Kairossa
työskennellyt italialainen valokuvaaja Beniamino Facchinelli (s.
8.7.1839 ja k. 29.11.1895) kuvasi nämä felukit Niilillä
1880-luvulla. Nämä arabien perinteiset, puiset ja kevyet
purjeveneet ovat Niilin lisäksi käytössä ainakin Irakissa,
Sudanissa ja Maltalla ja ainakin täällä Niilillä ne ovat yhä
edelleen käytössä.
Niili
– jota yleisesti pidetään maailman pisimpänä jokena – virtaa
Afrikan koillisosassa ja saavuttaa 6 650 km:n pituuden. Niili alkaa
Victorianjärveen virtaavissa joissa Burundissa ja Etiopiassa ja
halkoon kuivaa erämaata laskeutuen lopulta 250 km leveänä
jokisuistona Välimereen. 70 000 asukkaan Edfun kaupungin kohdalla
Egyptissä Niili näyttäytyy leveimmillään; täällä sen leveys
on 7,5 km, mutta Niilin keskileveys on muuten 2,8 km. Edfun kaupunki
tunnetaan parhaiten Horuksen temppelistä, sillä temppeli on
kaikista Egyptin temppeliraunioista parhaiten säilynyt. Toinen hyvin
ajan koettelemuksia sietänyt ja jälkipolville säilynyt on
Harthorin temppeli Denderassa. Horuksen temppeli rakennettiin vuosina
237-57 eaa. Molemmat temppelin valmistuivat aikakautena, joka ajottuu
Aleksanteri Suuren hallintokauden jälkeiseen aikaan, jolloin
Ptolemaiosten dynastia hallitsi Egyptiä tai välittömästi tätä
seuranneeseen Rooman valtakunnan aikaan. Tältä alueelta on löytynyt
tietoja ja jäänteitä niinkin kaukaa kuin vuodelta 3 100 eaa.
Muinaisegyptiläisen mytologian mukaan Horus oli auringon- ja
taivaanjumala, joka kuvattiin usein haukanhahmoisena.
Kom
Ombo oli alunperin myös kreikkalainen siirtokunta (Ombos), joka
löytyy Niilin rannalta Edfun kaupungista etelään. Sieltä on
matkaa enää 40-50 km Assuanin padolle etelään päin Niiliä
seuraten. Kom Ombon kaupunki on maanviljelystään tunnettua aluetta,
mutta kaupungin erikoisuus on myös kaksoistemppeli. Temppelin toinen
puoli on pyhitetty krokotiilijumala Sobekille ja toinen puoli
Horukselle. Viimeistään temppelin valmistuessa 100-luvulla eaa
tästä kaupungista tuli merkittävä paikka. Nykyään Kom Ombossa
asustaa 71 000 asukasta.
Muinaisen
Egyptin eteläisin rajakaupunki tunnettiin antiikin aikana nimellä
Swenet. Nykyään tunnemme tämän kaupungin paremmin nimillä Assuan
tai Aswan. Nykyään kaupungissa on asukkaita noin 550 000 ja sen
alue on yksi maailman kuivimmista asutuista alueista; jos sadetta
tulee, se saattaa tulla yhtenä päivänä vuodessa. Kaupaungin vanha
nimi saattaa juontaa alkunsa samannimisestä egyptiläisestä
jumalattaresta, jonka kreikkalaiset samastivat synnytyksen jumalatar
Eileithyiaan ja roomalaiset Lucinaan. Toinen mahdollisuus on, että
kaupungin nimi johtuu egyptin kielen kauppaa tarkoittavasta sanasta.
Niili
on Assuanin kohdalta yli kahden kilometrin levyinen ja matkaa
Välimerelle tulee sieltä vielä 750 km. Täällä sijaitsivat
munaisen Egyptin isoimmat kivenlouhimot, joista saatua syeniitiksi
kutsuttua graniittilaatua käytettiin mm. suurissa patsaissa ja
obeliskeissa sekä pyramidien rakennusaineina. Tällä muinaisella
rajakaupungilla oli suuri sotilaallinen merkitys Egyptin kaikkien
dynastioiden sekä Rooman valtakunnan aikana ja se oli hyvin tärkeä
varuskuntakaupunki. Kaupungin mainitsevat kirjoituksissaan monet
antiikin ajan kirjoittajat, kuten Herodotos, Strabon, Klaudios
Ptolemaios, Stefanos Byzantionlainen ja Plinius vanhempi ja se
mainitaan myös Raamatun Hesekielin kirjassa sekä teoksissa De
architectura ja Antonini Itinerarium. Antiikin maantieteilijät
kiinnostuivat kaupungista, kun olettivat Kravun kääntöpiirin
kulkevan tarkalleen kaupungin kohdalla, jolloin auringon ollessa
zeniitissä ei pystysuoralla kepillä olisi lainkaan varjoa. Tarkempi
tutkistelu osoitti kaupungin olevan kuitenkin hieman Kauriin
kääntöpiirin pohjoispuolella.
