Amy Winehouse (5. osa) 

Amy Winehouse.

Joulukuussa 2007 Amy Winehousen tiedottaja kertoi, että laulaja oli lääkärin valvonnassa olevassa ohjelmassa ja kanavoi omia vaikeuksiaan kirjoittamalla paljon musiikkia. Tammikuussa 2008 englantilainen tabloidlehti The Sun julkaisi videon, jossa Amy Winehouse näytti polttavan crack-kokaiinia ja puhui ottaneensa ekstaasia ja Valiumia. Video oli kuvattu perjantaina 18.1.2008 aamuyöllä. Pian väitetyn crack-kokaiinitapauksen jälkeen Amy Winehousen isä Mitchell Winehouse muutti tyttärensä luokse pitääkseen häntä 24 tuntia vuorokaudessa valvonnassaan. Saman tammikuun lopulla Amy Winehousen kerrottiin menneen kuntoutuslaitokseen kahden viikon hoito-ohjelmaan. Amy Winehousen tiedottaja kertoi 26.3.2008, että Winehouse voi hyvin. Huhtikuun lopulla vuonna 2008 Amy Winehousen epävakaa käytös – samoin kuin hänen hänen väitetyt pahoinpitelynsä – herätti pelkoa siitä, että hänen huumevieroitusyrityksensä olivat epäonnistuneet.

Amy Winehousen isä sekä manageri vaativat sittemmin Amy Winehousen pidättämistä vuoden 1983 mielenterveyslain nojalla. Winehousen epäsiisti ulkonäkö syyskuussa 2008 suunnitellun klubi-illan aikana ja sen jälkeen herätti uusia huhuja sairauden uusiutumisesta. Valokuvaajien mukaan hänellä näytti olevan haavoja käsissään ja jaloissaan. Lääkärin mukaan Amy Winehouse lopetti laittomien aineiden käytön vuonna 2008.

Lokakuussa 2010 antamassaan haastattelussa Amy Winehouse kertoi päätöksestään lopettaa huumeidenkäyttö: ”Heräsin kirjaimellisesti eräänä päivänä ja ajattelin: ’En halua tehdä tätä enää’”. Alkoholista muodostui kuitenkin hänelle suuri ongelma; Amy Winehouse pidättäytyi muutaman viikon ajan alkoholista, mutta sen jälkeen hän aloitti rapsakan alkoholin käytön. Hänen lääkärinsä kertoi, että Amy Winehousea hoidettiin Libriumilla alkoholin vieroitusoireisiin ja ahdistukseen ja hänelle tehtiin psykologisia ja psykiatrisia arviointeja vuonna 2010, mutta Winehouse kieltäytyi psykologisesta terapiasta. Ennen kuolemaansa psykiatri ja psykologi tutkivat Winehousen ja lääkärit suosittelivat hänelle dialektista käyttäytymisterapiaa (DBT). DBT perustuu mielenterveysongelmien biososiaaliseen teoriaan ja se on ensimmäinen terapia, joka on kokeellisesti osoitettu olevan yleisesti tehokas epävakaan persoonallisuushäiriön hoidossa. Tämän DBT -hoidon kehitti yhdysvaltalainen psykologi, professori Washingtonin yliopistossa Seattlessa ja kirjailija Marsha M. Linehan (s. 5.5.1943 Tulsa, Oklahoma, Yhdysvallat).

Lokakuussa 2007 Amy Winehouse ja Blake Fielder-Civil pidätettiin Norjan Bergenissä seitsemän gramman kannabiksen hallussapidosta. Pari vapautettiin myöhemmin ja heille määrättiin 3 850 kruunun (noin 350 punnan) sakot. Amy Winehouse valitti ensin sakon vuoksi, mutta luopui lopulta valituksesta. 26.4.2008 Amy Winehouse sai varoituksen, kun hän myönsi poliisille lyöneensä 38-vuotiasta miestä kasvoihin. Amy Winehouse ilmoittautui itse vapaaehtoisesti poliisille ja häntä pidettiin pidätettynä yön yli. Poliisin mukaan Amy Winehouse ei ollut kuulustelukunnossa.

Kymmenen päivää myöhemmin Amy Winehouse pidätettiin epäiltynä huumeiden hallussapidosta sen jälkeen, kun tammikuussa poliisille toimitettiin video, jossa Amy Winehouse ilmeisesti poltti crack-kokaiinia. Hänet kuitenkin vapautettiin takuita vastaan muutamaa tuntia myöhemmin, koska poliisit eivät pystyneet videosta vahvistamaan, mitä hän poltti. Syyttäjälaitos harkitsi syytteiden nostoa Amy Winehousea vastaan, mutta vapautti hänet syytteistä, koska ei pystytty osoittamaan, että videolla poltettu aine oli huumausainetta. Parlamentit jotkut jäsenet kritisoivat päätöstä olla nostamatta syytteitä Amy Winehousea vastaan. Kaksi lontoolaista tuomittiin myöhemmin salaliitosta kokaiinin ja ekstaasin toimittamisesta Amy Winehouselle, mikä johti kahden vuoden vankeusrangaistuksiin toiselle tuomitulle ja kahden vuoden yhdyskuntapalveluun toiselle.

23.6.2008 Amy Winehousen tiedottaja korjasi Mitchell Winehousen aiempia virheellisiä väitteitä tyttärensä varhaisvaiheen keuhkolaajentuman vaikutuksista sanomalla, että tällä oli sen sijaan merkkejä siitä, mikä voisi johtaa varhaisvaiheen keuhkolaajentumaan. Mitchell Winehouse oli samoin kertonut, että hänen tyttärensä keuhkot toimivat 70 prosentin kapasiteetilla ja että hänellä oli epäsäännöllinen sydämensyke. Hän sanoi, että nämä ongelmat johtuivat hänen crack-kokaiinin ketjupoltostaan. Laulajattaren isä kertoi samoin, että lääkärit olivat varoittaneet Amy Winehousea, että jos hän jatkaisi crack-kokaiinin polttamista, hänen olisi käytettävä happinaamaria ja hän lopulta kuolisi. Radiohaastattelussa Mitchell Winehouse sanoi laulajan reagoivan upeasti hoitoon, johon kuului nikotiinilaastareiden käyttö.

British Lung Foundationin tiedottaja Keith Prowse huomautti, että tämäntyyppistä sairautta on mahdollista hoitaa. Keith Prowse kertoi, että tila ei ole normaali hänen ikäiselleen, mutta ”runsas tupakointi ja muiden aineiden, kuten huumeiden, hengittäminen voi vanhentaa keuhkoja ennenaikaisesti”. Norman H. Edelman American Lung Associationista selitti, että jos Amy Winehouse lopettaisi tupakoinnin, hänen keuhkojensa toiminta heikkenisi samaan tahtiin kuin normaalilla ihmisellä, mutta tupakoinnin jatkaminen johtaisi keuhkojen toiminnan nopeampaan heikkenemiseen.

Amy Winehouse kotiutettiin London Cliniciltä vuorokauden päästä, sillä hänellä oli tarkoitus esiintyä Nelson Mandelan 90-vuotissyntymäpäiväjuhlissa sekä Glastonburyn konsertissa; Winehouse jatkoi kuitenkin hoitoaan avohoidossa. Heinäkuussa 2008 Amy Winehouse ilmoitti, että hänellä on diagnosoitu keuhkolaajentumaa ja hän kertoi kokoavansa itseään ”syömällä paljon terveellistä ruokaa, nukkumalla paljon, soittamalla kitaraa, tekemällä musiikkia ja kirjoittamalla kirjeitä miehelleen joka päivä”. Winehousella oli myös solarium asunnossaan. 23.11.2008 Amy Winehouse palasi sairaalaan hoidettavaksi ongelmiensa vuoksi.

Amy Winehousen henkivartija Andrew Morris kertoi saapuneensa Amy Winehousen asuntoon kolme päivää ennen tämän kuolemaa. Andrew Morris koki Winehousen olleen hieman päihtynyt tuolloin. Vielä samana päivänä lääkäri oli käynyt Amy Winehousen luona tekemässä rutiinitarkastuksen hänen hauraan tilansa vuoksi, vaikka mitään todella poikkeavaan ei tuolloin havaittu hänessä. Kun lääkäri lähti perjantai-iltana kaikki oli ollut vielä kunnossa. Vuorokautta myöhemmin Amy Winehouse kuitenkin löydettiin kotoaan kuolleena. Lääkärintarkastuksen jälkeen Amy Winehouse oli soittanut vielä lääkärilleen tunnustaakseen riippuvuutensa alkoholista ja sanonut puhelimessa: ”En halua kuolla!” Amy Winehouse oli kertonut lääkärille yrittäneensä raittiutta, mutta ei onnistunut siinä.

