, joka valmistui keväällä 1997. HIFK:n tarve omasta areenasta alkoi silloin kasvaa. Harri Tuohimaan väistyttyä syrjään hankkeen vetovastuun otti kaudella 2008-2009 vastaan Timo Everi, joka toimikin pitkään hankkeen näkyvimpänä hahmona ja Projekti GH:n hallituksen puheenjohtajana. Varsinainen suunnittelu sai jatkoa vuonna 2010.

Harri Tuohimaa.

Alkujaan rakennukseen suunniteltiin maanpäälliseen osaan asuntoja, toimistotiloja sekä hotelli. Valmistuessaa Garden Helsingissä kyettäisiin järjestämään kaikkien sisäpalloilulajien EM- ja MM-tason kilpailuja. Tapahtuma-areena harjoitushalleineen ja pysäköintitiloineen sijoittuisi maan alle ja sen katsojakapasiteetti olisi noin 18 000-22 000 tilaisuudesta riippuen. Hanketta on suunniteltu vuodesta 2010 lähtien ja hanketta suunnitteli Timo Evertin johtama Projekti GH -hankeyhtiö, jonka omistajayhtiöitä ovat HIFK-Hockey, Fincap sekä Friends Of Garden; hankkeella on pitkään ollut rahoitusongelmia.

Timo Evert.

Vuonna 2015 Garden Helsinki sai suunnitteluvarauksen. Vuonna 1912 perustettu Rakennusyhtiö YIT valittiin marraskuussa 2018 hankkeen rakentajaksi. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi areenan mahdollistavan asemakaavan muutoksen (kaavanro 12572) 12.2.2020 äänin 70-12. Hanke oli tätä ennen hyväksytty kaupunkiympäristölautakunnassa äänin 11-2 ja kaupunginhallituksessa äänin 13-2. Museovirasto ja Suomen Arkkitehtiliitto (SAFA) vastustivat hanketta rakennuksen suuren koon ja miljööseen sopimattomuuden vuoksi.

Museovirasto valitti asemakaavasta Helsingin hallinto-oikeuteen. Tammikuussa 2021 hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Perusteluissaan hallinto-oikeus totesi, että kaava-alueella on kulttuurihistoriallista ja kaupunkikuvallista merkitystä ja että osa alueesta sisältyy vähäisiltä osin Museoviraston inventoinnin Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa (RKY 2009) kohteeseen Olympiarakennukset, mutta katsoi samalla, että alueen arvo oli turvattu riittävästi kaavamääräyksin eikä päätös siksi ollut maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n sisältövaatimusten vastainen. Museovirasto ei hakenut asiassa valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta, ja asemakaava sai lainvoiman vuonna 2021.

Monitoimiareenan rakentamisen toivottiin alkavan vuonna 2020, mutta rakennushanke kohtasikin useita vastoinkäymisiä. YIT vetäytyi elokuussa 2022 hankkeen sijoittaja- ja rakentajaroolista. Koronapandemia, Venäjän hyökkäys Ukrainaan, korkojen nousu, rakennuskustannusten nousu sekä kiinteistösijoittajien kohonneet tuottovaatimukset vaikeuttivat hankkeen rahoitusta. Monitoimiareenahankkeen kehittäminen oli toukokuuhun 2024 mennessä maksanut noin 22 miljoonaa euroa, josta rahoituskulujen osuus oli noin puolet. Rahoitus oli kerätty osakkailta sekä yksityisiltä suomalaisilta yrityksiltä lainana.

