Paksu- ja peräsuolisyövän ilmaantuvuus kasvaa alle 50-vuotiailla

Lähtökohdat Selvitimme alle 50-vuotiaiden paksu- ja peräsuolisyövän ilmaantuvuutta Suomessa vuosina 1970–2019.

Menetelmät Ilmaantuvuuden muutosta arvioitiin tilastollisella Poisson-regressiomallilla ja muutospisteanalyysillä.

Tulokset Paksu- ja peräsuolisyövän ikävakioitu ilmaantuvuus alle 50-vuotiailla on kasvanut tasaisesti niin miehillä (1,25 % vuodessa, 95 %:n luottamusväli 1,00–1,50 %) kuin naisillakin (0,98 % vuodessa, 95 %:n luottamusväli 0,75–1,21 %). Alle 50-vuotiaiden uusien syöpien keskimääräinen vuosittainen määrä on lähes kaksinkertaistunut vuosien 1970–1979 (miehet 45,9/v ja naiset 56,8/v) ja 2010–2019 (88,4/v ja 90,6/v) välillä. Alle 50-vuotiaiden osuus kaikenikäisten uusista tapauksista on miehillä puolittunut (10,2 ja 5,2 %) ja naisilla pienentynyt kolmanneksella (9,2 ja 6,0 %).

Päätelmät Suolistosyövän ilmaantuvuus alle 50-vuotiailla miehillä ja naisilla kasvaa Suomessa nopeammin kuin yli 50-vuotiailla. Nuorten potilaiden osuus uusista suolistosyöpäpotilaista kuitenkin pienenee väestön vanhetessa. Ilmaantuvuuden kasvua nuorilla selittänevät suurelta osin elintapojen muutoksiin liittyvät tekijät.

Paksu- ja peräsuolisyövän ilmaantuvuus on kasvanut Suomessa vuodesta 1990 vuoteen 2019 miehillä keskimäärin 0,7 % vuodessa ja naisilla vuodesta 2011 alkaen 1,6 % vuodessa (1). Alle 50-vuotiaiden suolistosyövän ilmaantuvuuden kasvusta on kertynyt yhä enemmän näyttöä (2,3,4,5,6).

Pääosin Pohjois-Amerikan ja Australian aineistoihin pohjaavassa meta-analyysissä paksu- ja peräsuolisyövän ilmaantuvuuden kasvun arvioitiin alle 50-vuotiailla olevan 1,3 % vuodessa (2). Peräsuolisyövän ilmaantuvuus kasvoi vielä voimakkaammin, 4,0 % vuodessa (2).

Paksu- ja peräsuolisyövän ilmaantuvuus kasvaa Yhdysvalloissa 45–50-vuotiailla 1,6 % vuodessa (3). Nuorilla, 20–49-vuotiailla, ilmaantuvuuden on havaittu kasvavan voimakkaasti myös Euroopassa (4). Maailmanlaajuisesti 20–49-vuotiaiden ilmaantuvuus kasvoi tuoreimmalla käytettävissä olevalla aikajaksolla 19 maassa 36:sta, pysyi tasaisena 14 maassa ja pieneni 3 maassa (5).

Paksu- ja peräsuolisyövän ilmaantuvuus on 1960-luvulta alkaen kasvanut kaikissa Pohjoismaissa ja alle 50-vuotiailla 2000-luvulta alkaen (6). Ruotsalaisesta rekisteriaineistosta tehdyssä tutkimuksessa (7) paksu- ja peräsuolisyövän ilmaantuvuus kasvoi vuosien 1970 ja 1983 välillä mutta kääntyi laskuun vuosina 2006–2016. Alle 50-vuotiailla naisilla paksusuolen ja peräsuolen syöpien ilmaantuvuus kasvoi vuosina 1995–2005: paksusuolisyövässä 2,3 % ja peräsuolisyövässä 3,1 % vuodessa.

Suomen Lääkärilehdessä 1–2/2021 (8) raportoitiin Ruotsin havainnot ja ilmaistiin kiinnostus suolistosyövän kehitykseen ikäryhmittäin myös Suomessa.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää alle 50-vuotiaiden paksu- ja peräsuolisyövän ilmaantuvuuden kehitystä Suomessa vuosina 1970–2019. Ilmaantuvuuden kehitystä alle 50-vuotiailla verrataan yli 50-vuotiaiden ilmaantuvuuteen, ja paksusuolisyövän ja peräsuolisyövän ilmaantuvuutta tarkastellaan myös erikseen.

