Vaikuttajaseminaari 29.9.2026 Tampere-talossa

Pirkanmaan hyvinvointialueen vaikuttajaseminaari 29.9.2026

Hyvinvointialueuudistus käännekohdassa - paluu uudistuksen ydinkysymyksiin?
Valtakunnallinen sidosryhmätilaisuus pidetään tiistaina 29.9.2026 alkaen klo 14.30 Tampere-talon Maestro-salissa. Vaikuttajaseminaarin loistavana ja sujuvasanaisena juontajana toimi luontokuvaaja ja -toimittaja sekä kirjailija Kimmo Ohtonheimo (p.s. Ohtonen, s. 22,1.1981). Tilaisuuden puheenvuorojen aikana syntyneitä ajatuksia pääsemme jakamaan puheenvuorojen jälkeen verkostoitumisen merkeissä.

OHJELMA:

Jari Andersson, aluevaltuuston puheenjohtaja, Pirkanmaan hyvinvointialue

Jari Andersson on Kokoomusta edustava poliitikko, joka toimii Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtajana. Hän on myös Sylvään koulun rehtori ja Sastamalan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Andersson on poliittisen uransa aikana toiminut useissa kunnallisissa ja valtakunnallisissa luottamustehtävissä, muun muassa Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriasianeuvottelukunnassa. Yhteiseen ja luottamukselliseen päätöksentekokulttuuriin uskovan Anderssonin motto on: ’’Periksi ei anneta.’’

Hyvinvointialuereformin 2. vaihe - Miten tähän päästiin ja miten nyt edetään
Marina Erhola, hyvinvointialuejohtaja, Pirkanmaan hyvinvointialue

Marina Erholalla on vuosikymmenien kokemus johtamisesta, lääkärin työstä ja on hän ollut mukana kehittämässä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistamista aivan sen alkumetreiltä vuodesta 2005 saakka. Edelliseen tehtäväänsä, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän toimitusjohtajaksi, hän siirtyi oltuaan kymmenen vuoden ajan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylijohtajana. Aiemmin hän on toiminut myös useissa kansainvälisissä tehtävissä, kuten muuan muassa Maailman terveysjärjestö WHO:n asiantuntijana. Erhola kuvailee itseään johtajana tavoitteelliseksi ja määrätietoiseksi, mutta haluaa korostaa inhimillisyyttä työntekijöitä kohtaan ja korostaa yhdessä tekemisen voimaa.

Hyvinvointialueuudistus tutkijan näkökulmasta
Ilmo Keskimäki, professori (evp), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Ilmo Keskimäki toimi tutkimusprofessorina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) ja professorina Tampereen yliopistossa. Hän on yksi Suomen johtavista terveyspalvelujärjestelmän ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten tutkijoista. Keskimäki on tutkinut laajasti terveyspalvelujen saatavuutta, vaikuttavuutta ja yhdenvertaisuutta sekä osallistunut hyvinvointialueuudistuksen arviointiin ja kehittämiseen. Hän on julkaissut runsaasti tutkimuksia suomalaisesta sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmästä ja sen muutoksista.

Mitä sairaalaverkolta edellytetään tulevaisuudessa
Petri Virolainen, hyvinvointialuejohtaja, Päijät-Hämeen hyvinvointialue

Petri Virolainen toimii Päijät-Hämeen hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtajana ja hyvinvointialueen johtoryhmän puheenjohtajana. Ennen nykyiseen tehtäväänsä siirtymistä hän työskenteli Tyksin sairaalajohtajana sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajan sijaisena. Virolainen valittiin Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtajaksi vuonna 2022.

Paneelikeskustelu: Hyvinvointialueiden tulevaisuuden menestyksen ydinkysymykset

• Juho Saari, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori, Tampereen yliopisto

Juho Saari on sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Tampereen yliopistossa sekä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani. Hän on tutkinut laajasti hyvinvointivaltiota, eriarvoisuutta, köyhyyttä ja huono-osaisuutta sekä osallistunut useisiin valtakunnallisiin selvityksiin suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseksi. Lisäksi hän on julkaissut ja toimittanut lukuisia yhteiskuntapolitiikkaa käsitteleviä teoksia.

• Tanja Rantanen, finanssineuvos, talous- ja rahoitusyksikön päällikkö, Valtiovarainministeriö

Tanja Rantanen toimii finanssineuvoksena sekä talous- ja rahoitusyksikön päällikkönä Valtiovarainministeriössä. Hän on osallistunut laajasti hyvinvointialueiden rahoituksen, kuntatalouden ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten valmisteluun. Rantasella on pitkä kokemus valtionhallinnosta, ja hän on työskennellyt uransa aikana muun muassa verotuksen, kuntatalouden sekä hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyvien kysymysten parissa.

• Mikko Peltola, hyvinvointivaltion tutkimusyksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mikko Peltola toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Hyvinvointivaltion tutkimusyksikön päällikkönä. Hänen johtamansa tutkimusyksikkö tuottaa tutkimustietoa sosiaaliturvasta, sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmästä sekä eri väestöryhmien palveluista ja hyvinvoinnista päätöksenteon tueksi. Peltola on terveystaloustieteeseen ja palvelujärjestelmien arviointiin erikoistunut tutkija, joka on osallistunut useisiin kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Hän on työskennellyt THL:ssä ja sen edeltäjäorganisaatioissa yli kahden vuosikymmenen ajan.

• Teemu-Taavetti Toivonen, pelastusjohtaja, Pirkanmaan hyvinvointialue

Teemu-Taavetti Toivonen toimii Pirkanmaan hyvinvointialueen pelastusjohtajana sekä pelastus- ja ensihoitopalvelujen tehtäväaluejohtajana. Hänet valittiin pelastusjohtajan virkaan vuonna 2026. Ennen nykyistä tehtäväänsä Toivonen on toiminut muun muassa Pirkanmaan hyvinvointialueen pelastuspäällikkönä, pelastusjohtajan viransijaisena sekä Pirkanmaan pelastuslaitoksella apulaispalopäällikkönä, kehitysinsinöörinä ja palomestarina. Lisäksi hän oli mukana valmistelemassa pelastustoimen siirtymistä osaksi Pirkanmaan hyvinvointialuetta.

Päätössanat
Hanna Tainio, aluehallituksen puheenjohtaja, Pirkanmaan hyvinvointialue

Hanna Tainio on tamperelainen SDP:tä edustava poliitikko, joka toimii tällä hetkellä Pirhan aluehallituksen puheenjohtajana. Taustaltaan Tainio on lääketieteen tohtori sekä kirurgian ja urologian erikoislääkäri. Hän on poliittisen uransa aikana toiminut kansanedustajana ja Tampereen kaupunginvaltuustossa sekä jäsenenä että puheenjohtajana. Tainio on toiminut Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtajana vuodesta 2015 lähtien ja ollut mukana jo kolmen eri hallituksen sote-uudistuksessa.

Verkostoitumistilaisuus

Invalidiliiton lähihistoriaa (2. osa) 

Käpylän Kuntouttamislaitos.