Andrew Morris jatkoi Amy Winehousen juomisen tarkkailua tämän kodissa ja Morris kertoi myöhemmin Amy Winehousen ”nauraneen, kuunnelleen musiikkia ja katsoneen televisiota kello kaksi kuolinpäivänään”. Kello kymmenen aikaan 23.7.2011 Andrew Morris huomasi Amy Winehousen makaavan sängyllään ja hän yritti tuloksettomasti herättää Amy Winehousea. Tämä ei herättänyt henkivartijassa suurta huolta, koska Amy Winehouse monasti nukkui myöhäisen illanvieton jälkeen. Henkivartija tarkisti Amy Winehousen voinnin uudelleen hieman kello 15 jälkeen ja havaitsi hänen makaavansa samassa asennossa kuin ennenkin. Tarkastuksessa hän totesi, ettei Amy Winehouse hengittänyt eikä hänellä ollut pulssia. Andrew Morris soitti heti hätäkeskukseen. Ambulanssi saapui kello 15.54 Amy Winehousen kotiin Lontoon Camdeniin. Amy Winehouse todettiin kuolleeksi tapahtumapaikalla. Pian sen jälkeen Lontoon poliisi vahvisti Amy Winehousen kuolleen.

Kuoleman jälkeen media ja kuvausryhmät ilmestyivät Amy Winehousen asunnon läheisyyteen. Rikostekniset tutkijat menivät taloon poliisin eristäessä kadun ulkopuolella. Rikostutkijat löysivät Winehousen makuuhuoneesta yhden pienen ja kaksi suurta vodkapulloa. Koska tietoa oli aluksi vähän, alkoi liikkua paljon huhuja asiasta. Useimmat huhut mainitsivat kuolinsyyksi huumeidenkäytön. Kuukauden sisään varmistui toksikologinen tutkimus, joka kiisti huumeiden olleen kuolinsyynä. Lokakuussa 2011 kuolinsyyntutkijat raportoivat Amy Winehousen veren alkoholipitoisuuden kuolinhetkellä olleen 416 mg/100 ml (0,416 %). Kuolinsyyksi varmistui sattumanvarainen kuolema alkoholimyrkytyksen alaisuudessa. Viranomaiset avasivat uudelleen Amy Winehousen kuoleman tutkinnan 17.12.2012, kun todettiin, että ensimmäinen kuolinsyyntutkija ei ollut pätevä tehtävään. Toinen kuolemansyyntutkimus, joka tehtiin 8.1.2013, todisti ensimmäisen kuolemansyyntutkimuksen johtopäätöksen; kuolinsyyntutkija tohtori Shirley Radcliffe vahvisti, että Amy Winehouse kuoli alkoholimyrkytykseen.

Kuolemansa jälkeen Amy Winehouse rikkoi toisen Guinnessin maailmanennätyksensä; kahdeksan hänen kappaletta oli samanaikaisesti Englannin singlelistalla. Amy Winehousen levy-yhtiö Universal Republic julkaisi sen vuoksi lausunnon, jossa muun muassa luki: ”Olemme syvästi suruissamme näin lahjakkaan muusikon, artistin ja esiintyjän äkillisestä menetyksestä.”

Amy Winehouse (4. osa) 

Amy Winehouse.

Amy Winehousen kaksijakoinen julkisuuskuva kriittisestä sekä kaupallisesta menestyksestä verrattuna henkilökohtaiseen sekasotkuun, joka herätti huomattavaa mediahuomiota. 12.4.1913 perustettu lontoolainen poliittinen ja kulttuurinen uutislehti, New Statesman, kutsui Amy Winehousea ”rämäsuiseksi, maanläheiseksi diivaksi”, kun taas Newsweek nimitti häntä ”täydelliseksi seksikissanpennun, raa’an lahjakkuuden ja heikon impulssikontrollin myrskyksi”. Karen Heller The Philadelphia Inquirerista tiivisti asian näin: ”Hän on vasta 24-vuotias ja hänellä on kuusi Grammy-ehdokkuutta. Hän syöksyy pää edellä menestykseen ja epätoivoon, kun hänen riippuvainen aviomiehensä on vankilassa, exhibitionistivanhemmat kyseenalaisine arvostelukykyineen ja paparazzit dokumentoivat hänen emotionaalista ja fyysistä kärsimystään. Samaan aikaan huippusuunnittelija Karl Lagerfeld omaksuu hänen epäsiistin tyylinsä ja syömisongelmansa markkinoidakseen niitä eliitille ja julistaa hänet uudeksi Bardotiksi.”

Karl Lagerfeld.

Vuoteen 2008 mennessä Amy Winehousen huumeongelmat uhkasivat hänen uraansa. Grammy-gaalojen jälkeen jotkut kyseenalaistivat, olisiko Amy Winehouselle pitänyt myöntää palkinnot hänen viimeaikaisten henkilökohtaisten ja huumeongelmiensa vuoksi. Näitä olivat muun muassa Natalie Maria Cole (s. 6.2.1950 Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat ja k. 31.12.2015 Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat), joka esitteli Amy Winehousen seremoniassa ja joka itse kamppaili päihdeongelmien kanssa voittaessaan Grammyn parhaana uutena artistina vuonna 1975.

Natalie Cole.

Amy Winehousea estettiin matkustamasta sekä esiintymästä Grammy-palkintojenjakotilaisuudessa Yhdysvalloissa, koska hän ei läpäissyt huumetestiä. YK:n huume- ja rikollisuustoimiston toimitusjohtaja, ekonomisti Antonio Maria Costa (s. 16.6.1941 Torino, Italia) kertoi, että Amy Winehousen ja muiden julkkisten väitetyt huumeidenkäyttötavat lähettävät kovin huonon viestin ”muille, jotka ovat alttiita riippuvuudelle” ja heikentävät muiden julkkisten pyrkimyksiä lisätä tietoisuutta Afrikan ongelmista nyt, kun yhä enemmän Euroopassa käytettyä kokaiinia kulkee kyseisen mantereen läpi. Amy Winehousen tiedottaja vastasi, että ”Amy ei ole koskaan lainannut huumeita tai rehennellyt niillä millään tavalla. Hänellä on ollut joitakin ongelmia ja hän yrittää parantua. YK:n pitäisi saada omat asiansa järjestykseen.”

Tammikuussa 2008 Amy Winehousen levy-yhtiö ilmoitti uskovansa Winehousen saaman laajan mediahuomion kasvattaneen lyvymyyntiä. Sky Newsin uutiskanavan huhtikuussa 2008 tekemän kyselyn mukaan Amy Winehouse nimettiin Englannin toiseksi suurimmaksi ”suurin sankari”-kategoriassa ja hän voitti alle 25-vuotiaiden äänimäärän tässä sarjassa. Psykologi Donna Dawson kommentoi tulosten osoittavan, että Amy Winehousen kaltaiset naiset, joilla oli ”tietty haavoittuvuuden tunne tai jotka olivat joutuneet taistelemaan vastoinkäymisistä elämässä”, saisivat tunnustusta.

Lily Rose Beatrice Allen.

Heinäkuussa 2008 BBC Radio Skotlannin johtaja Jeff Zycinski totesi, että BBC ja media yleensä olivat osallisina julkkisten, kuten Amy Winehousen, arvovallan heikentämisessä. Hän sanoi, että yleisön kiinnostus laulajan elämäntapaa kohtaan ei tee hänen elämäntyylistään uutisoinnin arvoista. BBC Radio Onen Newsbeat -ohjelman toimittaja Rod McKenzie vastasi: ”Jos soitat Aamy Winehousen musiikkia tietylle väestöryhmälle, samat ihmiset haluavat tietää, mitä hänen yksityiselämässään tapahtuu. Jos et uutisoi siitä, loukkaat nuoria lisenssimaksujen maksajia.” The Scotsman -lehdessä englantilainen laulaja-lauluntekijä Lily Rose Beatrice Allen (s. 2.5.1985 Hammersmith, Lontoo, Englanti) sanoi: ”Tunnen Amy Winehousen erittäin hyvin. Hän on hyvin erilainen kuin mitä ihmiset hänen antavat ymmärtää. Kyllä, hän menee joskus sekaisin huumeiden vaikutuksesta, nutta hän on myös erittäin älykäs, nokkela ja hauska ihminen, joka osaa pitää itsensä kasassa. Et vain näe sitä puolta.”