Aineisto ja menetelmät

Aineistona olivat syöpärekisterin 1.1.1970 ja 31.12.2019 välisenä aikana todetut paksu- (ICD10-koodina C18-alkuinen, n = 61 710) ja peräsuolen (ICD10-koodina C19–C20-alkuinen, n = 39 434) uudet syövät. Kattavuus uusien paksusuolen syövissä on 95,8 % ja peräsuolen syövissä 97,1 % (9).

Vuosina 2015–2019 levinneisyystieto puuttuu lähes puolelta ja jakautuu alle 50-vuotiaiden ja toisaalta 50-vuotiaiden tai sitä vanhempien syövissä seuraavasti: paikallisia 8,9 % vs. 13,4 %, levinneitä 42,5 % vs. 41,2 % ja tieto puuttuu 48,6 % vs. 45,5 %. Sukupuoli-, vuosi- ja ikäryhmäkohtaiset väestölukumäärät haettiin Tilastokeskuksen avoimesta StatFin-tilastotietokannasta (www.stat.fi/tup/statfin/index.html).

Raportoimme sekä uusien syöpätapausten keskimääräiset vuosittaiset lukumäärät että ilmaantuvuudet eli uusien syöpien määrän suhteutettuna väestön kokoon ja ikärakenteeseen (vakioituna Suomen väestön vuoden 2014 ikärakenteeseen).

Ilmaantuvuus laskettiin ikäryhmittäin (alle 50-vuotiaat, 50–74-vuotiaat ja 75-vuotiaat tai sitä vanhemmat). Ilmaantuvuuden keskimääräinen vuosittainen prosentuaalinen muutos ja sen 95 %:n luottamusväli (LV) saatiin tilastollisen Poisson-regressiomallin avulla, jossa odotettu tapausmäärä riippuu iästä ja kalenterivuodesta.

Ilmaantuvuuden muutosajankohtaa arvioitiin tilastollisella muutospisteanalyysillä sallimalla koko aikasarjaan yksi muutospiste (10,11). Viimeisimpien aikasarjojen muutosprosentteja vertailtiin ikäryhmien välillä laskemalla muutosprosenttien erotus, jossa alle 50-vuotiaiden ilmaantuvuuden keskimääräistä muutosta verrattiin muiden ikäryhmien vastaavaan. Tilastolliset muutospisteanalyysit ositettiin myös sukupuolen suhteen.

Analyysit toteutettiin R-tilasto-ohjelman versiolla 4.0.5.

Tulokset

Vuosittain todettujen paksu- ja peräsuolisyöpien lukumäärä on kasvanut niin miehillä kuin naisillakin kaikissa ikäryhmissä (taulukko 1). Kun vuosina 1970–1979 alle 50-vuotiailla miehillä todettiin keskimäärin 45,9 ja naisilla 56,9 syöpää vuodessa, niin vuosina 2010–2019 vastaavat luvut olivat 88,4 ja 90,6. Kaikkiaan uusien syöpien määrä on lähes kaksinkertaistunut alle 50-vuotiailla miehillä, kolminkertaistunut 50–74-vuotiailla ja kuusinkertaistunut yli 75-vuotiailla vuosien 1970–1979 ja 2010–2019 välillä.

Naisilla alle 50-vuotiaiden ja 50–74-vuotiaiden uusien syöpien määrä on kaksinkertaistunut ja yli 75-vuotiailla yli kolminkertaistunut. Yli 75-vuotiailla todettujen syöpien osuus kaikista paksu- ja peräsuolisyövistä on kasvanut vuosien 1970–1979 ja 2010–2019 välillä sekä miehillä (23,8 %:sta 37,6 %:iin) että naisilla (33,8 %:sta 45,6 %:iin). Samalla alle 50-vuotiailla todettujen syöpien osuus kaikista uusista paksu- ja peräsuolisyövistä on miehillä lähes puolittunut 10,2 %:sta (1970–1979) 5,3 %:iin (2010–2019) ja naisilla pienentynyt kolmanneksella (9,2%:sta 6,0%:iin).