1970-luvun aikana Invalidiliitto kohdisti huomionsa erityisesti vaikeavammaisten asumispalvelujen kehittämiseen. Invalidiliiton palvelutalotoimintaa päästiin ensimmäisenä kokeilemaan entisessä Helsingin Käpylän Kuntouttamislaitoksen majoitustiloissa Kimmontiellä (Käpylän Invakoti) vuoden 1970 alussa. Kuitenkin Invalidiliiton ensimmäinen varsinainen palvelutalo valmistui Joensuuhun vuonna 1974 ja Joensuun palvelutaloon valmistui 27 yksiötä. Invalidiliiton Asumispalvelut Oy perusti Validia -asumispalveluyksiköitä eri puolille Suomea. Nämä asumisyksiköt tarjoavat vaikeavammaisille henkilöille turvallisen, itsenäisen asumisen vaihtoehdon.

Invalidiliiton ensimmäinen palvelutalo valmistui Joensuuhun vuonna 1974.

Invalidiliitto perusti 1980-luvulla Pohjois-Suomeen kuntoutuskeskuksen Rovaniemelle. Kuntoutuskeskus toimii tänä päivänä nimellä Lapin Kuntoutus Oy. Vuonna 2025 kuntoutus- ja asumispalveluja Rovaniemellä tarjoava Lapin Kuntoutus Oy:n omistussuhteet muuttuivat. Invalidiliiton omistama 60 prosentin osuus yhtiöstä myytiin yhtiön toiselle omistajalle, Rovaniemen Veljes-sairaskotisäätiölle ja siten Lapin Kuntoutus Oy siirtyi kokonaan Rovaniemen Veljes-sairaskotisäätiön omistukseen.

Janne Juvakka.

Invalidiliiton toimitusjohtaja Janne Juvakka kommentoi asiaa seuraavasti: ”Invalidiliitto on päättänyt luopua asumis- ja kuntoutuspalveluiden tuottamisesta ja keskittyy entistä vahvemmin perustehtäväänsä eli fyysisesti vammaisten ihmisten oikeuksien puolustamiseen, tukeen ja neuvontaan. Lapin Kuntoutus Oy on ansiokkaasti jatkanut perustamamme Invalidiliiton Lapin Kuntoutuskeskuksen perintöä. Uskomme, että omistajuuden siirtyessä täysin paikallisiin käsiin se luo yhtiölle hyvän tulevaisuuden. Meille on tärkeää, että Rovaniemen Veljes-sairaskotisäätiö sitoutuu vammaisten kuntoutuspalveluiden ja toiminnan laadun jatkuvaan kehittämiseen sekä asiakkaiden ja henkilökunnan hyvinvointiin.” Lapin Kuntoutus Oy:n toimitusjohtaja Pia Aikio kertoo asiasta näin: ”Omistussuhteen muutos ei vaikuta Lapin Kuntoutuksen toimintaan ja palveluihin. Työt jatkuvat edelleen.” Lapin Kuntoutus Oy tarjoaa lääkinnällisen, ammatillisen ja gerontologisen kuntoutuksen palveluja sekä laitoshoitoa. Lapin Kuntoutus Oy:n liikevaihto oli päättyneellä tilikaudella 4,2 miljoonaa euroa ja yhtiön palveluksessa oli 48 työntekijää.

Lahden Launean sopeutumisvalmennuskeskus.

Invalidiliitto perusti Lahteen sopeutumisvalmennuskeskuksen. Alkuajoista lähtien Lahden sopeutumisvalmennuskeskus toimi vajaalla teholla, sillä maksajia ei 850 markan hoitopäivältä maksaville sopeutumisvalmennuskeskuksen kursseille ei tuntunut riittävän. Tulijoita olisi kyllä ollut runsaasti. Lopulta Invalidiliitto luopui myös Lahden Launean sopeutumisvalmennuskeskuksesta. Invalidiliiton järjestötoiminnassa tuli korostetusti paikallisyhdistysten rooli edunvalvontatyössä esille VALTAVA -uudistuksen myötä. VALTAVA -uudistus siirsi sosiaali- ja terveydenhoidon päätöksenteon kunnille. Vuonna 1988 voimaan tullut vammaispalvelulaki korvasi pääosin Invaliidihuoltolain. Invalidiliiton toiminnan painopiste oli 1990-luvulla järjestötoiminnan kehittämisessä. Invalidiliitto kehitti aluetoimintaa ja jäsenistölle annettiin järjestökoulutusta. Invalidiliiton jäsenille järjestämässä järjestökoulutuksessa vuonna 2007 kävi jo yli tuhat invalidiliiton jäsentä.

Virpi Sourunjärvi.

Invalidiliiton liittohallitus perusti kesällä 2026 uuden vaikuttamistyöryhmän. Vaikuttajaryhmän tehtävänä on sparrata ja tukea Invalidiliiton vaikuttamistyötä, valmistella Invalidiliiton kannanottoja ja lausuntoja sekä tuoda jäsenistön näkemyksiä entistä vahvemmin osaksi yhteiskunnallista vaikuttamista. Vaikuttajatyöryhmään valittiin avoimen haun kautta Invalidiliiton jäsenyhdistyksistä eri puolilta Suomea tulevia henkilöitä, joilla on kokemusta ja motivaatiota yhteiskunnalliseen vaikuttamistyöhön. Invalidiliiton vaikuttajatyöryhmän puheenjohtajana toimii Virpi Sourunjärvi (s. 1981). Kuopiolaisella Virpi Sourunjärven on jäsenyys Suomen Sosiaalidemokraattisessa Puolueessa. Lisäksi Sourunjärvi on Jätekukko Oy:n hallituksen jäsen, Invalidiliitto ry:n liittovaltuuston jäsen, Kuopion Invalidit ry:n hallituksen jäsen, Kuopion Invalidit ry:n vaikuttajaryhmän puheenjohtaja, Kuopion vammaisneuvoston varapuheenjohtaja sekä Pohjois-Savon hyvinvointialueen vammaisneuvoston varajäsen.

Laura Anderssonilla on myös vahva sidos puolueeseen SDP:n entisenä puhemies Paavi Lipposen eduskunta-avustajana.

Kun Invaliidiliiton korkein päättävä toimielin eli liittovaltuusto asettaa tällaisen vaikuttajaryhmän toimimaan liiton edustamia asioita tukemaan ja ajamaan, täytyy vaikuttajaryhmän asettajan samalla myös käyttää vastuullisesti ja harkiten isännän ääntään. Lähtökuopista liikkeelle lähtenyt vaikuttajaryhmän ja liiton toimihenkilöiden toiminta vaikuttaisi välillä hyvinkin erisuuntaiselta; liiton yhteiskuntasuhteiden osasto Laura Anderssonin johdolla haluaisi toimia lausuntojen antajana paljon itsenäisemmin, kun taas vasta perustettu vaikuttajaryhmä janoaa päästä enemmän itsenäiseen rooliin vaikuttajatyössään lausuntoja antaessaan. Lopulta kuitenkin liittovaltuusto antaa ohjeistuksen koko Invalidiliiton toimintalinjoihin, joten niihin täytyy kaikkien yksiköiden myös sopeutua.