Paparazzien otettua hänestä valokuvia kaikkialla, missä pystyivät, Amy Winehouse hankki kieltomääräyksen johtavaa paparazzitoimistoa, Big Picturesia, vastaan vuoden 1997 häirinnän vastaisen lain nojalla. Korkeimman oikeuden vuonna 2009 antama määräys kielsi heitä seuraamasta häntä. Valokuvaajia kiellettiin myös seuraamasta häntä 100 metrin säteellä hänen Lontoon kodistaan ja valokuvaamasta Amy Winehousea hänen kotonaan tai hänen ystäviensä ja sukulaistensa kodissa. Sanomalehden mukaan laulajan lähipiirilähteet sanoivat, että oikeustoimet tehtiin Amy Winehousen ja hänen läheistensä turvallisuuden vuoksi.

Amy Winehouse kasvatettiin juutalaiseksi ja hän ilmaisi ylpeyttään juutalaisuudestaan, vaikka hän ei ollutkaan uskonnollinen. Eräässä haastattelussa Amy Winehouse sanoi: ”Juutalaisuus merkitsee minulle yhdessä olemista kuin oikea perhe. Kyse ei ole kynttilöiden sytyttämisestä ja brachan lausumisesta.” Amy Winehouse esiintyi samoin usein Daavidin tähden mitali kädessään.

Lontoon juutalainen museo.

Vuonna 2013 Lontoon vuonna 1932 perustettu ja vuonna 2010 uudelleen 10 miljoonan punnan remontin jälkeen avattu juutalainen museo järjesti Amy Winehousen muistoksi näyttelyn nimeltä ”Amy Winehouse: Perhekuva”. Museo tutki Amy Winehousen isänpuoleisen isoisän saapumista Minskistä vuonna 1890 ja sitä, miten perhe lopulta asettui asumaan Lontooseen. Hän aloitti työväenluokan töissä ennen kuin siirtyi vähitellen keskiluokan töihin. Amy Winehousella oli 14 tunnettua tatuointia, mukaan lukien ”Daddy’s Girl” vasemmassa käsivarressaan isälleen ja pin-up-tyttö nimeltä ”Cynthia” oikeassa käsivarressaan juutalaisen isoäitinsä muistoksi.

Vuonna 2011 julkaistiin raportteja, joiden mukaan Amy Winehouse olisi adoptoimassa 10-vuotiasta tyttöä Saint Lucian saarivaltiosta Karibialta. Tytön nimi oli Dannika Augustine. Dannikan ja hänen perheensä mukaan Amy Winehouse oli muodostanut vahvan siteen köyhyydessä elävään tyttöön Winehousen pitkien Karibian saarella vietettyjen oleskelujen aikana. Dannika kutsui Amya äidikseen ja sanoi, että heillä oli läheinen ja rakastava suhde. Augustinen vanhemmat Nadia Germaine ja Vid Augustine olivat myös mukana Amy Winehousen adoptiosuunnitelmissa. Dannikan isoäiti, Marjorie Lambert – joka piti rantabaaria – oli esitellyt lapsenlapsensa Amy Winehouselle.

Alex Clare.

Amy Winehouse seurusteli kokki-muusikko Alex Claren (oik. Alexander George Clare, s. 14.9.1985 Southwark, Lontoo, Englanti) kanssa vuonna 2006, jolloin Winehouse piti taukoa satunnaisesti etenevästä poikaystävästään ja tulevasta aviomiehestään, Blake Fielder-Civilistä. Winehouse ja Clare asuivat yhdessä lyhyen aikaa ja Alex Clare myi heidän tarinansa viikottain sunnuntaisin julkaistulle News of the World -tabloidlehdelle, joka sen myös julkaisi sivuillaan. Entinen videotuotantoassistentti Blake Fielder-Civil oli keskeyttänyt Bourne Grammar Schoolin ja muuttanut 16-vuotiaana Lontooseen kotiseudultaan Lincolnshirestä. Hän avioitui Amy Winehousen kanssa 18.5.2007 Miami Beachillä, Floridassa. Blake Fielder-Civil oli vangittuna 21.7.2008 – 25.2.2009 tunnustettuaan syyllistyneensä oikeudenkäytön vääristämiseen ja pahoinpitelyyn. Heinäkuussa 2007 tapahtuneessa välikohtauksessa hän pahoinpiteli pubinpitäjää murtaen uhrinsa poskiluun.

Josh Tobias Bowman.

Lomalla Amy Winehouse nähtiin Saint Luciassa tammikuun alussa 2009 näyttelijä Josh Tobias Bowmanin (s. 4.3.1988 Berkshire, Englanti) kanssa. Amy Winehouse kommentoi, että hänen ”koko avioliittonsa perustui huumeiden käyttöön ja toiseksi olen vain unohtanut, että olen edes naimisissa”. 12.1.2009 Amy Winehousen tiedottaja vahvisti, että eropaperit on vastaanotettu ja ero perustuu aviorikossyytteeseen. Riidaton avioero myönnettiin kuitenkin 16.7.2009 ja se tuli lopulliseksi 28.8.2009. Blake Fielder-Civil ei saanut korvauksia.

Amy Winehouse & Reg Traviss.

Amy Winehouse oli suteessa englantilaisen kirjailijan ja elokuvaohjaaja Reg Travissin (s. 12.2.1977 Lontoo, Englanti) kanssa vuoden 2010 alkupuolelta aina kuolemaansa saakka. Mediatietojen ja Amy Winehousen isän kirjoittaman elämäkerran mukaan Reg Traviss ja Amy Winehouse olivat suunnitelleet avioliittoon menoa ja lasten hankkimista. Toisten raporttien mukaan Amy Winehouse ja Blake Fielder-Civil olivat aloittaneet suhteen samana vuonna ja jopa keskustelleet uudelleen avioitumisesta. Heinäkuussa 2008, kun Rolling Stone -lehden toimittaja Claire Hoffman kysyi Amy Winehouselta, oliko tämä suhteessa muusikko ja laulaja Pete Dohertyn (s. 12.3.1979 Hexham, Northumberland, Englanti) kanssa, hän vastasi: ”Olemme vain hyviä ystäviä. Pyysin Peteä tekemään konsepti-EP:n ja hän irvisti ja katsoi minua kuin olisin kakannut lattialle. Hän ei suostunut tekemään sitä. Olemme vain todella läheisiä.” Amy Winehousen kuoleman jälkeen Pete Doherty kertoi, että hän ja Amy Winehouse olivat olleet rakastavaisia jossakin vaiheessa.

Pete Doherty.

Amy Winehousen päihdehäiriö oli mediahuomion kohteena vuosien ajan näkyvästi. Vuonna 2005 hän kävi läpi ajanjakson, jossa hän joi paljon alkoholia ja käytti huumeita sekä laihtui. Kirjoittaessaan Back to Black -albumille lauluja monet hänet tunteneet ihmiset kertoivat vuonna 2006 hänen raitistuneen päihderiippuvuudestaan. Eräs asia, joka tähän saattoi vaikuttaa oli hänen isoäitinsä kuolema vuonna 2006. Elokuussa 2007 Amy Winehouse perui monia keikkoja Englannissa ja Euroopassa uupumuksen ja huonon terveytensä vuoksi. Hän joutui myös sairaalahoitoon tuona aikana huumeiden käytön sekä alkoholin yliannostuksen vuoksi. Monissa haastatteluissa hän kertoi kärsivänsä itsetuhoisuudesta, masennuksesta sekä syömishäiriöstä. Hänen henkilökohtaisten ongelmiensa vuoksi Washington Postissa kirjoitettiin jo hänen muistokirjoituksensa etukäteen.

Amy Winehouse (3. osa) 

Amy Winehouse.

Amy Winehouse yhtyeensä kanssa.

Amy Winehousen viimeinen julkinen esiintyminen oli yllätysesiintyjänä 20.7.2011 Camdenin Roundhousessa. Esiintyjänä oli Amy Winehousen kummitytär, soullaulaja Dionne Julia Bromfield (s. 1.2.1996 Tower Hamlets, Lontoo, Englanti), joka lauloi kappaleen Mama Said irlantilaisen vuonna 2009 perustetun poikayhtye The Wantedin kanssa. Dionne Bromfield oli ensimmäinen artisti, joka kiinnitettiin syyskuussa 2009 Amy Winehousen perustamalle levy-yhtiölle, Lioness Recordsille. Vielä samana vuonna ilmestyi Dionne Bromfieldin debyyttialbumi, Introducing Dionne Bromfield.

Dionne Bromfield.

Amy Winehouse kuoli vain kolme päivää myöhemmin 23.6.2011 kotonaan. Hänen viimeinen levytyksensä oli duotto yhdysvaltalaisen laulaja Tony Bennettin (oik. Anthony Dominick Benedetto, s. 3.8.1926 New York City, Yhdysvallat ja k. 21.7.2023 New York, Yhdysvallat) kanssa tämän albumilla Duets II, joka julkaistiin 20.9.2011. Heidän laulamansa duettosingle albumilta Body and Soul julkaistiin 14.9.2011 MTV:llä ja VH1:llä Amy Winehousen 28. syntymäpäivän muistoksi.