Helsingin kaupunki ja Projekti GH pääsivät keväällä 2024 neuvottelutulokseen kiinteistökaupasta. Esitys koski noin 2,5 hehtaarin suuruisen alueen myymistä Nordenskiöldinkadun varrelta vähintään 21 miljoonan euron kauppahinnalla. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi tontin myynnin Projekti GH:lle 19.6.2024. Helsingin kaupunki ilmoitti, että nopeimmillaan areenan voisi ottaa käyttöön vuonna 2029. Koko hankkeen hinta-arvio oli 800 miljoonaa euroa, josta rakentamisen osuus ilman tonttikustannuksia oli 653 miljoonaa euroa. Marraskuussa 2024 osapuolet allekirjoittivat kiinteistökaupan esisopimuksen. Tämän sopimuksen mukaan ostaja saisi tontin lisäksi vanhan jäähallin sekä kaikkiaan 200 000 neliömetriä rakennusoikeutta, mutta varsinaiset maakaupat tehtäisiin vasta, kun hankkeen toteutuminen ja sen rahoitus olisivat varmistuneet. Tammikuussa 2025 hankkeen toteuttajaksi valittiin rakennusyhtiö SRV, joka oli aiemmin rakentanut Tampereen Nokia Arenan. Saman vuoden syksyllä Projekti GH:n hallituksen puheenjohtajaksi nousi Helsingin entinen pormestari ja kokoomuspoliitikko Jan Pellervo Vapaavuori (s. 3.4.1965 Helsinki).

Jan Vapaavuori.

Toukokuussa 2026 Projekti GH ilmoitti, että monitoimihallihanke etenisi alkuperäistä suppeampana. Uusimmassa suunnitelmassa asunnot, toimistot sekä hotelli ovat jääneet pois suunnitelmista ja hanke etenee vain areenan ja parkkihallin osalta. Areenan suunnitelmissa edelleen yleisökapasiteetti on 18 000-22 000 henkilöä tilaisuudesta riippuen. Rakennuksen kokonaisala laski noin 165 000 bruttoneliömetristä noin 100 000 bruttoneliömetriin ja sen kustannusarvio halpeni aikaisemmasta noin 400 miljoonaan euroon. Uudistetun projektin tavoiteaikataulu on rakentamisen aloittamisen suhteen vuoden 2027 lopussa, jolloin monitoimihalli olisi käytössä vuoden 2030 lopussa tai vuoden 2031 alussa.

Jan Vapaavuoren mukaan aiempi kokonaisuus ei ollut enää toteutuskelpoinen rakennuskustannusten ja korkoympäristön vuoksi ja supistettu hanke olisi rahoituskelpoisempi ja vähäriskisempi. Vielä vuonna 2019 Helsingin pormestarina toiminut Jan Vapaavuori oli pitänyt asuntorakentamista hankkeen elinehtona ja katsonut, että ilman sitä ”hankkeen talousyhtälö on mahdoton”.

Petteri Orpo.

Pääministeri Petteri Orpolta vaaditaan nyt selvitystä siitä, kuka junaili 35 miljoonan euron valtiontuen Helsinki Garden -areenahankkeelle. Petteri Orpon selvityksen vaatijoita ovat ainakin Liike Nytin Harry Harkimo, vihreiden Saara Hyrkkö, Keskustapuolueen varapuheenjohtaja Markku Siponen sekä SDP:n Johanna Ojala-Niemelä.

 

Areenasotkun jäljet näyttäisivät johtavan pääministeri Petteri Orpoon

Kukaan ei tunnu tietävän, miten Garden Helsinki -areenahanke sai 35 miljoonan euron valtiontuen pääministeri Petteri Orpon (Kokoomus) hallitukselta. Hanke vain ilmestyi jostakin hallituksen investointiohjelmaan viime vuoden kehysriihessä. Jäljet näyttävät kuitenkin siltä, että areenahanketta voimalla lobannut ex-kokoomusministeri ja Helsingin ex-pormestari Jan Vapaavuori lienee sopinut tuesta suoraan pääministeri Petteri Orpon kanssa.

Petteri Orpo.

Koetapas selvittää tätä Garden Helsinki -areenahankkeen valtiontukiasiaa, niin heti nousee eteen vaikenemisen muuri. Kokoomuslainen Garden Helsinki -hankkeen puheenjohtaja Jan Vapaavuori itse ei vastannut haastattelupyyntöön. Pääministeri Petteri Orpo kieltäytyi haastattelusta toistuvista yrityksistä huolimatta. Valtionvarainministeri Riikka Purran (ps.) suu menee suppuun heti, kun puheeksi ottaa kyseisen asian.

Silloinen vastuuministeri Sandra Bergqvist (r.) sanoo, ettei valtiontukipäätös kulkenut hänen kauttaan. Samoin liikuntapaikkarakentamisesta vastaavan opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehille jättituki tuli todellisena yllätyksenä.

Mika Poutala.

