Perinnejazzia sivulta seuraten.
Tampereen
yliopiston juhlasalissa tiistaina 15.10.2019 klo 19 alkaneessa
Perinnejazz ry:n Toivejazzia-konsertissa esiintynyt Uusi Radion
Rytmipojat esiintynyt yhtye soitti seuraavassa kokoonpanossa:
Seppo Hovi – piano, haitari, tarinat, Mikko Pettinen – trumpetti, Antti Sarpila – klarinetti, saksofoni, Pekka Toivanen – saksofoni, klarinetti, Jay Kortehisto – pasuuna, Juha Lanu – kitara, Wade Mikkola – basso ja Keith Hall – rummut.
Seppo Hovi – piano, haitari, tarinat, Mikko Pettinen – trumpetti, Antti Sarpila – klarinetti, saksofoni, Pekka Toivanen – saksofoni, klarinetti, Jay Kortehisto – pasuuna, Juha Lanu – kitara, Wade Mikkola – basso ja Keith Hall – rummut.
Tampereen
yliopiston juhlasalin konsertti aloitti neljän samanlaisen konsertin
– vieläpä peräkkäisinä päivinä – lyhyen kiertueen neljässä
kaupungissa; Tampereelta suunnattiin Turkuun, sieltä Lahteen ja
lopuksi Helsingin Savoy-teatteriin konsertoimaan swingin
ilosanomalla.
Antti Sarpila.
Swingtyylikauden
mukaisia sovituksia konsertin kokoonpanolle olivat sommitelleet Wade
Mikkola, Antti Sarpila, Seppo Hovi ja Pekka Toivanen. Konsertin
ohjelmassa oli monia sikermiä, jotta konserttiin saatiin sopimaan
mahdollisimman monta toivekappaletta. Näin punottu konsertti
mahdollisti yli neljänkymmenen tutun melodian esittämisen
jazzkonsertissa. Jokaista kappaletta ei soitettu täydellä
kokoonpanolla, vaan esityskokoonpanoa varioitiin sopivasti;
pienimmillään kokoonpano oli trio, kun Seppo Hovi pianossa esitti
Nat King Colea, Juha Lanu kitarassa ja laulussa sekä Wade Mikkola
bassossa riemastuttivat yleisöä tyylikkäästi kappaleella Sweet
Lorraine. Laulu oli Colen valtavia hittejä aikoinaan ja laulun
sävelsi vuonna 1928 Cliff Burwell ja sanoitti Mitchell Parish. Tämä
kappale on saavuttanut itseoikeutetun paikkansa jazzstandardien
joukossa vuosikymmenien kuluessa.
Juha Lanu ja Matkin Colea trio.
Kaksi
ja puolituntisen konsertin (väliajan kanssa) käynnisti vauhdikas
That’s a Plenty, joka on alkujaan ragtime-pianomusiikkia vuodelta
1914. Kappaleen säveltäjä on Lew Pollack (s. 16.6.1895 New York ja
k. 18.1.1946 Hollywood) ja alkuperäiset sanat lauluun teki Ray
Gilbert (s. 5.9.1912 ja k. 3.3.1976), joka avioitui näyttelijä
Janis Paigen kanssa vuonna 1962. Tässä kappaleessa mieleenpainuvia
sooloja saivat taidokkaasti esittää mm. Mikko Pettinen
(trumpetilla) ja Jay Kortehisto (pasuunalla).
Trumpetisti Mikko Pettinen.
Pekka Toivanen, saksofoni ja klarinetti.
My
Baby Cares Just For Me, Take Five, High Society, Petit Fleur, Panic
is On, Stardust, Musta Orfeus, Moonlight Serenade, How High The
Moon, Onithology, Joy Spring, Jambalaya ja
Fidelito Castrato olivat esimerkkejä jazzkonsertin kappaleista,
jotka tiistai-illan yliopiston juhlasalin konsertissa saivat
kiehtovia tulkintoja ammattimiehiltä.
Wade Mikkola, basso ja osa illan sovituksista.
ATK-miehenä
tunnettu Jaakko
Rinne, joka
on vetänyt
lähes parikymmentä vuotta jameja eripuolilla pääkaupunkiseutua
luotsaten Data Rhythm Boys – DRB Swing Bandia, otti yhteyttä
tuttavaansa Seppo Hoviin. Ystävykset alkoivat tuolloin suunnitella
jazziltojen järjestämistä. Heille syntyi ajatus joittenkin voimien
yhdistämisestä. Seppo Hovi tiesi kauppaneuvos Raimo Herton, joka
pyöritti vuosia Hitis-jazz nimistä kesätapahtumaa –
erinomaisella menestyksellä ja loistavalla taloudella.