Amy Winehousen ja hänen isoäitinsä hauta.

Tony Bennett aloitti laulamisen jo hyvin varhain. Bennett taisteli toisen maailmansodan loppuvaiheessa Yhdysvaltain armeijan jalkaväessä Euroopassa. Vuonna 1951 hän teki levytyssopimuksen 15.1.1889 perustetun Columbia Recordsin kanssa ja listaykköseksi nousi hänen laulamansa laulu Because of You. Hän laajensi ohjelmistoaan myös jazzlaulun suuntaan. 1950-luvun lopulla hänen taiteellinen huippunsa osui albumeihin The Beat of My Heart ja Strike Up the Band. Vuonna 1962 Tony Bennett levytti nimikkokappaleensa I Left My Heart in San Francisco. Hänen uransa ja henkilökohtainen elämänsä kokivat pitkän laskukauden rockmusiikin aikakauden huipulla. Tony Bennett teki paluun 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla, kun häneltä julkaistiin jälleen kultalevyjä.

Tony Bennett & Amy Winehouse.

Amy Winehouse lahjoitti koko elämänsä ajan rahaa, musiikkiaan sekä aikaansa lukuisille hyväntekeväisyysjärjestöille ja -kohteille, varsinkin lapsille. Hän otti osaa kanpanjaan, jolla pyrittiin estämään kerrostalon rakentaminen George Tavernin – kuuluisan Lontoon East Endin musiikkipaikan – viereen Commercial Roadilla Stepneyssä. Paikan omistaa ja sitä johtaa taiteilija Pauline Forster (s. 1949 Carlisle, Englanti). Kampanjan kannattajat pelkäsivät asuinrakentamisen lopettavan paikan tuottoisan sivutoiminnan elokuva- ja valokuvauspaikkana, josta se on riippuvainen selviytyäkseen. Osana rintasyöpätietoisuuskampanjaa Amy Winehouse esiintyi paljastavassa valokuvassa Easy Living -lehden huhtikuun 2008 numerossa. Vuonna 2009 Winehouse esiintyi Classics -nimisellä CD-levyllä yhdessä muusikoiden, kuten Rolling Stones, Killersin ja monien kuubalaisten muusikoiden, kanssa lisätäkseen tietoisuutta ilmastonmuutoksesta.

Amy Winehouse lainasi vintagemekon, jota hän käytti Tears Dry on Their Own -videossaan sekä DVD:n British Music Experiencelle, uudelle museolle, joka on omistettu brittiläisen popmusiikin historialle. Lontoon 02 Arenalla sijaitseva museo avattiin 9.3.2009. Amy Winehouse lahjoitti maaliskuussa 2011 yli 20 000 punnan arvosta vaatteita paikalliselle hyväntekeväisyysmyymälälle Lontoossa. Karibialainen mies, Julian Jean DeBaptiste kertoi, että Amy Winehouse oli maksanut hänen kiireisen leikkauksensa, joka tuli maksamaan 4 000 puntaa, hänen ollessa Saint Luciassa vuonna 2009. Näin DeBaptiste itse kertoi: ”Minulle tehtiin leikkaus 1.7.2009… se maksoi omaisuuden ja Amy maksoi koko jutun. Yritin kiittää häntä, mutta hän vain halasi minua ja käski minun olla sanomatta mitään. Hänen anteliaisuutensa antoi minulle elämäni takaisin.”

Amy Winehousen viimeinen talo, jossa hän ennätti asua neljä kuukautta.

Amy Winehousen omaisuuden arvioitiin olevan 10 miljoonaa puntaa, mikä nosti hänet jaetulle kymmenennelle sijalle The Sunday Times vuonna 2008 julkaisemassa alle 30-vuotiaiden muusikoiden varallisuuslistalla. Amy Winehousen taloutta hoitivat Mitchell ja Janis Winehouse. Winehousen kerrottiin ansainneen noin miljoona puntaa laulamalla kahdessa yksityisjuhlissa Pariisin muotiviikoilla sekä toiset miljoona puntaa esiintymisestä Moskovan taidegalleriassa venäläiselle oligarkille Roman Arkadjevitš Abramovitšille (s. 24.10.1966 Saratov, Neuvostoliitto).

Roman Arkadjevitš Abramovitš.

Tammikuussa 2009 Amy Winehouse ilmoitti perustavansa oman levy-yhtiön. Hänen Lioness Recordsilla soittaa ensimmäisenä Amy Winehousen 13-vuotias kummitytär Dionne Bromfield. Dionne Bromfieldin ensimmäinen albumi, joka sisälsi klassisten soul-levyjen cover-versioita, julkaistiin 12.10.2009. Amy Winehouse on taustalaulaja monilla albumin kappaleilla ja hän lauloi taustalauluja Bromfieldille BBC:n televisio-ohjelmassa Strictly Come Dancing 10. lokakuuta.

Amy Winehouse sekä hänen perheensä ovat Daphne Barakin vuonna 2009 kuvaaman dokumentin Saving Amy kohteina. Amy Winehouse perusti vuonna 2009 EMI:n kanssa yhteisyrityksen lanseeratakseen käärepapereita ja lahjakortteja, jotka sisältävät Back to Black -albuminsa laulujen sanoituksia. Channel 4:llä esitettiin 8,1,2010 televisiodokumentti My Daughter Amy. Saving Amy julkaistiin pokkarina tammikuussa 2010.

Amy Winehouse oli erkittävä Fred Perry -tuotemerkin ihailija. Winehouse työskenteli tuotemerkin kanssa 17-osaisen muotimalliston parissa, malliston, joka tuli lokakuussa 2010 myyntiin. Fred Perryn markkinointijohtajan mukaan ”meillä oli kolme suurta suunnittelukokousta, joissa Amy oli tiiviisti mukana tuotetyylin valinnassa sekä kankaan, värin ja tyylin yksityiskohtien sovittamisessa ja hän antoi ratkaisevan panoksen mittasuhteisiin, väriin ja istuvuuteen. Mallisto koostuu vintage-henkisistä lookeista, kuten caprit, keilamekko, trenssitakki, kynähameet, pitkät argyle-neulepusero ja pinkki-musta ruutukuvioinen kauluspaita.” Winehousen perheen pyynnöstä julkaistiin kolme tulevaa mallistoa syksyyn/talveen 2012 saakka, jotka hän oli suunnitellut ennen kuolemaansa. Amy Winehousen kuoleman jälkeen Fred Perry lahjoitti 20 prosenttia Amy Winehousen kokoelman nettotuotoista Amy Winehousen nimissä perustetulle hyväntekeväisyysjärjestölle, Amy Winehouse Foundationille.

Amy Winehouse oli tunnettu syvästä ja ilmeikkäästä alttoäänestään sekä eklektisestä musiikkigenrejen sekoituksestaan; hän sekoitti tehokkaasti rhythm & bluesia, soulia ja jazzia. Rolling Stone, The New York Times, The Nation ja Billboard kuvasivat Amy Winehousea retro-soul -laulajaksi. BBC:n Garry Mulholland kutsui Amy Winehousea ”sukupolvensa huomattavimmaksi laulukyvyksi”. All Musicin Cyril Cordorin mukaan hän oli yksi Englannin johtavista laulajista 2000-luvulla. Cyril Cordor kirjoitti: ”Sekä fanit että kriitikot omaksuivat hänen karun viehätyksensä, röyhkeän huumorintajunsa ja leimallisen sielukkaat ja jazzahtavat laulunsa”. Caroline Sullivan kirjoitti myöhemmin The Guardianissa, että ”hänen Dinah Washington ja Ronettesin ihannointinsa erotti hänet lähes kaikista 2000-luvun alun uusista poplaulajista ja hänen poikkeuksellisen altis sydäntäsärkevä äänensä hoiti loput”.

Amy Winehousen suurin rakkaus oli 1960-luvun tyttöbändit. Winehousen kampaaja Alex Foden lainasi hänen tunnusomaisen mehiläispesäkampauksen yhdysvaltalaiselta tyttöbändiltä, The Ronetteilta; samoin hän lainasi Kleopatra -meikkinsä tuolta samalta tyttöbändiltä. Hänen jäljittelynsä oli niin menestyksellistä, että kuten The Village Voice raportoi, ”Ronnie Spector – joka voitaisiin väittää keksineen Winehousen tyylin alun perin noustessaan lavalle Brooklyn Fox -teatterissa muiden Ronettejen kanssa yli 40 vuotta sitten – oli niin hämmästynyt Amy Winehousen kuvasta New York Postissa, että hän huudahti: ”En tunne häntä, en ole koskaan tavannut häntä ja kun näin kuvan, ajattelin: ’Se olen minä! Mutta sitten sain tietää, ettei se olekaan Amy! Minulla ei ollut silmälaseja.”