Puhtaasti Invalidiliiton näkökulmasta ei ole välttämättä lainkaan onnellinen asia, että liiton edunvalvontaan ja järjestötoimintaan hakeutuu väkisin puoluesidonnaisia henkilöitä. Kenenkään oikeutta liittyä mihin tahansa puolueeseen ei tietysti voi rajoittaa, sillä se on perustuslaillinen oikeus Suomessa. Väärille raiteille asia lähtee siinä vaiheessa, kun puoluesidonnaiset henkilöt toimiessaan liitossa alkavat noudattaa kyseisen puolueen tahtoa ja puolueohjelmaa ohi liiton ajaman edunvalvonnan sekä alistuvat noudattamaan puolueensa ryhmäkuria eri asiayhteyksissä liiton toiminnassa. Samoin nämä puoluesidonnaiset henkilöt tuovat mukanaan aina tullessaan sen ikävän asia, että motivaatio näillä henkilöillä lähteä mukaan toimintaan on suoraan sidoksissa esimerkiksi kokouksista maksettuihin palkkioihin. Poliitikot tuovat yleensä mukana kaikkeen toimintaan tiettyä ahdasnäköisyyttä, mielikuvituksettomuutta ja kompetenssin puutetta. Poliitikon tunnistat herkästi myös siitä, että hänellä on juuri em. syistä vahva pyrkimys hakeutua ”istumaan useammalle penkille” eli sama henkilö voi yhtä aikaa olla monessa eri luottamustoimessa. Jokainen ihminen ymmärtää, että tällainen luottamustoimien ahmiminen itselle ei johda asioita hoidettaessa parempaan suuntaan tai lopputulokseen. Tällaiset ihmiset ovat usein kiinnostuneita vain kuittaamaan monesta luottamustoimesta maksettavat kokouspalkkiot.

Invalidiliitolla on vanhastaan aivan historiansa alkuhämärästä saakka ollut vähintäänkin lämpöiset suhteen poliittisista puolueista erityisesti Suomen Sosiaalidemokraattiseen Puolueeseen. Muidenkin puolueiden edustajia liiton toiminnan historiassa on ollut, mutta SDP:n edustus on liiton toiminnan varrella aina ollut silmiinpistävän vankkaa. Puolueilla on aina Suomessa ollut korruptoitunut tapa palkita omia jäseniään tai luottohenkilöitään mukavilla ja hyväpalkkaisilla viroilla tai näkyvillä luottamustoimilla – joihin nämä kokouspalkkiot kiinteästi liittyvät – hyvin tehdystä palvelusta ja uskollisuudesta omaa puoluetta kohtaan.

Karl-August Fagerlund.

Invalidiliitto, perustettiin Helsingissä Hämeentiellä 16.1.1938. Paikallisen invalidiyhdistykset lähettivät liiton perustamiskokoukseen 22 edustajaa eri puolilta Suomea ja lisäksi perustamiskokouksessa oli mukana kymmenkunta kutsuvierasta. Kutsuttuna kokouspaikalla oli mm. SDP:n pitkäaikainen sosiaaliministeri Karl-August Fagerholm (s. 31.12.1901 Siuntio ja k. 22.5.1984 Helsinki). Perustetun liiton nimeksi ehdotettiin aluksi Suomen Invalidien Yhdistysten Keskusliitto, mutta yhdistysrekisterissä meni läpi nimi Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvalidien Liitto. Karl-August Fagerholmilla oli tiivis yhteys perustettuun liittoon myös myöhemminkin esimerkiksi lainsäädäntötyön ja valtionavustusten kautta.

Fagerholm toimi pitkään sosiaaliministerinä, vuoteen 1943 saakka ja uudelleen vuonna 1944. Sotavuosina Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvalidien liitto teki valtavasti aloitteita ja esityksiä sosiaaliministeriölle vammautuneiden ammattikoulutuksesta, työllistämisestä ja taloudellisesta tuesta. Karl-August Fagerholm oli ministerinä se taho, joka vei näitä uudistuksia eteenpäin valtionhallinnossa. Nimellään järjestö halusi erottua sotainvalidien muodostamasta järjestöstä. Paljon myöhemmin, vasta vuonna 1971, liiton nimi muutettiin Invalidiliitoksi. Invalidiliiton alkuaikojen suurin tavoite oli saada Suomeen kattava invalidihuoltolaki. Tämä laki säädettiin vuonna 1946. Vaikka Fagerholm ei tuolloin ollut suoraan ministerinä, hän vaikutti asiaan eduskunnan puhemiehenä ja SDP:n vaikutusvaltaisena henkilönä. Liitto perusti sota-aikana ja sen jälkeen monia kuntoutuslaitoksia ja ammattikouluja, kuten Järvenpään Invalidien ammattihuoltokeskuksen. Näiden hankkeiden toteuttaminen vaati merkittävää valtion rahallista tukea, jota liitto haki ja sai sosiaaliministeriöltä ja hallitukselta Karl-August Fagerholmin ministeri- ja pääministerikausilla.

Santtu-Matias Rouvali lopettaa Lontoossa 

Lyömäsoittaja ja kapellimestari Santtu-Matias Rouvalin (s. 5.11.1985 Lahti) vanhemmat ovat Sinfonia Lahdessa ammatikseen soittaneet viulisti Marja Rouvali ja klarinetisti Matti Rouvali. Santtu-Matias Rouvali aloitti Sibelius-Akatemiassa orkesterinjohdon opinnot vuonna 2007 kapellimestari ja säveltäjä Leif Selim Segerstamin (s. 2.3.1944 Vaasa ja k. 9.10.2024 Helsinki) ohjauksessa. Rouvalin muusikonura otti merkittävän hyppäyksen eteenpäin syyskuussa 2009, jolloin hän otti johtaakseen pikahälytyksellä Radion sinfoniaorkesterin konsertin Helsingissä.

Santtu-Matias Rouvali ja Heini Lehto.

Tämän jälkeen Santtu-Matias Rouvali on päässyt johtamaan RSO:n lisäksi muun muassa Tampere Filharmoniaa, Kymi Sinfoniettaa, Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteria, Tapiola Sinfoniettaa, Sinfonia Lahtea, Göteborgin sinfoniaorkesteria ja Residentie orkest Haagia sekä Lontoon Philharmonic Orchestraa. Santtu-Matias Rouvali teki syyskuussa 2010 sopimuksen maailman arvostetuimman konserttiagentuurin, lontoolaisen HarrisonParrottin kanssa. Vuonna 1969 ruotsalainen Jasper Parrott (8.9.1944 Tukholma) ja Terry Harrison (s. 1937 k. 24.1.2017) perustivat tämän agentuurin Lontooseen, jossa yrityksen pääkonttori edelleen sijaitsee; agentuurilla on lisäksi toimistoja ja edustustoja Münchenissä, Pariisissa, Madridissa sekä Pekingissä. Santtu-Matias Rouvali toimi Tapiola Sinfoniettan taiteellisena partnerina syksystä 2011 lähtien.