Alle 50-vuotiaiden miesten ja naisten ikävakioitu paksu- ja peräsuolisyöpäilmaantuvuus on kasvanut tasaisesti vuodesta 1970 alkaen (kuvio 1). Miehillä ilmaantuvuus kasvoi keskimäärin 1,25 % vuodessa (95 %:n LV 1,00–1,50 %) arvosta 3,3/10⁵ 1970-luvulla arvoon 5,3/10⁵ 2010-luvulla ja naisilla vastaavasti keskimäärin 0,98 % vuodessa (95 %:n LV 0,75–1,21 %) arvosta 4,0/10⁵ arvoon 5,7/10⁵. Miesten ja naisten välinen ero ilmaantuvuuden suhteellisessa kasvussa ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p-arvo 0,122) (taulukko 2).

Naisilla 50–74-vuotiaiden paksu- ja peräsuolisyöpäilmaantuvuus kasvoi tasaisesti 0,81 % vuodessa vuodesta 1970 alkaen, mutta 75-vuotiailla tai vanhemmilla naisilla kasvua ei havaittu. Ilmaantuvuuden kasvu alle 50-vuotiailla naisilla ei poikennut 50–74-vuotiaiden vuosittaisesta kasvusta mutta oli 0,89 prosenttiyksikköä suurempi kuin 75-vuotiailla tai vanhemmilla. Ilmaantuvuuden kasvu oli naisilla suurempaa kuin miehillä 50–74-vuotiaassa väestössä (p-arvo 0,005) mutta miehillä suurempaa kuin naisilla 75 vuotta täyttäneessä väestössä (p-arvo < 0,001) (kuvio 1, taulukko 2).

Kun paksusuolisyöpää ja peräsuolisyöpää tarkasteltiin erikseen, havaittiin, että paksusuolisyövän ilmaantuvuus kasvoi alle 50-vuotiailla sekä miehillä että naisilla (taulukko 2). Miehillä havaittiin muutospiste 50–74-vuotiaiden ilmaantuvuudessa vuonna 1995, joten alle 50-vuotiailla miehillä ilmaantuvuus kasvoi enemmän kuin 50–74-vuotiailla. Ilmaantuvuuden kasvu alle 50-vuotiailla miehillä ei poikennut yli 75-vuotiaiden vastaavasta, vaikka kasvu hidastui vuoden 1994 jälkeen yli 75-vuotiailla.

Alle 50-vuotiailla naisilla ilmaantuvuuden kasvu oli suurempaa kuin 75-vuotiailla tai vanhemmilla. Myös 50–74-vuotiailla naisilla havaittiin ilmaantuvuuden muutospiste vuonna 1981, jonka jälkeen kasvu hidastui, mutta ero alle 50-vuotiaiden suhteelliseen kasvuun ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Myös peräsuolisyövän ilmaantuvuus kasvoi sekä alle 50-vuotiailla miehillä että naisilla (taulukko 2). Alle 50-vuotiailla miehillä ilmaantuvuuden kasvu oli koko aikajaksolla suurempaa kuin 50–74-vuotiailla vuosina 1998–2019 sekä suurempaa kuin 75-vuotiailla tai vanhemmilla koko aikajaksolla. Naisilla ilmaantuvuuden kasvu oli alle 50-vuotiailla suurempaa kuin 75-vuotiailla tai vanhemmilla, mutta 50–74-vuotiailla naisilla ilmaantuvuus kasvoi erityisen voimakkaasti vuodesta 2014 vuoteen 2019, eli enemmän kuin alle 50-vuotiailla koko aikajaksolla. Kuitenkaan ilmaantuvuuden kasvu tai kasvun erotus ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Päätelmät

Uusien paksu- ja peräsuolisyöpien ilmaantuvuus kasvaa Suomessa alle 50-vuotiailla miehillä keskimäärin 1,3 % vuodessa ja naisilla 1,0 % vuodessa. Ilmaantuvuuden kasvu alle 50-vuotiailla miehillä on suurempaa kuin sitä vanhemmilla miehillä mutta alle 50-vuotiailla naisilla samansuuruista kuin 50–74-vuotiailla ja suurempaa ainoastaan verrattuna 75-vuotiaisiin tai sitä vanhempiin naisiin.