Amy Winehouse & Blake Fielder-Civil.

New York Timesin tyylitoimittaja Guy Trebay käsitteli Amy Winehousen tyyliin hänen kuolemansa jälkeen vaikuttaneiden monien tekijöiden vaikutusta. Guy Trebay huomautti, että ”hänen tyylikäs aviomiehensä, Blake Fielder-Civil, on saattanut vaikuttaa hänen ulkonäköönsä.” Hän totesi lisäksi: ”Hän oli 160-senttinen visuaalinen viittauskokoelma, tunnetuimpina Ronnie Spectorista Ronettesista, mutta myös valkoisesta brittiläisestä soul-laulajasta Mari Wilsonista, joka on vähemmän kuuluisa soundistaan kuin mehiläispesästään; punk-jumala Johnny Thundersista…; rajoista kaupungintalon tytöistä… pahojen tyttöjen sukuun, joka ulottui Kleopatrasta Louise Brooksin Luluun ja Salt-n-Pepa mukaan lukien, vastustamattomiin miesansoihin, jotka tuntuivat aina päättyvän samaan onnettomaan loppuun.”

Entinen Rolling Stone -lehden toimittaja Joe Levy, joka oli laittanut hänet lehden kanteen, kuvaili hänen tyyliään näin: ”Aivan kuten hänen paras musiikkinsa ammensi samplauksesta – yhdistäen soundillisia vivahteita ja tyylillisiä fragmentteja Motownista, Staxista, punkista ja varhaisesta hiphopista – hänen henkilökohtainen tyylinsä oli myös tietävä kollaasi. 1990-luvulla oli tietty hetki, jolloin keskustaan päin käännyttäessä vasemmalle jokainen tyttö näytti Bettie Pagelta. Mutta he eivät tehneet sitä, mitä Winehouse teki, sekoittamalla Bettie Pagea ja Brigitte Bardotia ja lisäämällä ripauksen Ronnie Spectoria.

Amy Winehouse (2. osa) 

Amy Winehouse.

Antamissaan haastatteluissa Amy Winehouse oli heti uransa alusta alkaen poikkeuksellisen suorapuheinen ja hän arvosteli albumiensa markkinointia liian tavanomaisiksi. Amy Winehouse oli ehdolla kahteen BRIT Awardiin helmikuussa 2004, mutta hän ei voittanut kumpaakaan palkintoa. Amy Winehouse aloitti ensimmäisen oman soolokiertueensa huhtikuussa 2004 Glasgow’sta. Toukokuussa hän voitti Ivor Novello -palkinnon parhaasta nykyaikaisesta laulusta kappaleella Stronger Than Me. Tämän palkinnon myötä Frank -albumin myynti vilkastui huomattavasti ja se saavutti korkeimman listasijoituksensa. Amy Winehouse sai loppuvuoden aikana myös muita merkittäviä palkintoehdokkuuksia. Kesän aikana hän esiintyi useilla festivaaleilla, muun muassa Glastonburyssa. Albumin neljäs single, Pumps, jäi kuitenkin listalla vasta sijalle 65. Marraskuussa Amy Winehouse teki toisen kiertueensa. Brittimenestyksestään huolimatta Frank -albumia ei julkaistu Yhdysvalloissa vielä vuonna 2004.

Mark Ronson.

Amy Winehouse keikkaili vuoden 2005 kuluessa säästeliäästi ja hän keskittyi enemmän yksityiselämäänsä musiikin sijasta. Winehouse oli ollut jo pitkään kovin tyytymätön manageriinsa ja vuoden 2006 alussa Amy Winehouse lopulta vaihtoi managerikseen Metropolis Musicin toimitusjohtajan, Raye Cosbertin. Toiselle albumillee Amy Winehouse sai tuottajakseen Salaam Remin lisäksi Grammy -palkitun tuottajan, Mark Daniel Ronsonin (s. 4.9.1975 Lontoo), jolla olikin suuri vaikutus albumin tyyliin. Tämä albumi äänitettiin New Yorkissa sekä Miamissa. Albumi on tyyliltään 1960-luvun Motownia, soulia, tyttöbändejä ja doo-wopia, joita Amy Winehouse tuolloin kuunteli. Levyn taustalla soittivat Sharon Jones & Dap-Kings -yhtyeen muusikot. Amy Winehouse lauloi albumilla selvästi matalammalta kuin Frank-albumilla. Albumi on edeltäjäänsä kypsempi ja vähemmän jatsahtava, mikä teki levystä helpomman suurelle yleisölle. Albumin sanoitukset kertoivat Amy Winehousen traumaattisesta erosta poikaystävästään, Blake Fielder-Civilistä.

Back to Blackin ensimmäinen singlejulkaisu, Rehab, kertoo omakohtaisesti Amy Winehousen haluttomuudesta mennä vieroitushoitoon. Single julkaistiin 23.10.2006. Kappale sijoittui Britannian singlelistalla seitsemänneksi ja Yhdysvaltain Billboard Hot 100 -listan yhdeksänneksi. Rehab on Amy Winehousen ainoa kappale, joka on sijoittunut Yhdysvalloissa kymmenen parhaan joukkoon. Kappaleesta tuli kansainvälinen menestys nopeasti sekä kriitikoiden mielestä että kaupallisesti. Kappaletta on pidetty Amy Winehousen ”nimikkokappaleena”. Kappale voitti kolme Grammy -palkintoa vuonna 2008 kategorioissa ”Vuoden levytys”, ”Vuoden kappale” ja ”Paras naispoplaulajan esitys”. Tämän lisäksi kappale oli ehdokkaana kahdessa muussa kategoriassa. Se voitti samoin Ivor Novello Awardin kategoriassa ”Paras nykyaikainen kappale”. Amy Winehousen julkinen taistelu huume- ja alkoholiriippuvuuden kanssa on vaikuttanut kappaleen jatkuvaan suosioon myös Amy Winehousen kuoleman jälkeen.

Koko albumi julkaistiin viikkoa myöhemmin. Albumi sai kauttaaltaan ylistäviä arvioita ja se nousi lopulta brittilistan ykköseksi. Amy Winehousen alkoholinkäyttö johti vuoden 2006 aikana muutamaan sekavaan televisioesiintymiseen. Samoin Amy Winehousen syömishäiriöt nousivat albumin saaman julkisuuden myötä julkisuuteen. Amy Winehousen laihtuminen johtui syömättömyyden lisäksi myös ahkerasta kuntosalilla käymisestä.

Amy Winehousen albumi julkaistiin maaliskuussa 2007 Yhdysvalloissa. Tammikuussa 2007 Amy Winehouse esiintyi Yhdysvalloissa ensi kertaa New Yorkin Joe’s Pubissa. Helmikuussa Amy Winehouse voitti parhaan naisartistin BRIT Award -palkinnon. Winehouse konsertoi alkuvuonna ja kesällä 2007 ahkerasti niin Yhdistyneessä kuningaskunnassa kuin Yhdysvalloissakin. Amy Winehousen muuttunut olemus, esiintymisiä pilannut alkoholinkäyttö ja viiltely herättivät paljon huomiota mediassa. Heinäkuussa Amy Winehouse joutui keskeyttämään Yhdistyneen kuningaskunnan -kiertueensa väliaikaisesti ylirasituksen vuoksi. Elokuussa Winehouse joutui huumeiden yliannostuksesta sairaalaan ja myös hänen veriset riitansa aviomiehensä kanssa nousivat julkisuuteen.

Nelson Mandela.

Amy Winehouse esiintyi Rock in Rio Lisboa -festivaaleilla Portugalissa toukokuussa 2008, vaikka hänen isänsä, managerinsa ja monet kiertuetiimin jäsenet yrittivät taivutella häntä pois sieltä. Esiintymistä vaivasivat myöhästyminen ja ääneen liittyvät ongelmat, mutta yleisö otti kuitenkin hänet hyvin lämpimästi vastaan. 27.6.2008 Amy Winehouse esiintyi Nelson Mandelan (oik. Rolihlahla Mandela, s. 18.7.1918 Mvezo, Etelä-Afrikka ja k. 5.12.2013 Johannesburg, Etelä-Afrikka) 90-vuotissyntymäpäiväjuhlien konsertissa Lontoon Hyde Parkissa sekä seuraavana päivänä Glastonbury -festivaaleilla Piltonissa (Somerset), Englannissa. Irlannissa hän esitti 12.7.2008 Oxegen -festivaaleilla hyvin vastaanotetun 50 minuutin setin, jota seuraavana päivänä seurasi 14 kappaleen setti T in the Parkissa, Skotlannissa.