Seppo
kytki mukaan Pentti Lasasen, jonka kaikki tuntevat multi-
instrumentalistina, sovittajana ja ennen kaikkea pelimannina.
Penakin oli jo vuosien ajan ollut Hitis-jazzin vakiomuusikko. Raimo
houkutteli porukkaan innokkaan jazzin ystävän vuorineuvos Matti
Honkalan. Kaksi kovaa talousmiestä toivottavasti takaa jotakin.
Ainakin he näkivät, että toiminta ei voi jatkua, jos ei talous
ole kunnossa
Jaakon
DRB Swing Bandissa soittaa kitaraa Kari “Teddy” Halonen, joka
toimi pankinjohtajana Suomessa ja Luxemburgissa. Oiva mies
vartioimaan sitä kassaa, joka alkuhetkenä oli aivan tyhjä. “Teddy
”on oikea kontrolleri isolla “C-llä. Seppo koukutti juttuun
vanhan kaverinsa Pepe Teirikarin, joka hoitelee bassoa ja on
tuottanut mm. muutaman musiikkiaiheisen dokumenttielokuvan, sekä yli
4000 TV- mainosta. Teirikarista tehtiin tiedottaja perustettavaan
yhdistykseen. Ensimmäisessä istunnossa 19.01.2012 oli yhdistyksen
perustamisesta tehty päätös. Samoin ensimmäisessä kokouksesta
päätettiin, että tämä porukka muodostaa hallituksen.
Ensimmäisessä
jäsenkokouksessa 30.05.2012 sama kokoonpano valittiin hallitukseen
ensimmäisen toimintavuoden ajaksi. Puheenjohtajaksi valittiin
aloitteen puuhamies eli Jaakko Rinne ja näin näki päivänvalon
Perinnejazz ry.
Keith Hall.
Nostampa
jazzillan soittajakunnasta huvikseni esille melkoisen
lyömäsoitintaiteilijan. Lontoon
Wembleyssä syntynyt Keith Hall aloitti soiton yhdeksänvuotiaana
rummuilla. Hänen opettajinaan touhusivat Joe Hodson ja legendaarinen
Frank King sekä muutamaan otteeseen myös Joe Morello. Keith
aloitti ammattimuusikon uransa jo 15 -vuotiaana työskennellen
lähinnä studiomuusikkona kotikaupungissaan Lontoossa. Ollessaan 16
-vuotias hän matkusti kiertueelle Etelä-Afrikkaan ja jäi sillä
reissulla yhdeksäksi kuukaudeksi Kapkaupunkiin.
Palattuaan
Britanniaan vuonna 1969 Keithistä tuli yksi suureen suosioon
nousseen Pickettywitch-yhtyeen perustajajäsistä. Menestyksen myötä
Pickettywitch teki maailmanlaajuisia kiertueita sekä esiintyi
monissa huomattavimmissa englantilaisissa että mannermaisissa
tv-viihdeohjelmissa (esm.14 kerttaa BBC ”Top of The Pops”) ja oli
mm. erikoisvieraana New Musical Express- lehden Lontoon Wembley
Arenalla järjestetyssä suosikkiäänestysten voittajien
konsertissa.
Yhtye äänestettiin viidenneksi parhaaksi Melody Maker- lehden huhtikuussa 1970 toimeenpanemassa maailmanlaajuisessa mielipidekyselyssä.
Yhtye äänestettiin viidenneksi parhaaksi Melody Maker- lehden huhtikuussa 1970 toimeenpanemassa maailmanlaajuisessa mielipidekyselyssä.
Vuonna
1973 Keith liittyi Gerry and the Pacemakersiin. Kiertueiden
väliaikoina Keith jatkoi muun soitttamisen ohella orastavaa
kiinnostusta, jazzia, London Jazz Big Bandissa ja monissa muissa
lontoolaisissa jazz-kokoonpanoissa. Vuonna 1978 hän päättikin
keskittyä muusikonurallaan jazziin ja tuli rumpaliksi Terry
Lightfootin orkesteriin, jossa häntä ennen olivat soittaneet monet
maineikkaat rumpalit, kuten esimerkiksi Ginger Baker. Keith saavutti
orkesterissa nopeasti vankan aseman solistina ja jatkoi jälleen
kiertue- ,radio- ja tv-esiintymisiään. Huhtikuussa 1984 orkesteri
vieraili myös Falklandin saarilla saarten silloisen kuvernöörin,
Sir Rex Hunt:in kutsusta ensimmäisenä jazz- orkesterina, joka
siellä on koskaan esiintynyt.