Paksusuolisyövän ilmaantuvuus kasvoi selvästi kaikissa ikäryhmissä, mutta peräsuolisyövän ilmaantuvuuden kasvusta oli näyttöä vain alle 50-vuotiailla. Vaikka alle 50-vuotiaiden uusien paksu- ja peräsuolisyöpien määrä on Suomessa kaksinkertaistunut 1970-luvulta, 75-vuotiaiden tai sitä vanhempien miesten uusien paksu- ja peräsuolisyöpien määrä on peräti kuusinkertaistunut ja naisten kolminkertaistunut.

Tuloksemme ilmaantuvuuden kasvusta alle 50-vuotiailla ovat samansuuntaiset kuin muualla tehdyt havainnot (2,3,4,5,6,7). Sen sijaan meillä tapausmäärien suhde ei ole muuttumassa aiempaa nuorempia ikäryhmiä kohden, kuten Pohjois-Amerikassa tehty selvitys esittää (12). Suomessa ilmaantuvuus kasvaa enemmän alle 50-vuotiailla kuin sitä vanhemmilla, mutta tapausmäärän kasvu on monikymmenkertainen vanhemmassa väestössä väestörakenteen muutosten takia.

NORDCAN-tilastotyökalun ennusteosion perusteella Suomessa vuosittaisen tapausmäärän suhteellinen kasvu vuodesta 2019 vuoteen 2040 on suurinta 50-vuotiailla tai sitä vanhemmilla (50 % miehillä ja 62 % naisilla), mutta alle 50-vuotiailla naisilla on miehiä suurempi tapausmäärien suhteellinen muutos (28 % vs. –3 %) (6). Sen sijaan Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa alle 50-vuotiaiden miesten ja naisten tapausmäärän suhteellinen kasvu on suurempi kuin 50-vuotiaiden tai sitä vanhempien kasvu (6).

Suomessa väestöpohjainen seulontaohjelma on käynnistynyt vuoden 2022 alussa 60–68-vuotiaissa ja se laajenee vähitellen kattamaan 56–74-vuotiaat (13). Väestöseulontaa ei kuitenkaan tule aloittaa liian nuoressa väestössä, jossa tapaukset ovat harvinaisia, seulonnan hyödyt jäävät vähäisiksi ja haitat korostuvat (14).

Kirjallisuudessa on esitetty nuorten paksu- ja peräsuolisyöpien olevan vakavampia kuin vanhempien vastaavat (12). Suomessa kuitenkin alle 55-vuotiaana todettujen paksu- ja peräsuolisyöpäpotilaiden elossaololuvut ovat parempia kuin tätä vanhempina diagnosoiduilla potilailla (1). Nuorten syöpien on myös esitetty olevan levinneempiä todettaessa kuin sitä vanhempien syövät (12). Syöpärekisterin tiedot kuitenkin puuttuvat lähes puolelta potilaista, joten emme voi kuvata levinneisyysjakaumaa ikäryhmittäin luotettavasti.

Paksu- ja peräsuolisyövän kehittyminen esiasteesta syöväksi kestää vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Selitystä ilmaantuvuuden kasvulle alle 50-vuotiailla on etsitty nuoruuden, lapsuuden ja jopa raskauden aikaisista tekijöistä ja niiden muutoksista vuosikymmenien aikana. Nuorten paksu- ja peräsuolisyövän riskiä lisäävistä tekijöistä lihavuus ja alkoholin käyttö, kuten myös lähisukulaisella todettu paksu- peräsuolisyöpä, ovat samoja kuin yli 50-vuotiailla (15). Lihavuuteen yhdistettyjen syöpien ilmaantuvuus näyttää kasvavan nuorilla aikuisilla (16).

Lasten ja nuorten lihavuus on lisääntynyt 7–8 prosentista lähelle 20 prosenttia viimeisen vuosikymmenen aikana (17). Alle 18-vuotiaiden alkoholin käyttö ja tyttöjen tupakointi yleistyivät 1990-luvulla (18). Alkoholin käyttö väheni ja siirtyi myöhempään ikään 2000-luvulla (19). Alle 50-vuotiaiden tupakointi on vähentynyt Suomessa 2000-luvulla niin miehillä kuin naisillakin (20).

Nuorten vapaa-ajan liikunta väheni 1980-luvun puolivälissä (21), ja huoli nuorten riittävästä liikunnasta jatkuu. Nuorten ravitsemuksessa näkyvät virvoitusjuomien kulutuksen kasvu ja kasvisruokavalioiden yleistyminen 1990-luvulla (22). Tässä tutkimuksessa voimme vain esittää edellä mainittuja tekijöitä mahdollisina selityksinä ilmaantuvuuden kehitykseen.