Ensimmäisen albuminsa jälkeen Amy Winehouse kiinnitti huomionsa 1950- ja 1960-lukujen tyttöbändeihin. Hän palkkasi newyorkilaisen soul- ja funk -laulaja Sharon Lafaye Jonesin (s. 4.5.1956 Augusta, Georgia, Yhdysvallat ja k. 18.11.2016 Cooperstown, New York, Yhdysvallat) pitkäaikaisen yhtyeen, Dap-Kingsin, säestämään häntä studiossa sekä kiertueella. Mitchell Wwinehouse kirjoitti kirjassaan, Amy, My Daughter, kuinka kiehtovaa hänen oli seurata studiossa levyn äänityksiä ja tyttärensä perfektionismia studio-olosuhteissa. Uusi albumi äänitettiin viidessä kuukaudessa ja se sisälsi yksitoista kappaletta. Albumin tuottivat Salaam Remin ja Mark Ronson.

Sharon Jones.

Back to Black -albumi julkaistiin Englannissa 30.10.2006. Albumi nousi Englannin albumilistan ykköseksi kahden viikon ajaksi tammikuussa 2007. Helmikuussa albumin sijoitus alkoi tippua useiden viikkojen ajan, kunnes albumin sijoitus listalla jälleen nousi. Yhdysvalloissa albumi nousi Billboard 200 -listalla seitsemänneksi. Vuoden 2007 aikana albumi oli Englannissa myydyin albumi; sen myynti nousi 1,85 miljoonaan kappaleeseen. Kirjailija ja toimittaja Josh Tyrangiel (s. 25.9.1972) ylisti Amy Winehousea tämän itsevarmuudesta näin: ”Hän on sanavalmis, hauska, aistillinen ja mahdollisesti jopa hullu… On mahdotonta olla viehättymättä hänen omaperäisyydestään. Yhdistä se Mark Ronsonin tuotantoon, joka viittaa neljän vuosikymmenen soulmusiikkiin kopioimatta sitä kertaakaan, ja saat vuoden 2007 parhaan kappaleen.”

5.11.2007 julkaistiin Back to Black -albumin deluxe -versio myös Englannissa; levyllä oli myös harvinaisia live-esityksiä sekä Valerie. Amy Winehousen debyytti -DVD, I Told You I Was Trouble: Live in London, julkaistiin samana päivänö Englannissa ja 13.11.2007 Yhdysvalloissa. Se sisältää Lontoon Shepherd’s Bush Empiressa äänitetyn live-esityksen ja 50 minuutin dokumentin, joka kartoittaa laulajan uraa edeltävien neljän vuoden ajalta. Frank -albumi julkaistiin 20.11.2007 Yhdysvalloissa positiivisin arvosteluin. Amy Winehouse teki tuolloin myös yhteistyötä muidenkin laulajien kanssa singlelevyillä.

Lesley Core.

Quincy Jones.

Mark Ronson ja Amy Winehouse tekivät cover -version laulaja, lauluntekijä ja näyttelijä Lesley Coren (oik. Lesley Sue Goldstein, s. 2.5.1946 Brooklyn, New York, Yhdysvallat ja k. 16.2.2015 New York, Yhdysvallat) kappaleesta It’s My Party, joka tuli levytuottaja, säveltäjä, orkesterinjohtaja ja sovittaja sekä trumpetisti Quincy Delight Jonesin (s. 14.3.1933 Chicago, Illinois, Yhdysvallat ja k. 3.11.2024 Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat) tribuuttialbumille Q Soul Bossa Nostra, joka julkaistiin marraskuussa 2010. Vielä samana vuonna huhuttiin Amy Winehousen uuden albumin julkaisua. Heinäkuussa 2010 Amy Winehouse oli paljastanut, että seuraava albumi julkaistaisiin viimeistään tammikuussa 2011. Ronson sanoi kuitenkin tuolloin, että hän ei ole vielä aloittanut uuden albumin äänityksiä. Valerie -kappale esitettiin elokuvan ensi-illassa, mutta esityksessä Amy Winehouse unohti osan kappaleen sanoituksista. Lokakuussa 2010 Amy Winehouse esitti neljä kappaleen setin mainostaakseen muotibrändiään. Hän esiintyi joulukuussa 2010 venäläisen oligarkin juhlissa Moskovassa 40 minuutin konsertin verran.

Janelle Monáe.

Amy Winehouse esiintyi viiden keikan verran tammikuussa 2011 Brasiliassa. Keikkojen lämmittelijöinä toimivat Janelle Monáe (oik. Janelle Monáe Robinson, s. 1.12.1985 Kansas City, Yhdysvallat) ja Mayer Hawthorne (oik. Andrew Mayer Cohen, s. 2.2.1979). Florianópolisissa esiintyessään Amy Winehouse unohti laulujen sanoja useita kertoja. Hän myös poistui kesken esityksen lavalta noin viiden minuutin ajaksi. Palattuaan yleisö kuitenkin kannusti häntä voimakkaasti jatkamaan esityksiään. Helmikuussa 2011 Amy Winehouse keskeytti Dubaissa pitämänsä keikan yleisön buuauksen jälkeen. Hänen kerrottiin olleen hyvin väsynyt, hajamielinen sekä humalassa esityksensä aikana.

Mayer Hawthorne.

Amy Winehouse ennätti aloittaa Euroopankiertueensa Belgradissa 18.6.2011. Paikallinen media kuvaili Amy Winehousen esiintymistä skandaaliksi tai katastrofiksi; hänen buuattiin pois esiintymislavalta, sillä hän oli ilmeisen humalassa esiintyäkseen. Serbian puolustusministeri Dragon Šutanovac kutsui Amy Winehousen esiintymistä ”valtavaksi häpeäksi ja pettymykseksi”. Esityksestä kerrottiin, ettei Winehouse muistanut esiintymiskaupunkia, kappaleiden sanoja eikä yhtyeensä jäsenten nimiä. Tämän jälkeen Winehouse perui seuraavalle viikolle suunnitellut konserttinsa Istanbulissa ja Ateenassa. 21.6.2011 ilmoitettiin, että hän oli perunut kaikki kiertueensa konsertit.

Amy Winehouse 

Amy Winehouse.

Englantilainen Amy Jade Winehouse (s. 14.9.1983 Southgate, Lontoo ja k. 23.7.2011 Camden, Lontoo) oli jazz-, soul- ja rhythm and blueslaulaja. Amy Winehousen esikoisalbumi julkaistiin vuonna 2003 ja albumin nimi on Frank. Ensimmäinen albumi oli jo arvostelumenestys ja se oli myös vuodesta 1992 jaetun Mercury-palkinnon ehdokkaana. Amy Winehousen toinen studioalbumi, Back to Black tuli markkinoille vuonna 2006. Tämä albumi oli heti myyntimenestys ja se myi yli kymmenen miljoonaa kappaletta maailmanlaajuisesti. Albumin myötä Amy Winehouse voitti viisi Grammy -palkintoa.

Mitchell & Amy Winehouse.

Amy Winehousen lapsuudenkoti osoitteessa 83 Osidge Lane Southgatessa.

Osidgen alakoulu, jossa Amy Winehouse aloitti koulunkäyntinsä.

Amy Winehouse syntyi Chase Farmin sairaalassa Gordon Hillissä Enfieldissä, Lontoossa. Hän varttui Lontoon Enfieldin Southgatessa juutalaisperheessä. Isä Mitchell Winehouse oli myyntimies sekä taksinkuljettaja ja perheen äiti Janis Winehouse (o.s. Seaton) toimi farmaseuttina. Amyllä oli myös kolme vuotta vanhempi isoveli, Alex. Äiti Janis kuvaili Amya melko vilkkaaksi ja uteliaaksi, ujoksi ja kovin vaikeaksi lapseksi. Perhe ei ole kovinkaan uskonnollinen, mutta he noudattavat kuitenkin juutalaisia tapoja mielellään. Mitchell lähetti vastahakoisen Amyn joka sunnuntai cheder -kouluun oppimaan juutalaisuutta sekä hepreaa. Amy Winehouselle juutalaisuus merkitsi kuitenkin aina omaan perheeseensä liittyviä asioita eikä suinkaan rituaaleja.

Carole King.