Terry
Lightfootin orkesterissa työskentelyn ohella Keith esiintyi myös
useissa merkittävissä musikaali- produktioissa, näitä olivat muun
muassa ”Hair”, ”Godspell”, ”Joseph and The Amazing
Technicolor Dreamcoat” , ”Grease” sekä Lontoon West Endissä
esitetty Beatlesin musiikkiin perustuva revyy ”With a Little Help
From My Friends”. Erottuaan syksyllä 1984 Terry Lightfootin
orkesterista Keith päätti siirtyä kokonaan freelance-esiintyjäksi.
Hän aloitti huipputason koomikkoparin ”Cannon and Ballin”
suuressa ja suositussa taustaorkesterissa, jossa hän soitti vuoden
verran.
Myöhemmin hän työskenteli ja levytti lukuisien
artistien kanssa; näistä mainittakoon sellaiset nimet kuin Kenny
Ball, Maxine Daniels, Bertice Redding, Fiona Duncan, Al Grey, Peter
Ind, Jay McShan, ja Buddy Richin ja Lionel Hamptonin orkestereissa
soittanut Ritchie Cole.
Kolmen
vuoden ajan hän työskenteli Jill Jarmanin kanssa ja muodosti ”Storm
Warning ” fuusiojazzyhtyeen, jonka ensimmäinen levyalbumi ”Spirit
Level” nousi lontoolaiselle undergroundlistalle. Yhtye osallistui
aktiivisesti moniin jazzfestivaaleihin mm. Lontoossa järjestettyyn
South Bankin festivaaliin sekä teki kiertueita mm. Engelbert
Humperdinkin kanssa.
Vuosina
1987-1989 Keith työskenteli chicagolaissyntyisen pianisti-vokalisti
June Harrisin kanssa. Tämä erinomainen trio teki useita kiertueita
pohjoismaissa ja levytti yhden albumin Singaporessa Polygram-levy
yhtiölle.
Yhtyeen vieraillessa Helsingissä Keith tapasi
tulevan vaimonsa vaimonsa tekstiilitaiteilija Titvi Ikäheimon, jonka
myötä hän muutti asumaan Suomeen 1990. Tähän mennessä Keith on
esiintynyt livenä liki 60 eri maassa ja televisiossakin 30 maassa.
Keithillä on ollut pikäaikainen rakkaus radio-ohjelmiin ja vuosina
2000-2005 hänellä oli oma englanninkielinen musiikkiohjema
Helsingin
paikallisradiossa.
paikallisradiossa.
Suomessa
Keith on soittanut monien huippuartistien kanssa mm. UMO, Espoo Big
Band, Lahti Big Band, Kymi Sinfonietta, Pentti Lasanen, Markku
Johansson, Severi Pyysalo, Lars Erstrand, Hacke Björksten, Hans
Backenroth, Bo Stief, Andreas Pettersson, Bob Wilbur, Andreas Oberg,
Pekka Toivanen, Erik Lindström, Rosenberg Trio, Eino Grön, Pepe
Willberg ja Jormas, Hector, Hasse Walli ja kansainvälisesti tunnettu
oopperalaulajatar Karita Mattila. Keith on soittanut
vakituisesti Antti Sarpila Swing Bandissa 19 vuotta ja on esiintynyt
monilla Suomen ja Euroopan jazz -festareilla.
Vuonna
1999 Keithillä oli kunnia ensimmäisenä ulkomaalaisena muusikkona
soittaa Antti Sarpila Swing Bandissä Linnan Juhlissa ja jälleen
vuonna 2009.
Jo
yli kymmenen vuotta Keith on soittanut myös virtuoosimaisessa,
Grammy palkitun pianisti Marian Petrescun Triossa, joka on yksi
Euroopan mielenkiintoisimmista alallaan. Triossa soittavat Marian
Petrescu piano, Mihai Petrescu basso ja Keith Hall rummut. Trio on
esiintynyt mm. USA:ssa, Venäjällä Kremlissä sekä useissa
Euroopan maissa festareilla ja konserteissa.