Ensimmäisen asteen sukulaisen paksu- ja peräsuolisyöpä kasvattaa henkilön riskin kaksinkertaiseksi (23). Nuorena todettu paksu- ja peräsuolisyöpä on kuitenkin harvinainen, ja riski alle 50-vuotiaana on vain 0,30 % (24). Suomalaisessa väestölähtöisessä tutkimuksessa 0–40-vuotiaana paksu- ja peräsuolisyöpään sairastuneista valtaosalla (98 %) ei ollut tämän ikäisenä todettua paksu- ja peräsuolisyöpää ensimmäisen asteen sukulaisilla (25).

Useimmilla potilailla ei ole todettu sairasta lähisukulaista (26), joten syöpiä kutsutaan geneettisessä epidemiologiassa sporadisiksi. Syövän sporadisuus ei kuitenkaan sulje pois perinnöllisen tai muun alttiuden osuutta syövän synnyssä.

Alle 50-vuotiaiden paksu- ja peräsuolisyövän ilmaantuvuuden nopea kasvu ei todennäköisesti selity geneettisillä tekijöillä, koska väestön geneettinen rakenne muuttuu hitaasti. Vaikka perinnöllisiin syöpäoireyhtymiin, kuten Lynchin oireyhtymään ja familiaaliseen adenomatoottiseen polypoosiin, liittyy korkea riski sairastua nuorella iällä, näiden oireyhtymien määrä potilailla on pieni (27) eikä siten selitä ilmaantuvuuden kasvua.

Tilastollinen mallinnus, jossa arvioidaan ilmaantuvuuden muutosta yhden katkaisupisteen avulla, välttää aikajaksojen pilkkomisen ja monivertailuongelman. Koska alle 50-vuotiaiden uusien paksu- ja peräsuolisyöpien määrät ovat pieniä, ei aineiston osittaminen monilla tekijöillä ole mielekästä tilastollisen päättelyn epävarmuuden kasvusta johtuen.

Paksu- ja peräsuolisyövän ilmaantuvuus kasvaa Suomessa alle 50-vuotiailla miehillä ja naisilla nopeammin kuin yli 50-vuotiailla, mutta väestön vanhetessa alle 50-vuotiaiden potilaiden osuus kaikista uusista paksu- ja peräsuolisyövistä pienenee. Näyttö nuorten alle 50-vuotiaiden paksu- ja peräsuolisyövän ilmaantuvuuden kasvun syistä on puutteellista, mutta sitä kertyy lihavuuden ja alkoholin käytön yleistymiseen liittyen.

Kirjoittajat

Janne Pitkäniemiprofessori, biometrian ja geneettisen epidemiologian dosentti, johtajaSuomen Syöpärekisteri, Suomen Syöpäyhdistys rySyöpäepidemiologian professori (20 %), Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, terveystieteiden yksikköHelsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, kansanterveystieteen osasto

Heidi RyynänenFM, tutkijaSuomen Syöpärekisteri, Suomen Syöpäyhdistys ry

Tomas TanskanenLT, vastaava lääkäriSuomen Syöpärekisteri, Suomen Syöpäyhdistys ry

Nea MalilaLT, epidemiologian dosentti, asiantuntijaSuomen Syöpärekisteri, Suomen Syöpäyhdistys ry

Karri SeppäFT, tutkimuspäällikköSuomen Syöpärekisteri, Suomen Syöpäyhdistys ry

Kirjallisuutta

1

Pitkäniemi J, Malila N, Tanskanen T, Degerlund H, Heikkinen S, Seppä K. Syöpä 2020. Tilastoraportti Suomen syöpätilanteesta. Helsinki: Suomen Syöpäyhdistys 2022.

2

Saad El Din K, Loree JM, Sayre EC ym. Trends in the epidemiology of young-onset colorectal cancer: a worldwide systematic review. BMC Cancer 20202;20:288.

3

Reif de Paula T, Haas EM, Keller DS. Colorectal cancer in the 45-to-50 age group in the United States: a National Cancer Database (NCDB) analysis. Surg Endosc 2022;36:6629–37.

4

Vuik FE, Nieuwenburg SA, Bardou M ym. Increasing incidence of colorectal cancer in young adults in Europe over the last 25 years. Gut 2019;68:1820–6.