Amy Winehousen lähisukulaiset olivat hyvin musikaalisia. Isä Mitchell lauloi Amyn kanssa jazzia sekä Francis Albert ”Frank” Sinatran (s. 12.12.1915 Hoboken, New Jersey, Yhdysvallat ja k. 14.5.1998 Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat) tunnetuksi tekemiä lauluja ja Leon-setä oli ammatiltaan puhallinsoittaja. Äiti Janis kuunteli mielellään laulaja-lauluntekijöitä, kuten Carole Kingiä (oik. Carol Joan Klein, s. 9.2.1942 New York), jota Amy Winehouse sai kuulla paljon automatkojen aikana. Amy Winehousen vanhemmat muuttivat erilleen asumaan Amyn ollessa yhdeksänvuotias; lopulta vanhemmat erosivat kolme vuotta myöhemmin. Työasioiden vuoksi isä oli paljon poissa kotoa ja isällä oli myös avioliiton ulkopuolinen suhde. Perheen lapset jäivät äidin luokse asumaan, mutta lapset pitivät myös yhteyttä viikonloppuisin isäänsä, joka asui tyttöystävänsä kanssa Hatfield Heathissa Essexissä.

Ella Fitzgerald.

Pikkulapsena Amy Winehouse oli suuri Michael Joseph Jacksonin (s. 29.8.1958 Gary, Indiana, Yhdysvallat ja k. 25.6.2009 Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat) ihailija ja yksitoistavuotiaaksi saakka hän ihaili Madonnaa (oik. Madonna Louise Ciccone, s. 16.8.1958 Bay City, Michigan, Yhdysvallat). Vielä myöhemmin Amy alkoi kuunnella yhdysvaltalaista hip hop -trioa, Salt-N-Pepaa ja vuonna 1991 perustettua TLC:tä. Näiden musiikin konstailematon naisnäkökulma vetosi Amy Winehouseen. Hän jopa perusti parhaan ystävänsä Julietten kanssa rapduon nimeltä Sweet’n’Sour. Amy Winehouse ihaili tuolloin samoin jazz-laulajia, kuten Ella Jane Fitzgeraldia (s. 25.4.1917 Newport News, Virginia, Yhdysvallat ja k. 15.6.1996 Beverly Hills, Kalifornia, Yhdysvallat) ja Sarah Lois Vaughania (s. 27.3.1924 Newark, New Jersey, Yhdysvallat ja k. 3.4.1990 Hidden Hills, Kalifornia, Yhdysvallat).

Sarah Vaughan.

Amy Winehousen isän äiti, Cynthia, kannusti poikansa tytärtä menemään Susi Earnshaw -teatterikouluun, jossa tämä vietti lauantaisin aikaansa kehittäen lauluaan, näyttelemistään ja steppaustaan. Amy Winehouse pääsi 12-vuotiaan maksulliseen keskilontoolaiseen esittävien taiteiden kouluun nimeltä Sylvia Young Theatre School. Amy teki opettajiinsa vaikutuksen lahjakkuudellaan, mutta hänen oli hyvin vaikea keskittyä opetukseen sekä sopeutua koulun tiukkoihin käyttäytymissääntöihin. Amy Winehouse joutui jättämään taidekoulun vastentahtoisesti kolmen vuoden kuluttua; Amyn äidin mukaan koulun rehtori kehotti tätä ottamaan tyttärensä pois koulusta. Taidekoulun johtaja Sylvia Young (oik. Sylvia Ruffell, o.s. Bakal, s. 18.9.1939 Hackney, Lontoo, Englanti ja k. 30.7.2025) kiisti erottaneensa Amy Winehousen ja kertoi Amyn lähteneen koulusta vanhempiensa päätöksellä. Sylvia Young jatkoi Amyn eron jälkeenkin Amy Winehousen auttamista musiikkiin liittyvissä asioissa.

Sylvia Young.

Susi Eaernshawin teatterikoulu, jota myös Amy Winehouse kävi.

Amy Winehouse opiskeli tämän jälkeen The Mount -tyttökoulussa. Tyttökoulu ei ollut taidepainotteinen, eikä Amy viihtynyt koulussa vuotta kauempaa. Amy Winehouse kävi vuonna 1996 sekalaisissa töissä sekä jatkoi opiskeluaan ilmaisessa BRIT Performing Arts & Technology -koulussa Croydonissa, Etelä-Lontoossa. Tuolloin Sylvia Young auttoi Amy Winehousea saamaan paikan National Youth Jazz Orchestra -nimisen jazz-yhtyeen solistina. Nyt Amy Winehouse alkoi esiintyä jazz-klubeilla. Hän lähti BRIT -koulusta ja alkoi keskittyä jazz -uraansa; elantonsa Amy Winehouse ansaitsi tuolloin musiikkijournalistina parhaan ystävänsä isän omistamassa yhtiössä. Kokeiltuaan veljensä kitaraa Amy Winehouse osti pian oman kitaran ja alkoi kirjoittaa omia kappaleita.

Tyler James.

Amy Winehousen kouluaikainen ystävä Tyler James (oik. Kenneth Gordon, s. 5.1.1982 Lontoo, Englanti) lähetti vuonna 2001 hänen demokasettinsa Brilliant 19 Ltd -yhtiölle, joka yhtiönä teki Amyn kanssa nopeasti managerisopimuksen. Yhtiö etsi hänelle avuksi tuottaja Majorin tekemään demokappaleita levy-yhtiöiden kiinnostuksen herättämiseksi. Amy Winehouse sai vuonna 2002 kumppanikseen kolme lauluntekijää, joiden kanssa hän alkoi äänittämään lauluja ensimmäistä albumiaan varten. Näiden vapaamuotoisten sessioiden lauluista lopulta kuitenkin vain kaksi laulua päätyi hänen esikoisalbumilleen. Universal-Island Records -levy-yhtiö teki vuoden 2002 joulukuussa 19-vuotiaan Amy Winehousen kanssa levytyssopimuksen. Levy-yhtiö hankki Amy Winehouselle tuottajaksi newyorkilaisen Salaam Remi Gibbsin (s. 14.5.1972 Queens, New York, Yhdysvallat), jonka kanssa yhdessä Amy Winehouse äänitti debyyttialbuminsa.

Amy Winehousen esikoisalbumi, Frank julkaistiin 20. päivä lokakuuta vuonna 2003. Itse albumi nousi lopulta parhaimmillaan brittilistan sijalle 13. Tämä albumi sai hyvät arvostelut ja varsinkin nuoren Amy Winehousen kypsyyttä ylistettiin. Esimerkiksi The Times -lehti kiitteli Amy Winehousea siitä, että hän on oikealla tavalla uskollinen ja onnistuu samalla kuulostamaan kiinnostavasti uudelta. The Daily Telegraph -lehti luonnehti Amy Winehousen esittämää musiikkia ”jazziksi ja souliksi nykyaikaisilla mausteilla”. Lehti vertasi hänen ääntään Billie Holidayhin ja Sarah Vaughaniin sekä lauluntekoaan säveltäjä ja sanoittaja Cole Albert Porteriin (s. 9.6.1891 Peru, Indiana, Yhdysvallat ja k. 15.10.1964 Santa Monica, Kalifornia, Yhdysvallat).

Amy Winehousea verrattiin myös samaan aikaan uransa aloittaneeseen ja heti huippusuosioon nousseeseen Norah Jonesiin (s. 30.3.1979 Brooklyn, New York, Yhdysvallat), mutta Amy Winehousea kiitettiin Norah Jonesia rohkeammaksi. Yhdeksän Grammy -palkintoa saanut Nohah Jones on alkuperäiseltä nimeltään Geetali Norah Jones Shankar, tunnetun intialaisen muusikon, Ravi Shankarin (Robindro Shaunkor Chowdhury, s. 7.4.1920 Banaras, Brittiläinen Intia ja k. 11.12.2012 San Diago, Kalifornia, Yhdysvallat), tytär. Jones kasvoi äitinsä kanssa Grapevinessa Texasissa ja hän tutustui isäänsä paremmin vasta 18-vuotiaana. Norah Jones tutustui jazziin taidesuuntautuneessa high schoolissa. Hän opiskeli jazzpianoa kaksi vuotta Pohjois-Texasin yliopistossa. Norah Jones muutti kesäksi 1999 New Yorkin Greenwich Villageen ja päätti kesän jälkeen jäädä kaupunkiin. Hän alkoi kirjoittaa omia lauluja ja esiintyä laulajana. Hänen yhtyeensä äänitti syksyllä 2000 demoja Blue Note Recordsille ja Norah Jones teki levytyssopimuksen vuoden 2001 alussa. Jones esiintyi vuoden 2001 aikana paljon Charlie Hunterin (s. 23.5.1967 Rrhode Island, Yhdysvallat) yhtyeen kanssa ja hän kirjoitti samalla lauluja esikoisalbumilleen.