Hannu Lintu.

Syksyllä 2013 kapellimestari Santtu-Matias Rouvali aloitti Tampere-Filharmonian taiteellisena johtajana sekä ylikapellimestarina Radion sinfoniaorkesteriin kapellimestariksi siirtyneen Hannu Linnun jälkeen. Rouvalin sopimusta Tampere Filharmonian ykikapellimestarina jatkettiin vuonna 2017 toistaiseksi voimassa olevana. Santtu-Matias Rouvali ilmoitti päättävänsä ylikapellimestarin pestinsä Tampereella kevääseen 2023 kymmenvuotisen työjaksonsa täyttyessä. Vuosina 2013 ja 2014 ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali johti itsenäisyyspäivän konsertit Tampere Filharmonian edessä Tampere-talossa. Rouvali valittiin Ruotsissa Göteborgin sinfoniaorkesterin ylikapellimestariksi. Rouvali aloitti Göteborgissa tehtävänsä kauden 2017-2018 alussa. Goteborgin sinfoniaorkesterin sopimuskausi oli nelivuotinen.

Santtu-Matias Rouvali on toiminut lontoolaisen Philharmonia -orkesterin päävierailijana vuodesta 2017 lähtien. Kapellimestari Rouvali nimitettiin vuonna 2019 Lontoon Philharmonic Orchestran ylikapellimestariksi. Santtu-Matias Rouvali seurasi tehtävässä säveltäjä ja ylikapellimestari Esa-Pekka Salosta (s. 30.6.1958 Helsinki). Ylikapellimestarin tointaan Santtu-Matias Rouvali alkoi tehdä Lontoossa syksyllä 2021. Vuonna 2004 lyömäsoittaja Santtu-Matias Rouvali voitti Eurovision Nuorten sosialistien Suomen-karsinnan ja hän esiintyi muun muassa Sinfonia Lahden, RSO:n ja Mikkelin kaupunginorkesterin solistina. Rouvali on Se ensemblen kapellimestari ja yksi Sen perustajajäsenistä.

Kapellimestari Santtu-Matias Rouvali on ilmoittanut jättävänsä lontoolaisen Philharmonia Orchestran kahden vuoden kuluttua. Tästä asiasta on Suomessa uutisoinut muun muassa Helsingin Sanomat. Santtu-Matias Rouvali on toiminut ylikapellimestarina Lontoon Philharmonia Orchestrassa, joka on vieraillut viime vuosina Suomessa Mikkelin musiikkijuhlilla. Rouvali toimi Philharmoniassa vuodesta 2017 ensin päävierailijana Esa-Pekka Salosen ylikapellimestarikaudella ja myöhemmin Salosen seuraajana. Philharmonia esiintyi tänä kesänä myös Helsingin Musiikkitalossa.

Manfred Honeck.

Santtu-Matias Rouvalin tilalle Lontoon Philharmonian johtoon tulee itävaltalainen Manfred Honeck (s. 17.9.1958 Nenzing). Manfred Honeck aloitti viulistina, sai musiikillisen koulutuksensa Wienin musiikki- ja esittävien taiteiden yliopistossa ja hän soitti myöyhemmin alttoviulua. Myöhemmin hän soitti Wienin filharmonikkojen ja Wienin valtionoopperan orkesterissa. Hänen varhaiseen musiikkiuraansa kapellimestarina kuului jakso Claudio Abbadon assistenttina Gustav Mahler Jugendorchesterissa (nuoriso-orkesteri). Vuonna 1087 Manfred Honeck perusti Wienin Jeunesse Orchestran. Helsingin Sanomien mukaan Santtu-Matias Rouvali lupaa tiedotteessa, että yhteistyö Philharmonian kanssa jatkuu myös hänen kautensa päätyttyä.

Mikkelin musiikkijuhlien ja Philharmonia Orchestran yhteistyö jatkuu ainakin vuonna 2027. Järjestäjät ovat julkistaneet kaksi Philharmonian ensi kesän konserteista.

Franz Welser-Möst.

Taidemusiikin piireissä kapellimestari Santtu-Matias Rouvalin on arveltu siirtyvän seuraavaksi Yhdysvaltoihin Clevelandin orkesterin musiikilliseksi johtajaksi. Orkesteria johtaa tällä hetkellä itävaltalainen Franz Welser-Möst (s. 16.8.1960). Hän on johtanut Clevelandin orkesteria vuodesta 2002 lähtien. Tätä aiemmin hän oli johtanut Lontoon filharmonikkoja ja Zürichin oopperaa. Welser-Möst nimitettiin Wienin valtionoopperan ylikapellimestariksi syksyllä 2010 lähtien. Hän johti samoin Wienin filharmonikkojen uudenvuoden konsertin vuosina 2011, 2013 ja 2023.

Invalidiliiton lähihistoriaa (1. osa) 

Kun Invalidiliiton – ruotsiksi Invalidförbundet rf - toimitusjohtaja Janne Juvakka aloitti tehtävässään 1.3.2021 oli Invalidiliiton paikallisia jäsenyhdistyksiä Suomessa vielä 144 yhdistystä. Tällä hetkellä Invalidiliiton paikallisten jäsenyhdistysten lukumäärä on tippunut jo 137 yhdistykseen maassamme. Janne Juvakka on aikaisemmin työskennellyt muun muassa Diabetesliiton toiminnanjohtajana (2014-2021) Tampereella, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n johtajana (2012-2014) sekä Terveyden edistämisen keskus ry:n toiminnanjohtajana. Janne Juvakalla on samoin huomattavan pitkä, 11 vuoden työkokemus Raha-automaattiyhdistyksessä vuosina 1997-2008 organisaation kehittämispäällikkönä.

Janne Juvakka.

Invalidiliitto ry sai Raha-automaattiyhdistykseltä (RAY) tukea Helsingin Ruskeasuolla sijaitsevan esteettömän toimitalonsa (Koy Mannerheimintie 107) rakentamiseen vuosina 2005-2007. Invalidiliiton toimitalon suunnittelu alkoi helmikuussa 2005. Varsinainen toimitalon rakentaminen käynnistyi huhtikuussa 2006 ja liiton toimitalo valmistui joulukuussa 2007 valmiiksi. Talon käyttöönotto ja vihkiäiset tapahtuivat vuoden 2008 puolella. Invalidiliiton esteetön toimitalon rakentaminen toteutettiin Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Muita talon rakentamisen tukijoita olivat: Ilmarinen, Metallityöväen Liitto ry, Pohjola, Sampo Oyj, Software Innovation Finland Oy, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super ry, Sähköalojen ammattiliitto ry, Orion Oyj ja VVO-yhtymä Oyj.

Invalidiliiton toimitalo valmistui vuonna 2007 Helsingin osoitteeseen Mannerheimintie 107.