5

Siegel RL, Torre LA, Soerjomataram I ym. Global patterns and trends in colorectal cancer incidence in young adults. Gut 2019;68:2179–85.

6

Larønningen S, Ferlay J, Beydogan H ym. NORDCAN: Cancer incidence, mortality, prevalence and survival in the Nordic countries, Version 9.2 (23.06.2022). (siteerattu 9.2.2023). Association of the Nordic Cancer Registries. Cancer Registry of Norway. nordcan.iarc.fr/

7

Petersson J, Bock D, Martling A, Smedby KE, Angenete E, Saraste D. Increasing incidence of colorectal cancer among the younger population in Sweden. BJS Open 2020;4:645–58.

8

Paajanen H. Paksusuolisyöpä lisääntyy nuoremmissa ikäluokissa. Suom Lääkäril 2021;76: 32.

9

Leinonen MK, Miettinen J, Heikkinen S, Pitkäniemi J, Malila N. Quality measures of the population-based Finnish Cancer Registry indicate sound data quality for solid malignant tumours. Eur J Cancer 2017;77:31–9.

10

Muggeo VMR. Estimating regression models with unknown break-points. Stat Med 2003;22:3055–71.

11

Muggeo VMR. Segmented: an R Package to fit regression models with broken-line relationships. R News 2008;8:20–5.

12

REACCT Collaborative. Characteristics of early-onset vs late-onset colorectal cancer – a review. JAMA Surg 2021;156:865–74.

13

Heinävaara S, Gini A, Sarkeala T, Anttila A, de Koning H, Lansdorp-Vogelaar I. Optimizing screening with faecal immunochemical test for both sexes – Cost-effectiveness analysis from Finland. Prev Med 2022;157:106990. doi.org/10.1016/j.ypmed.2022

14

A short guide to cancer screening. Increase effectiveness, maximize benefits and minimize harm. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe;2022. Licence: CC BY-NC-SA 3.0 IGO.

15

O’Sullivan DE, Sutherland RL, Town S ym. Risk factors for early-onset colorectal cancer: a systematic review and meta-analysis. Clin Gastroenterol Hepatol 2021;S1542356521000872.

16

Sung H, Siegel RL, Rosenberg PS, Jemal A. Emerging cancer trends among young adults in the USA: analysis of a population-based cancer registry. Lancet Public Health 2019;4:e137–47.

17

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lihavuus laskuun. Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma 2012–2015. urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-948-0

18

Rimpelä A. Use of tobacco products, alcohol use and exposure to drugs in 1977–2005: adolescent health and lifestyle survey 2005 in Finland. Ministry of Social Affairs and Health. Helsinki: Helsinki University Press 2006.

19

Raitasalo K, Simonen J, Tigerstedt C, Mäkelä P, Tapanainen H. What is going on in underage drinking? Reflections on Finnish European school survey project on alcohol and other drugs data 1999–2015: What is going on in underage drinking? Drug Alcohol Rev 2018;37:S76–84.

20

Jousilahti P, Borodulin K. Suomalaisten tupakointi vähenee. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki 2012.

21

Laakso L, Telama R, Nupponen H, Rimpelä A, Pere L. Trends in leisure time physical activity among young people in Finland, 1977–2007. Eur Physical Education Rev 2018;14:139–55.

22

Vikat A, Rimpelä M, Rimpelä A, Lahti-Koski M, Peltola T. Miten nuorten ruokatottumukset ovat muuttuneet 20 vuoden kuluessa? Suom Lääkäril 1998;53:2269.

23

Johns LE, Houlston RS:.A systematic review and meta-analysis of familial colorectal cancer risk. Am J Gastroenterol 2001;96:2992–3003.

24

Syöpätilastosovellus. syoparekisteri.fi/tilastot/tautitilastot/

25

Heikkinen SMM, Madanat‐Harjuoja L, Seppä KJM ym. Familial aggregation of early‐onset cancers. Int J Cancer 2020;146:1791–9.

26

Stoffel EM , Koeppe E, Everett J ym. Germline genetic features of young individuals with colorectal cancer. Gastroenterology 2018;154:897–905.

27

Pearlman R, Frankel WL , Swanson B ym. Prevalence and spectrum of germline cancer susceptibility gene mutations among patients with early-onset colorectal cancer. JAMA Oncol 2017;3:464–71.