Nykyinen vastuuministeri, liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri sekä Espoon kaupunginvaltuutttu Mika Poutala tarjoutui itse haastatteluun, mutta hän oli asiasta enemmän pihalla kuin omien havaintojeni mukaan kukaan vastuuministeri on koskaan ollut mistään vastuualueensa asiasta. Ministeri Mika Poutala ei haastattelussa tietänyt edes sitä, että tuki oli myönnetty Garden Helsingille ilman hakuprosessia. Siitäkin heräsi kysymys, miksi pihalla oleva Mika Poutala kiirehti tarjoamaan haastattelua heti, kun pääministeriä avustajineen oli patisteltu haastatteluun, mutta tämä oli kieltäytynyt... kokematon poliitikko saattoi vain tehdä työtä käskettyään.

Wille Rydman.

Periaatteessa tapahtuma-areenatuki voisi kulkea myös työ- ja elinkeinoministeriön kautta. Silloinen elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) on helsinkiläinen ja vieläpä HIFK-henkinen. Garden Helsinki tulisi olemaan IFK:n jääkiekkojoukkueen uusi uljas koti. Wille Rydman kuitenkin vakuuttaa, ettei ole osallistunut mihinkään Garden Helsinkiä koskeviin keskusteluihin hallituksessa eikä hän ollut mukana neuvottelemassa investointiohjelmasta.

Sari Multala.

Erityisen hankala Garden-tukipäätös on ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalalle (kok.). Puolueensa uskollisena ratsuna Sari Multala vaikenee hankalasta aiheesta, vaikka räikeältä näyttävä helsinkiläishankkeen suosiminen varmasti sapettaakin vantaalaispoliitikkoa.

Pääministeri Petteri Orpon esikunnasta kehotettiin areenasotkua selvittänyttä toimittaja Lauri Jaakkolaa ottamaan yhteyttä aihealueesta vastaavaan opetus- ja kulttuuriministeriöön. Ei auttanut, vaikka hän vastasi tietävänsä jo, ettei päätös syntynyt OKM:ssä. Luulisi, että räikeän härski ja kilpailua vääristävä sekä avoimuudesta kaukana oleva valtiontukiveivaus kiinnostaisi vantaalaista oppositiojohtajaa juuri tässä hetkessä, jos haluja hallituksen kaatamiseen oikeasti on.

Tietopyyntö ministeriöihinkään ei tuota tulosta. Asiakirjoista ei paljastu, kuka tai ketkä päätöksen tekivät ja millä perustein. Garden Helsingin valtiontuen alla ei ole kenenkään jättämää puumerkkiä. Garden Helsingin saama valtiontuki nousi uudestaan keskusteluun, koska kesäkuussa kävi ilmi, että Vantaan Kivistöön valmisteilla oleva saman kokoluokan yksityisrahoitteinen tapahtuma-areena, Arena 3.3, on huomattavasti Gardenia pidemmällä. Silloin varsin perusteltu kysymys on, miksi Garden Helsinki saa valtiontukea, mutta Arena 3.3 ei. Yksinkertainen vastaus olisi, että Garden on hakenut valtiontukea, Arena 3.3 ei. Mutta Garden ei hakenut valtiontukea, se vain sai sen. Ei ole olemassa sellaista hakuprosessia, josta voisi saada 35 miljoonaa euroa yksityiselle hankkeelle.

Viime vuosikymmenellä oli aivan vastaavankaltainen tilanne. Tampereen silloinen Kansiareena, nykyinen Nokia Arena sai 18 miljoonan euron valtiontuen ilman mitään hakuprosesseja, puhtaasti kabinettipelillä. Miksi se oli mahdollista, mutta tämä ei olisi?

Ei Tampereen tukikaan ollut aivan taiteen sääntöjen mukaista, mutta nyt asiat ovat myös muuttuneet ratkaisevasti. Ensinnäkin Nokia Arenan tukisumma oli puolet Gardenin tukea pienempi. Toiseksi nykyään rahat pitää löytää aidosti valtion budjetista, eli veronmaksajien selkänahasta. Viime vuosikymmenellä oli käytettävissä vielä ylijäämiä veikkausvoittovaroista. Ja kolmanneksi: Garden Helsinki ei ole ainoa ison kokoluokan sisäareenahanke, toisin kuin Nokia Arena Tampereella oli omana valmistumisaikanaan. Nokia Arena ei toisin sanoen vääristänyt kilpailua. Tähän päätyi myös Euroopan komissio, jolla areenan valtiontuki täytyi hyväksyttää aikanaan.

Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmasta löytyy korulauseita hyvästä hallinnosta ja päätöksenteon läpinäkyvyydestä. Todellisuus on, että yksi yksityinen hallihanke voi saada 35 miljoonan euron tukipotin ilman perusteluita ja käsittelyprosessia, mutta toinen tai kolmas ei. Vaikuttaako tämä tasapuoliselta? Vääristääkö valtiontuki mahdollisesti pääkaupunkiseudulla markkinoiden kilpailua?

Jan Vapaavuori.

Helsingin Uutiset sekä Vantaan Sanomat on käynyt asiasta taustakeskusteluja useiden vuoden 2025 kehysriihessä mukana olleiden erityisavustajien ja valtiosihteereiden kanssa. Heistäkään osa ei joko tiedä tai halua kertoa asiasta mitään. Osa heistä kuitenkin suoraan vahvistaa tai antaa vahvasti ymmärtää, että Jan Vapaavuori on sopinut asian suoraan pääministeri Petteri Orpon ja kokoomuksen kanssa. Siitä ovat Petteri Orpon ja hänen lähimpien avustajiensa lisäksi tietoisia korkeintaan muut hallituspuolueiden puheenjohtajat ja heidän valtiosihteerinsä.

Pekka Timonen.

Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timosen ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sakari Rokkasen (kok.) mukaan Gardenin saama valtiontuki on todella epäreilua ja mahdollisesti laitontakin. Helsingin Uutisten tietojen mukaan Helsingin kaupungin ylin luottamus- ja virkamiesjohto ei virallisesti ole edistänyt Gardenin valtiontukea, mutta on toki "esittänyt toiveita" sen suuntaan.

Sakari Rokkanen.

Tuen suuruus oli kuitenkin ylimmälle virkamiesjohdolle todellinen yllätys. Helsingin Uutisten tietojen mukaan Helsinki käytti kokoomuslaisia suhteitaan, jotta tuskaisen hitaasti edennyt Garden-hanke saisi kirivaihteen päälle ja kiilaisi todennäköisessä valmistumisaikataulussaan Vantaan Arena 3.3.:n edelle. Tämä nähtiin Helsingissä hyvin tärkeänä, jotta pääkaupunkiseudun jättiareena ja sen generoima elin- ja vetovoima ei lipsahtaisi pääkaupungin ulkopuolelle ja heikentäisi näin Helsingin asemaa. Vantaan Kivistöön rakennettava Arena 3.3 olisi Pohjoismaiden kolmanneksi suurin ympärivuotisten tapahtumien tapahtumapaikka ja Suomen suurin sisätapahtuma-areena. Arena 3.3 toisi Vantaalle kansainvälisiä konsertteja, urheilutapahtumia ja muita tilaisuuksia huippuolosuhteissa läpi vuoden. Arena 3.3 vetää parhaimmillaan yli 21 000 katsojaa konsertteihin tai 17 000 katsijaa urheilutapahtumiin.

Vantaan Kivistön Arena 3.3

Nyt, korruptionkatkuisesta valtiontuesta huolimatta, näin näyttää käyvän. Lienee nimittäin selvää, että kun Kivistön areena nyt näyttää toteutuvan, niin viimeinenkin pohja Gardenilta putoaa pois.

Korruptionkatkun on pakko leijailla myös oppositiojohtaja Antti Lindtmanin ja SDP:n nenään. Taannoin pääministeri Antti Rinne (sd.) kaatui, kun meni puuttumaan Posti-sotkuun. Nyt pääministeri Petteri Orpolla on päällä hallituskriisi sotejärjestöavustusten ja sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin kanssa. Luulisi, että räikeän härski kilpailua vääristävä ja avoimuudesta kaukana oleva valtiontukiveivaus kiinnostaisi vantaalaista oppositiojohtajaa juuri tässä hetkessä, jos haluja hallituksen kaatamiseen oikeasti on.