Janne Juvakan edeltäjä Invalidiliitossa oli pääjohtaja, filosofian tohtori ja diplomi-insinööri Petri Pohjonen, joka johti järjestöä vuosina 2016-2020. Ennen pääjohtajaksi siirtymistään Petri Pohjonen työskenteli Opetushallituksen ylijohtajana ja suunnittelujohtajana sekä Ammatillisten Aikuiskoulutuskeskusten Liiton toiminnanjohtajana. Petri Pohjonen toimi ensin Invalidiliiton puheenjohtajana vuodesta 2014 lähtien ja siirtyi sittemmin vuoden 2016 alusta Invalidiliiton päätoimiseksi pääjohtajaksi (toimitusjohtajaksi), josta tehtävästä Petri Pohjonen jäi eläkkeelle vuodenvaihteessa 2020-2021. Petri Pohjosen aloittaessa Invalidiliiton johdossa kuului liittoon vielä 152 jäsenyhdistystä ja liiton jäsenmäärä oli 32 000 henkilöjäsentä. Tuolloin vielä Invalidiliitto-konserniin kuuluivat Validia Kuntoutus, Validia Asuminen ja Validia Ammattiopisto.

Petri Pohjonen.

Koulutukseltaan Janne Juvakka on yhteiskuntatieteiden maisteri, jonka pääaineenaan opiskeli sosiaalipolitiikka; lisäksi Juvakka on pätevöitynyt johto- ja asiantuntijatehtäviin eMBA-opintojen avulla Tampereen yliopistossa vuosina 2012-2013. Juvakka on 35-vuotisen työuransa aikana johtanut jo neljää järjestöä. Aloittaessaan Invalidiliitossa vuonna 2021 Janne Juvakka ilmoitti haluavansa keskittyä yhteistoimintaan. Tähän on hyvä ottaa Janne Juvakan omasta lausunnosta suora sitaatti vuodelta 2021: ”Liiton toimitusjohtajan keskeisin rooli on tukea liiton hallitusta päätöksenteossa, viedä käytäntöön hallituksen päättämät asiat ja johtaa toimiston organisaatiota yhdessä johtoryhmän kanssa. Tähän liittyy tiivis yhteistyö eri sidosryhmien ja luonnollisesti myös jäsenyhdistysten kanssa.”

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) lähetti kesällä 2026 Invalidiliitolle lausuntopyynnön, jossa pyydettiin kommentoimaan kolmannen sektorin sosiaali- ja terveysjärjestöille tehtäväksi suunniteltuja leikkauksia. Leikkauksien määräksikin on jo sovittu 84 miljoonaa euroa ensi vuodelle. Invalidiliiton toimitusjohtaja Janne Juvakka ja liiton yhteiskunnallisen vaikuttamisen johtaja Laura Andersson ohittivat Invalidiliiton liittovaltuuston – liiton tärkein päättävä elin – sekä liiton hallituksen. Janne Juvakka ja Laura Andersson päättivät kaksistaan olla vastaamatta STM:n lausuntopyyntöön. Oliko tämä nyt sitä Janne Juvakan hehkuttamaa tukea liiton hallitukselle päätöksenteolle ja tiivistä yhteistyötä jäsenyhdistysten kanssa?

Laura Andersson.

Invalidiliiton yhteiskunnallisen vaikuttamisen johtaja, Laura Andersson, kutsuu itseään yhteiskuntasuhteiden ja vaikuttamistyön verkostoituneeksi ammattilaiseksi. Aikaisemmin Anderssonin titteli oli Invalidiliitossa yhteiskuntasuhteidenjohtaja. Laura Andersson aloitti työtehtävässään Invalidiliitossa 26.8.2016. Yhteiskuntasuhdejohtajan tehtäväksi määriteltiin vahvistaa Invalidiliiton edunvalvontaa ja vaikuttamistyötä tavoitteena turvata vammaisten palvelut jatkossakin. Koulutukseltaan Andersson on valtiotieteen maisteri (VTM). Laura Anderssonilla on myös vahva sidos Sosiaalidemokraattiseen Puolueeseen (SDP), sillä ennen siirtymistään järjestökentälle Invalidiliittoon Andersson työskenteli muun muassa eduskunnan puhemies Paavo Lipposen erityisavustajana sekä yhteiskuntasuhteiden erityisasiantuntijana urheilujärjestöissä, kuten Valo ry:ssä ja Olympiakomiteassa. Laura Andersson on samoin suorittanut Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin (kurssi 231). Andersson johtaa liitossa yhteiskunnallisen vaikuttamisen osastoa, jossa työskentelevät mm. Invalidiliiton juristit, esteettömyys-, sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntijat. Sittemmin parivaljakko Juvakka ja Andersson ovat rehvastelleet Invalidiliitolla olevan niin paljon varallisuutta, ettei liiton toimintaan vaikuta mitenkään, vaikka kaikki tuet leikattaisiin Invalidiliitolta.

Miten Invalidiliitto on sitten päässyt taloudellisesti riippumattomaan asemaan viime vuosina? Takavuosina Invalidiliitto piti tärkeänä asiana rakentaa invalideille mm. palvelutaloja. Invalidiliitto ei enää nykyään omista tai ylläpidä palvelutaloja, sillä liitto myi koko vammaispalveluita ja palveluasumista tuottaneen tytäryhtiönsä, Validia Oy:n, keväällä 2025 ruotsalaiselle Ambea-konsernille. Historiallisesti Invalidiliitto on silti ollut Suomen merkittävimpiä vammaisten esteettömän asumisen uranuurtajia ja rakennuttajia. Ennen myyntiä Invalidiliiton asumispalveluorganisaatiolla (Validia Asuminen) oli yli 50 yksikköä lähes 30 eri paikkakunnalla ympäri Suomea. Kaikki näistä kiinteistöistä eivät olleet suoraan Invalidiliiton itsensä rakennuttamia, vaan osa oli vuokrattu tai ostettuja kohteita.

Invalidiliiton lakimies Henrik Gustafsson.

Nyt kun Invalidiliitto itse ilmoittaa olevansa niin varakas, olisi erinomainen mahdollisuus näillä liiton varoilla puolustaa invalideja ja vammaisia näiden saadessa uuden vammaispalvelulain siirtymäkauden vuoksi uusittuja asiakassuunnitelman päivityksiä ja palvelutarpeen arviointeja hyvinvointialueidensa vammaispalveluilta. Kolmen vuoden siirtymäkausi kestää vuoden 2027 loppuun, sillä uusi vammaispalvelulaki tuli voimaan vuoden 2025 alusta. Invalidiliiton yhteiskunnallisen vaikuttamisen johtaja Laura Anderssonin täytyisi valjastaa oman osastonsa juristit välittömästi hakemusten ja oikaisuvaatimusten tekoon auttaakseen sairaita, väsyneitä ja heikkokuntoisia ihmisiä. Invalidiliiton liittovaltuusto sekä liiton hallitus voisivat ryhdikkäästi johtajien työnantajina edellyttää samoin ripeää toimintaa edunvalvonnassa.

Laura Räty (nyk. Ämmälä).