Ylä
Egyptissä – maanpinta on täällä selvästi korkeammalla kuin
lähempänä Välimerta – ensimmäisen kataraktin alapuolella
Niilissä on saari, jonka nimi on Elefantine. 1200 m pitkä ja
leveimmillään 400 m, norsun syöksyhammasta muodollaan
muistuttavalla saarella sijaitsee muinaisen samannimisen kaupungin
rauniot ja sen nimikin juontuu kreikan kielisestä sanasta, joka
tarkoittaa norsunluuta. Tämä voi viitata siihen, että saarella on
joskus käyty norsunluilla kauppaa. Nykyään saari kuuluu Assuanin
kaupunkiin, mutta muinaiset egyptiläiset tunsivat saaren nimillä
Abu tai Jebu. Kauppa-alukset käyttivät saarta satamana ja saarelta
oli helppo puolustaa Egyptin ja Nubian rajaa.
Egyptiläisen
mytologian mukaan tällä saarella asui sarvipäinen kataraktien
jumala, Khnum, joka saaren alta vartioi ja kotrolloi Niilin vesiä.
Meille säilyneiden tietojen valossa saarella on ollut Khnumin
temppeli jo kolmannen dynastian faarao Djoserin ajoista lähtien.
Myöhemmin paikalle rakentui toinenkin temppeli, jonka rauniot ovat
vieläkin osa saaren eteläkärkeä. Tämä temppeli rakennettiin
saarelle 30. dynastian faarao Nektanebon aikana juuri ennen kuin
Aleksanteri Suuri valloitti Egyptin. Saarella sijaitsee myös
Hatšepsutin rakennuttama
Satisin temppeli.
Arameaksi
kirjoitetut Elefantinen papyrykset sisältävät virallisia
asiakirjoja ja kirjeitä Persian valtakaudelta (525-330 eaa.). Näiden
mukaan saarella asui juutalainen sotilasyhteisö – mahdollisesti
mukana oli myös muitakin aasialaisia – joka ylläpiti saarella
omaa Jahven temppeliä. Koska juutalaiset osallistuivat mahdollisesti
sotiin nubialaisia vastaan faarao Psammetik I:n hallitsijakaudella,
on mahdollista että juutalaissiirtokunta olisi ollut saarella jo n.
600 eaa.
Nykyihmisille
Assuanin kaupunki lienee kuitenkin kaikkein tunnetuin Assuanin vuonna
1970 valmistuneesta padosta, joka on yksi maailman suurimmista
padoista. Britit aloittivat vuonna 1899 tehdä ensimmäistä patoa,
jonka vihkiäisiä vietettiin 10.12.1902. Padosta tuli kaksi km pitkä
ja 54 m korkea ja sen tarkoitus oli säädellä Niilin vuotuista
tulvaa ja auttaa viljelysten kastelussa. Tätä patoa laajennettiin
vielä vuosina 1907-1912 ja 1929-1933. Vuonna 1946 pato oli kuitenkin
jo hyvin huonossa kunnossa. Vuonna 1954 Gamal Abdel Nasser tuli
Egyptin presidentiksi ja hän sai sovittua rahoituksen Yhdysvaltojen
ja Britannian kanssa uuden padon rakentamiseksi. Tämä hanke
kuitenkin peruuntui vuonna 1956 ja Nasser neuvotteli uudelleen
asiasta Kiinan ja Neuvostoliiton kanssa. Nyt asia onnistui ja uutta
patoa rakennettiin vuosina 1960-70. Rakennusmateriaali patoon tuli
käytännössä Neuvostoliitosta. Pato vihittiin käyttöön
21.7.1970 ja se on korkeudeltaan 100 m. Sen taakse muodostui maailman
suurimpiin tekojärviin kuuluva Nasserjärvi, joka on n. 480 km pitkä
ja 5 250 m2:n laajuinen ja ulottuu pitkälle Sudanin puolelle. Se
jätti alleen myös Niilin toisen kataraktin.
Kiireen
oravanpyörästä kannattaa jättäytyä paluumatkaa suunnitellessa
ja heittäytyä eksoottiselle venematkalle Niilillä
felukka-veneellä. Näistä vanhoista purjeveneistä löytyy jo
ensimmäiset merkinnät Egyptissä 3 200 eaa. Niilin virtaussuunta on
etelästä pohjoiseen eli täältä Assuanista Välimerelle päin.
Lähes aina kuitenkin tuulen suunta on vastainen, joten purjehtiminen
näillä pienillä aluksilla ei ole mitään kiireisen ihmisen
toimintaa. Vaikka haluaisit kulkea tällä pienellä purjealuksella
vain n. 40-50 km matkan Assuanista Kom Omboon, pitää Sinun varata
matkaan ainakin puolitoista vuorokautta aikaa. Matka tehdään
luovimalla koko ajan puolelta toiselle. Matkan varrella voit tutustua
vaikkapa suuriin kamelimarkkinoihin Darawin kylässä.