Norah Jonesin jazz-vaikutteinen esikoisalbumi Come Away with Me julkaistiin vuoden 2002 alussa. Levy myi 18 miljoonaa kappaletta ja se toi Norah Jonesille viisi Grammy -palkintoa. Toisella albumillaan Feels Like Home (2004) Norah Jones yhdisteli 1970-lukulaista laulaja-lauluntekijämusiikkia bluesiin, countryyn ja omaan pehmeään pianojazziinsa. Vuodesta 2003 vuoteen 2006 Norah Jones esiintyi myös Little Willies -nimisessä yhtyeessä. Norah Jonesin seuraava sooloalbumi, Not Too Late, julkaistiin vuonna 2007. Sitä albumia seurasivat The Fall (2009) ja ...Featuring Norah Jones (2010), jolla oli vierailevia esiintyjiä. Little Broken Hearts ilmestyi vuonna 2012. Albumi Foreverly (2013) Norah Jones teki yhdessä Green Day -yhtyeen laulajan Billie Joe Armstrongin (s. 17.2.1972 Oakland, Kalifornia, Yhdysvallat) kanssa. Norah Jonesin, Sasha Dobsonin (s. 31.3.1979 Santa Cruz, Kalifornia, Yhdysvallat) ja Catherine Popperin (s. 28.12.1973 Charlotte, North Carolina, Yhdysvallat) muodostama country -trio Puss N Boots julkaisi albumin No fools, No Fun vuonna 2014. Norah Jones vieraili vuonna 2015 The Rolling Stones -yhtyeen kitaristi Keith Richardsin (s. 18.12.1943 Dartford, Englanti) sooloalbumilla Crosseyed Heart ja hän lauloi Keith Richardsin kanssa dueton kappaleessa Illusion.

Kapellimestari Kristian Sallinen

Kristian Sallinen.

Oma valistunut veikkaukseni vuonna 1930 perustetusta Tampere Filharmonian tulevasta kapellimestarista osuu 25-vuotiaaseen Kristian Salliseen. Näin Kristian Sallinen olisi Tampere Filharmonian järjestyksessä kolmastoista kapellimestari. Kapellimestari Kristian Sallinen on maailman arvostetuimman taidemusiikkiagentuurin, HarrisonParrotin myyntilistoilla vuodesta 2023 alkaen. Agentuurilla on nykyään kolme toimistoa: Lontoossa, Münchenissä sekä Pariisissa.

Kristian Sallinen & Anu Hälvä.

Kristian Sallinen varttui Espoossa taiteilijoiden teatteriperheessä. Perheen äiti, näyttelijä, sopraanolaulaja ja ohjaaja Ani Kristiina Hälvä Sallinen (s. 30.6.1964 Hyvinkää) aloitti aikanaan omat musiikkiopintonsa Tampereen konservatoriossa vuonna 1981 pianonsoitolla, vaikka hän pian vaihtoikin pääaineekseen laulun. Anu Hälvä valmistui Sibelius-Akatemiasta oopperalaulajaksi ja laulupedagogiksi. Perheen isä oli Suomen Kansallisteatterin näyttelijä sekä freelance-ohjaaja, Petteri Sallinen (s. 7.3.1962 Tampere), joka vaihtoi ammattiaan ja asuinmaataan Ruotsiin. Kristian Sallisella on myös vanhempi sisar, vuonna 1997 syntynyt Ada Sallinen.

Ada Sallinen.

Kristian Sallisen isosisko Ada Sallinen soitti viulua ja siksi myös viisivuotias Kristian Sallinen halusi päästä viulutunneille. Koulun ala-asteen viidennellä luokalla Kristian Sallinen sai erikoisluvalla seurata Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalla kapellimestari Jorma Juhani Panulan (s. 10.8.1930) opetusta. Omat vanhemmat ovat aina satsanneet erityisen paljon rahaa ja aikaa Kristian Sallisen musiikkiharrastukseen. Tästä seikasta Kristian Sallinen on myös hyvin kiitollinen omille vanhemmilleen. Kristian Sallisen elämässä on kuitenkin toinenkin, varsin paljon vaikeampi puoli lapsuudessa ja nuoruudessa.

Kapellimestari Jorma Juhani Panula.

Kristian Sallisen vanhempien suhde oli hyvin riitainen. Kristian Sallinen ei saanut edes kotona olla lapsi, sillä hän joutui usein rauhanneuvottelijaksi isänsä ja äitinsä väliin. Hänen ei tarvinnut välttämättä pelätä, mutta ei hän kyllä voinut myöskään luottaa siihen, että elämä sujuisi rauhallisesti. Jatkuvasti hänen piti olla varpaisillaan kotona ollessaan. Anu Hälvä on paljastanut myöhemmin julkisuudessa, että vanhempien antama parisuhdemalli omille lapsilleen oli todella katastrofaalinen.

Kapellimestari Sakari Oramo on toiminut Kristian Sallisen opettajana.

Kristian Sallinen muistaa itse hyvin, kuinka hän koetti saada vanhempansa lopettamaan raastavat riitansa, mutta kuitenkaan siinä tehtävässä onnistumatta. Erimielisyyksien keskellä Kristian Sallinen oppi tuntemaan kodin tunnelmia sekä ennakoimaan tulevia riitaisuuksia. Hän ehdotti omille vanhemmilleen monta kertaa, että nämä eroaisivat toisistaan. Vanhemmat kuitenkin päättivät jatkaa avioliittoaan juuri lasten vuoksi. Kristian Sallisen omasta mielestä vanhempien ei olisi kannattanut lastensa vuoksi jatkaa epätoivoista avioliittoaan, koska he olivat selvästi väärät ihmiset toisilleen.

Nykyisin Kristian Sallisen matkustaessa ulkomaille johtamaan orkesteria konsertissa, hän saapuessaan hotellissa huoneeseensa tarkastaa aina ensin sängyn patjan alta, ettei siellä ole luteita. Vasta sen jälkeen hän purkaa matkalaukkunsa, jottei hänen esiintymisvaatteisiinsa vain tule ryppyjä. Hotelliaamiaisella ensimmäisenä aamuna valittu ruoka viitoittaa suunnan myös seuraavien aamujen valikoimalle; valinnat pysyvät aina samanlaisina. Päivittäiset rutiinit ja pinttyneet tavat pysyvät muutenkin säännöllisinä. Kun Kristian Sallinen poistuu hotellihuobeestaan konserttisalille, hän vielä ennen lähtöään petaa sänkynsä, viikkaa hotellipyyhkeet ja järjestää huoneensa hyvään järjestykseen.

Bakteerikammoiselle Kristian Salliselle arkielämän rutiinit ovat todella tärkeitä. Hän ehdottomasti haluaa, että asiat tehdään aina samalla tavalla. Alitajuisesti se rauhoittaa häntä kovasti. Hänen terapeuttinsa mukaan se on hänen oma tapansa luoda rauhaa ja turvallisuutta hänen kiireiseen elämäänsä. Kristian Sallisen pakko-oireiset häiriöt voivat hyvinkin merkitä, että hän ajautuu hyvin helposti katastrofiajatukseen sekä hän pelkää myös sairastumista. Jos esimerkiksi joukkoliikennevälineessä joku yskii, hän pidättää omaa hengitystään, vaikka hän hyvin ymmärtää, ettei kyse ollut välttämättä mistään vakavasta asiasta. Jos koulukaveri oli istunut ulkovaatteissaan hänen sängyllään, Kristian Sallisen täytyi desinfioida omat petivaatteensa välittömästi käsidesillä. Samoin jos hänen jalkansa kosketti pyöräillessä maata, täytyi hänen koskea toisellakin jalallaan maata; hänellä on hillitön halu pyrkiä symmetriaan.

Kristian Sallinen sai jo lapsena päivittäin ajatuksia, joita hänen täytyi tiukasti noudattaa. Jotain kamalaa saattoi sattua, jos hän ei esimerkiksi ennättänyt tiellä kulkiessaan katulampun luokse ennen kuin auto ajoi ohi. Kun taas jokin rituaali oli onnistuneesti suoritettu, hänelle tuli heti tyytyväinen olotila. Silloin ahdistui poistui ainakin hetkeksi aikaa. Omat vanhemmat eivät vielä tuolloin tienneet, että Kristian Sallinen oli ahdistunut lapsi. Eikä hän kyllä itsekään ymmärtänyt sitä asiaa. Olotila tuntui hänestä täysin normaalilta ja hän luulikin, että kaikki kokivat samalla tavalla kuin hänkin. Kristian Salliselle oli normaalia sekin, että hänen vanhempansa riitelivät kovasti.