Kokoomuspoliitikko ja lääkäri Laura Kaarina Räty (nykyään sukunimeltään Ämmälä, s. 14.9.1977 Äänekoski) nimitettiin Validia Oy:n toimitusjohtajaksi loppuvuodesta 2020; hän aloitti toimitusjohtajan tehtävät tammikuun 2021 alussa. Laura Räty toimi aikaisemmin myös Alexander Stubbin hallituksen sosiaali- ja terveysministerinä vuosina 2014-2015, Kevan hallituksen puheenjohtajana vuosina 2013-2014 sekä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana vuosina 2011-2014 – myös uudelleen vuonna 2015 - ja hän siirtyi Validian toimitusjohtajaksi Terveystalon julkisten palveluiden johtajan tehtävästä. Laura Rädyn raha-asioista nousi kohu, kun paljastui hänen lääkärinä työskennellessään muuntaneen vuosina 2006-2011 sivutyönsä tuloja verottomiksi osingoiksi.

Invalidiliitto-konserniin kymmeniä vuosia kuuluneen Validia Oy:n tarina osana Invalidiliittoa päättyi 1.4.2025, jolloin yhtiö siirtyi pohjoismaisen Ambea-konsernin omistukseen. Vuosien aikana Validia-palvelutaloissa on paljastunut useita vakavia laiminlyöntejä sekä epäkohtia. Nämä laiminlyönnit ovat liittyneet varsinkin henkilöstövajeeseen, puutteelliseen hoitoon sekä asiakasturvallisuuden vaarantumiseen. Viranomaiset, kuten aluehallintovirastot ja Valvira ovat puuttuneet useiden eri Validia-yksiköiden toimintaan eri puolilla Suomea. Vakavin julkisuuteen ponnahtanut tapaus johti kesäkuussa 2026 käräjäoikeuden tuomioon. Vuonna 2023 tapahtuneessa väärinkäytöksessä 34-vuotias vaikeavammainen asukas kuoli tukehtumalla hoiva-avustajan tekemän virheen vuoksi. Hoiva-avustaja ja kaksi esihenkilöä saivat tuomiot kuolemantuottamuksesta. Lisäksi Valvira on selvittänyt Seinäjoen yksikössä muidenkin epäselvien kuolemantapausten ja epäkohtien mahdollista yhteyttä.

Tampereen Validia Oy:n palvelutalo.

Useissa toimipisteissä, kuten Seinäjoella, Kangasalla, Oulussa, Mikkelissä ja Kuopiossa työntekijöitä on ollut työvuoroissa liian vähän lainmukaisiin mitoituksiin nähden. Työntekijöiden suuren vaihtuvuuden vuoksi asukkaat joutuivat jatkuvasti vieraiden hoitajien hoidettaviksi. Valvontaraporttien mukaan asukkaat eivät aina saaneet tarvitsemaansa hoitoa tai huolenpitoa. Esimerkiksi Oulun yksikössä raportoitiin tapauksesta, jossa vaikeavammainen asukas joutui odottamaan suihkuun pääsyä 23 päivää. Aiemmissa kanteluissa on tuotu esiin jopa asukkaiden unohtamista saunaan sekä paleltuneita raajoja. Tehdyissä tarkastusissa on havaittu vakavia lääkevirheitä ja puutteita lääkkeiden asianmukaisessa ja turvallisessa säilytyksessä. Yksiköissä oli samoin puutteita lainmukaisten asiakaskirjausten tekemisessä. Julkisuudessa entiset työntekijät ja päälliköt ovat myös kertoneet tilanteista, joissa viranomaisille (Avi:n tarkastaja) annettiin kaunisteltu kuva palvelutalon todellisesta arjesta ja henkilöstötilanteesta.

Brian Charette, Mathias Sandberg ja Teppo Mäkynen 

Kuvassa vasemmalta Teppo Mäkynen, Brian Charette ja Mathias Sandberg.

Marraskuussa 54 vuotta täyttävä yhdysvaltalainen jazzpianisti, tuottaja ja Hammond -urkuri Brian Charette (s. 24.11.1972 Meriden, Connecticut, Yhdysvallat) tekee jazztrionsa kanssa parhaillaan hyvin intensiivista keikkakiertuetta Suomessa ja Ruotsissa. Kiertueen triossa soittavat Brian Charetten lisäksi suomalaiset vaasalainen jazzkitaristi Mathias Sandberg ja turkulainen jazzrumpali Teppo Mäkynen. Keikkakiertue poikkesi keskiviikkona 23.9.2026 soittamaan setillisen nautinnollista jazzmusiikkia lähes täyteen Kangasala -taloon Tampereen kupeessa. Konsertin kappaleet muodostuivat groovaavista Brian Charetten ja Mathias Dandbergin sävellyksistä, joita laulajat eivät olleet latistamassa. Brian Charette on levyttänyt sekä esiintynyt muun muassa sellaisten artistien seurassa kuin George Coleman, Cyndi Lauper, Oz Noy, Michael McDonald, Jaimoe, Chaka Khan, Paul Simon, John Patitucci ja Vinnie Colaiuta.

Brian Charette kiertää ahkerasti myös Dave Wecklin, Dennis Chambersin, Ari Hoeningin, Oz Noyn sekä Gilad Hekselmanin kanssa esiintymässä, mutta hän on siitä huolimatta julkaissut yli kaksikymmentä omaa albumia musiikkia. Tätä nykyä Charette asustaa Yhdysvaltain New Yorkissa ja hän on vakiinnuttanut paikkansa eräänä modernin jazzin merkittävimmistä Hammond -urkureista. Vuonna 2014 Brian Charette sijoittui ensimmäiseksi Downbeat Magazine Critic’s Poll Rising Star: Organ -kategoriassa ja samoin hän voitti vuonna 2015 Hot House Magazinen ”Fan’s Decision Jazz Award for Best Urburist 2015 -palkinnon.

Oma äiti, Catherine, opetti Brian Charetten pianonsoiton saloihin jo varhain. Sittemmin Charette opiskeli pianonsoittoa enimmän osan lapsuudestaan George McKinstryn ohjauksessa. Lukionsa Brian Charette suoritti Orville H. Platt High Schoolissa Meridenissä, Connecticutissa; lukion aikana Charette alkoi tosissaan opiskella musiikkia sekä piano-, kitaran- ja trumpetinsoittoa. Lukion päätettyään Brian Charette osallistui kolmen viikon kesäkurssille Berklee College of Musiciin Bostonissa, jossa häntä opettivat säveltäjä ja jazzklarinetisti John Daniel LaPorta (s. 13.4.1920 Philadelphia, Pennsylvania, Yhdysvallat ja k. 12.5.2004 Sarasota, Florida, Yhdysvallat) sekä säveltäjä ja kitaristi ja Berkleen kitaransoiton pitkäaikainen professori, Rick Peckham. Sittemmin Charette jatkoi opiskeluaan Connecticutin yliopistossa Storrsissa, jossa pianonsoittoa hänelle opettivat Ellen Rowen (s. 11.11.1958 Norwalk, Yhdysvallat), Kenny Werner (s. 19.11.1951 Brooklyn, New York, Yhdysvallat), multi-instrumentalisti ja säveltäjä Mark DeCozion, kanadalainen kokeellisen elektronisen musiikin taiteilija Mark Templeton (s. 1976), jazzpianisti, säveltäjä, kirjailija ja pedagogi Charlie Banacos (s. 11.8.1946 ja k. 8.12.2009) ja pianovirtuoosi Neal Larrabee (s. 1948). Vuonna 1994 Brian Charette valmistui kuvataiteen kandidaatiksi Uconnista.

Lukioaikoinaan Brian Charette alkoi esiintyä paikallisilla klubeilla Meridenissä ja New Havenissa, Connecticutissa. Jo 17-vuotiaana Charette alkoi työskennellä säännöllisesti pianistina muiden alueen muusikoiden, kuten jazzsaksofonisti ja gospel-muusikko sekä musiikinprofessori Jimmy Sidney Greenen (s. 24.2.1975 Hartford, Connecticut, Yhdysvallat), kitaristi Paul Brownin ja laulaja-kitaristi Jeff Pitchellin (s. 11.4.1966 Hartford, Connecticut, Yhdysvallat) kanssa. Pianistina Brian Charette työskenteli tunnettujen jazzartistien kanssa, kuten jazzalttosaksofonisti Lou Andrew Donaldsonin (s. 1.11.1926 Badin, North Carolina, Yhdysvallat ja k. 9.11.2024 Daytona Beach, Florida, Yhdysvallat), jazztenorosaksofonisti Houston Person (s. 10.11.1934 Florence, Etelä-Carolina, Yhdysvallat), jazzalttosaksofonisti Charles McPherson )s. 24.7.1939 Joplin, Missouri, Yhdysvallat), blueskitaristi Matthew Tyler Murphy (s. 29.12.1929 Sunflower, Mississippi, Yhdysvallat ja k. 15.6.2018 Miami, Florida, Yhdysvallat) ja rumpali Gregg Bissonette (s. 9.6.1959 Detroit, Michigan, Yhdysvallat). Brian Charetten ensimmäiset ammatilliset esiintymispaikkansa olivat Hartfordissa, Conecticutissa, missä hänestä tuli Street Temperaturen -jazzfuusioyhtyeen jäsen; tämä yhtye soitti säännöllisesti 880 Clubilla. Tšekkiläisen trumpetisti Laco Deczin kanssa Brian Charette kiersi Eurooppaa lukionsa jälkeen. Yhdysvaltoihin palattuaan vuonna 1994 hän muutti asumaan New York Cityyn.

Charetten valmistuttua yliopistosta hän alkoi työskennellä veljesten Jimmy Vivinon (s. 10.1.1955 Paterson, New Jersey, Yhdysvallat) ja Jerry Vivinon (s. 8.1.1954 Paterson, New Jersey, Yhdysvallat) kanssa säestäen muun muassa artisteja kuten Cyndi Lauper, Michael McDonald ja Michael Steven (s. 9.9.1975 Burnaby, Brittiläinen Columbia, Kanada). Brian Charette esiintyi samoin televisiossa Martha Stewart Show’ssa, Tony Danza Show’ssa, Conan O’Brien Show’ssa ja Last Call with Carson Dalyssa sekä pianistina The Guiding Light -ohjelmassa. Vuonna 1999 hän esiintyi Hammond B3 -urkurina ”Joni’s Jazz” -konsertissa New Yorkin Central Parkissa, jossa esiintyivät Joni Mitchell (oik. Roberta Joan Anderson, s. 7.11.1943 Fort Macleod, Aalberta, Kanada), Chaka Khan (oik. Yvette Maria Stevens, s. 23.3.1953 Chicago, Illinois, Yhdysvallat) ja Joe Jackson (oik. David Ian Jackson, s. 11.8.1954 Burton upon Trent, Staffordshire, Englanti).

2000-luvun ajan Brian Charette on jatkanut levyttämistä sekä soittamista useiden artistien kanssa, mukaan lukien Los Lobosin David Hidalgon ja Cougar Estradan ja laulajatar Laura Braniganin kanssa. Brian Charette teki sopimuksen SteepleChase Recordsin kanssa vuonna 2008 ja hän alkoi kiertää usein Euroopassa ja Aasiassa omien yhtyeidensä kanssa sekä bändien lämmittelijänä. Brian Charette aloitti vuonna 2011 levytykset Los Angelesissa toimivan Posi-Tone Records -jazzlevymerkin kanssa ja vuonna 2012 Charette sai Hammond USA:n tuen.

Brian Charette jatkoi esiintymisiään ja kiertueitaan sekä yhtyeen johtajana että taustamuusikkona. New York Timesin jazzarvostelussa Nate Chinen kirjoitti: ”Hammond B-3:n urkuri Brian Charette tasapainottaa soul-jazzin ikääntymätöntä tavoitetta ripauksella levotonta modernisuutta.” Jazzkriitikko Ken Micallef kirjoitti Downbeat Magazinen Once and Future -albumin arvostelussa: ”Sekä B-3 -stylisti että opiskelija, vakava jazztutkija ja loistava viihdyttäjä, Charette on palava solisti, joka ymmärtää Hammond B-3:n perinteen sekä sen tulevaisuuden – yhtä varmasti kuin hän ymmärtää paikkansa tässä sukulinjassa.”

Vuonna 2017 Brian Charette alkoi miksata Hammond -urkuja elektroniseen musiikkiin ja hän julkaisi Kürrentin omalla levymerkillään, Dim Makilla. Charette sai vuonna 2019 IK Multimedian tuen. Hänen Hammond -elektronisen musiikin albuminsa, Like the Sun, julkaistiin joulukuussa 2020 ja uusi SteepleChase -äänite, Power from the Air, vuonna 2021. Vuodesta 2011 lähtien Brian Charette on toiminut aktiivisena kouluttajana, luennoitsijana ja kirjoittajana. Hän on kirjoittanut artikkeleita Keyboard Magazineen, Jazz Timesiin, Downbeatiin, Elecytric Musicianiin ja The New York City Jazz Recordiin. Charette on kirjoittanut Hal Leonard Corporationin julkaiseman kirjan Hammond -uruista, ”101 Hammond B3 Tips: Stuff all the Pros Know and Use” sekä neljän opetusvideon sarja My Music Masterclassin yhteydessä. Brian Charette pitää säännöllisesti musiikin mestarikursseja ympäri maailmaa, mukaan lukien Czech Jazz Workshopissa Prahassa, Tšekin tasavallassa, jossa hän opettaa säännöllisesti kesäisin.

Mathias Sandberg.

Säveltäjä ja jazzkitaristi Mathias Sandberg lukeutuu Suomen aktiivisimpiin jazzmuusikoihin. Yhdysvaltalainen musiikkilehti JAZZIZ Magazine kutsuu Mathias Sandberg ”yhdeksi Suomen parhaiten varjelluista salaisuuksista”. Sandberg on opiskellut New Yorkin Manhattan School of Musicissa sekä Bbostonin Berklee College of Musicissa. Sandberg on työskennellyt muun muassa Georg Riedelin, Nick Mancinin, Peter Asplundin ja Manuel Dunkelin kanssa. Mathias Sandberg tekee vuosittain satakunta jazzkonserttia ja hän kiertää sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa soittamassa musiikkia.

Mathias Sandberg syntyi Pietarsaaressa, missä on pitkä kitarahistoria Landolan kitaratehtaan ansiosta. Sandberg oli myös itse kouluikäisenä Landolan kitaratehtaalla työharjoittelussa. Varsinaisesti kitaransoitto käynnistyi hänellä AC/DC:n innoittamana, mutta oma tyyli löytyi kuitenkin varsin pian. Alkuun hän kuunteli paljon hevimusiikkia, kun kukaan muu ei pitänyt siitä. Mutta kun kaikki kaverit innostuivat hevistä, niin täytyi löytää taas jotain uutta musiikkia tilalle. Sandberg luki paljon kitaralehtiä ja niissä aina hevitiluttajat huomauttivat, että jos tämä on vaikeata, niin kuuntelepa vaikka John Coltranea; se sytytti Sandbergin kiinnostuksen jazzmusiikkiin.

Aluksi Sandberg ei oivaltanut jazzista mitään, mutta sen vuoksi hän siitä kiinnostuikin. Jo kouluikäisenä hän alkoi kuunnella jazzia paljon, koska hän halusi päästä siitä selvyyteen. Koulunkäyntinsä ohella hän myös harjoitteli todella paljon. Mathias Sandberg oli ensimmäisiä oppilaita, kun Pietarsaaren musiikkiopistossa alkoi uusi pop-jazz -opetus. Kävi myös niin, että hyvin nopeasti Sandberg toimi koulussa itse opettajana. Jo 16-vuotiaana hän aloitti musiikin teorian opettajana ja myöhemmin vielä bändi- ja kitaransoiton opettajana. Sandberg osallistui 18-vuotiaana Yhdysvalloissa Berkleen kesäopintoihin, missä hän sai opetusta legendaariselta Mick Ggoodrickilta (1945-2022). Kokemus herätti hänessä kipinän päästä uudelleen yhdysvaltalaiseen oppiin.

Pari vuotta Vaasassa asuttuaan Sandberg haki opiskelemaan Manhattan School of Musiciin ja hän oli tosi onnekas päästessään sinne opiskelemaan, sillä tuolloin kouluun pääsi vain yksi kitaristi. Hänellä oli myös tukenaan opiskelussa apuraha ja hän oli säästänyt keikkapalkkioista opiskeluun myös rahaa; siitä huolimatta New Yorkissa rahat kuitenkin loppuivat kesken. Sandberg palasi takaisin Vaasaan, mutta hän kävi vielä muutamana vuonna New Yorkissa opiskelemassa yksityisesti lyhyitä aikoja muun muassa Jonathan Kreisbergin ja Gilad Hekselmanin opastuksessa.

Jazzkitaristi Mathias Sandbergin molemmat sooloalbumit, The Doctor ja The Captain, koostuvat hänen omista sävellyksistään. Levyillä soittavat hänen kanssaan Zacharias Holmkvist (basso) ja Stefan Brokvist (rummut). Sandberg tekee trionsa kanssa melko paljon keikkoja; viime vuonna hänellä oli yli sata keikkaa ympäri maata. Mielenkiintoinen asia on, että suuri osa keikoista on ollut paikoissa, jotka eivät ole perinteisiä klubeja tai jazzklubeja.

Jazzrumpali, säveltäjä, DJ ja tuottaja Teppo Mäkynen (s. 9.10.1974 Turku) toimi alkuun taiteilijanimellä DJ Zäppä ja myöhemmin vielä nimellä Teddy Rok. Teppo Mäkynen on saanut aikaiseksi kaksi soololevyä: toisen Teddy Rok Seven -yhtyeensä kanssa ja toisen kuvitteellisen The stance Brothers -yhtyeen nimissä. Tämän lisäksi Mäkynen soittaa muun muassa The Five Corners Quintet -yhtyeessä ja hän toimii yhtyeen keikkakokoonpanon johtajana. Teppo Mäkynen on palkittu samoin Suomen Jazzliiton Yrjö -palkinnolla.

Teppo Mäkynen.

Turussa syntyneen Teppo Mäkysen perhe muutti Saloon pojan ollessa vain yksivuotias. Mäkynen aloitti 11-vuotiaana musiikkiopintonsa Salon musiikkikoulussa. Hän on itse kertonut, että hän valitsi omaksi instrumentikseen rummut aivan sattumalta. Mäkynen jatkoi musiikkiopintojaan Kaustisen musiikkilukiossa ja samaan aikaan hän samoin opiskeli Kokkolan konservatoriossa jazzlinjalla opettajanaan Markus Ketola. Ylioppilaaksi kirjoitettuaan Mäkynen opiskeli vuoden ajan Oriveden opiston musiikkilinjalla. Hän pääsi opiskelemaan vuonna 1994 Sibelius-Akatemian jazzmusiikin osastolle, jossa häntä opettivat mm. jazzmuusikko, pianisti, rumapali ja säveltäjä Jukkis Uotila (s. 23.8.1950 Helsinki), saksofonisti ja huilisti Kari Juhani ”Sonny” Heinilä (s. 31.10.1966 Kiukainen) ja jazz-kontrabasisti Anders Jormin (s. 1957 Jönköping). Mäkynen jätti linjan kuitenkin kesken, mutta myöhemmin hän on opettanut Sibelius-Akatemiassa rumpujen soittoa ja rytmiikkaa.

Sibelius-Akatemian aikana Teppo Mäkynen soitti monissa yhtyeissä, kuten Antti Rissasen Mr. Fonebonessa, jonka esikoisalbumilla on myös Mäkysen ensimmäinen levytetty sävellys. 1990-luvun puolivälissä Mäkynen soitti samoin Abe Anttilan Quartet Coyotassa, Manuel Dunkelin kvartetissa ja Pessi Levannon Burn! -yhtyeessä. Mäkynen liittyi kesällä 1996 Jukka Perkon ja Severi Oyysalon The Poppoo -yhtyeeseen yhdessä basisti Ville Huolmanin kanssa. Tämä nelikko on julkaissut albumin Varia vuonna 1998.

Teppo Mäkynen perusti vuonna 1998 kitaristi, säveltäjä ja tuottaja Jarmo Ilari Saaren (s. 14.3.1970 Kauniainen) kanssa yhtyeen nimeltä Reuna. Mäkynen toimi yhtyeessä sekä rumpalina että DJ:nä. Myöhemmin yhtyeeseen liittyi vielä ääni-insinööri Teemu Korpipää. Elektronista musiikkia soittava yhtye on julkaissut albumin Smelly vuonna 2003.Vuosituhannen vaihteessa Teppo Mäkynen päätti lähteä useasta yhtyeestä, koska monet kokoonpanot työllistivät häntä liikaa ja koska hän oli kiinnostunut elektronisesta musiikista. Hän jäi vain muutamaan yhtyeeseen, kuten Jukka Perkon Hurmio-orkesteriin ja Dunkelin kvartettiin.