Charles (Carlo) Francesco Bassi

Entisen Toijalan ja nykyisen Akaan kaupungin keskustassa sijaitsee puukirkko, joka valmistui vuonna 1818 paikalleen. Akaan ensimmäinen kirkko sijaitsi nykyisen kivisakastin tontilla ja sekin oli puusta tehty. Keskiajalla ennen uskonpuhdistusta Akaan ensimmäisenä kirkkoherrana toimi Lauri Perko. Kirkon rakentaminen aloitettiin jo vuonna 1816 ja sen suunnitteli arkkitehti Charles (Carlo) Francesco Bassi (s. 12.10.1772 Torino, Italia ja k. 11.1.1840 Turku), joka oli oppinsa saanut Tukholman taideakatemiassa ja myöhemmin opiskellut myös Roomassa. Ruotsiin Carlo Bassi saapui vuonna 1780 äitinsä ja sisarensa kanssa – sisar sai tanssijana kiinnityksen Tukholman oopperaan – ja muutti lopulta Turkuun vuonna 1802 ensin valvomaan Turun Akatemiatalon rakennustöitä. Akatemiatalon valmistuminen viivästyi pahoin Suomen sodan ja Venäjän valtakuntaan liittämisen vuoksi, ja valmistui vasta vuonna 1815.

Akaan kirkko vuodelta 1818.

Vihdin kirkko vuodelta 1822.

Yleisten rakennusten intendentinkonttori aloitti toimintansa Turussa vuonna 1810 ja Carlo Bassi nimitettiin tämän konttorin ensimmäiseksi johtajaksi intendentin virkaan. Vuonna 1821 konttori muutti Helsinkiin. Bassi meni avioliittoon 9.4.1816 Helena Kristiina Wetterbrunin kanssa ja avioliitosta syntyi kuusi lasta. Valitettavasti Helena kuoli lapsivuoteeseen 20.1.1821 ja Bassi meni uudelleen avioon 12.2.1825 Johanna Lovisa Lundgrenin kanssa. Bassin omaa elämää varjosti vakava sairaus, jonka kanssa hän eli vuodesta 1819 lähtien. Bassi ei oikein koskaan viihtynyt Helsingissä, varsinkin kun hän koki jäävänsä siellä pahasti Carl Ludvig Engelin varjoon. Niinpä hän erosikin vuonna 1824 virastaan Helsingissä ja muutti takaisin Turkuun, jossa eli vuoteen 1840 asti.

Saarnastuoli on vuodelta 1829 ja sen valmisti puuseppä Eenok Lindholm. Kirkon sisämaalauksen suoritti kirkkomaalari H. R. Grönlund vuonna 1842.

Akaan kirkon lisäksi Bassi jätti jälkensä moneen paikkaan Suomessa, mm. Korppoon kartanoon (1802-1805), Wiurilan kartanoon (1804-1811), Turun Seurahuoneeseen eli nykyiseen kaupungintaloon (1812), Parikkalan kirkkoon (1813-1917), Halikon kirkkoon (1813-1815), Mikkelin maaseurakunnan kirkkoon (1816-1817), Fiskarsin ruukin päärakennukseen (1816-1818), Muonion kirkkoon (1817), Mäntyharjun kirkkoon (1822), Sulkavan kirkkoon (1822), Vihdin kirkkoon (1822), Suodenniemen kirkkoon (1823), Maaningan kirkkoon (1823, valmistui 1845), Raudun kirkkoon (1822-1823, joka tuhoutui 1918), Tampereen Vanhaan kirkkoon (1825), Rautavaaran kirkkoon (1827), Eckerön posti- ja tullitaloon (1828), Maalahden kirkkoon (1828), Puumalan kirkkoon (1823, valmistui 1832), Kanta-Loimaan kirkkoon, Tammisaaren kirkkoon (1839-1842) ja Åbo Akademin päärakennukseen.

 Kirkon alttaritaulu on Juho Forsellin maalaama Antwerpenin opintomatkallaan.

Yksityiskohta kirkon katosta, jonka maalausten suunnittelusta vastasi taiteilija Kalle Carlstedt.

Akaan kirkon alttarimaalaus on vuodelta 1817 ja istumaan kirkkoon mahtuu noin 750 henkeä. Tämä tyyliltään uusklassinen kirkko on muodoltaan länsitornillinen ristikirkko, jonka tornin suippo kärki ja useat ulkoasun runsaammat muodot ovat vuosien 1888 ja 1895 kunnostus- ja muutostöiden perua. Nykyiset kirkkourut ovat 27-äänikertaiset, mekaaniset urut, ja ne valmisti Kangasalan Urkutehdas vuonna 1982. Disposition suunnittelivat urkuihin diplomiurkuri ja -laulaja Matti Hannula ja Pentti Pelto Kangasalan Urkutehtaalta. Äänityksestä vastasivat Pekka Vuori, Seppo Heikkilä ja Taisto Leskinen. Urut vihki käyttöönsä 28.11.1982 pitkäaikainen Tampereen tuomiokirkon urkuri Matti Hannula. Ensimmäiset urut tähän kirkkoon saatiin 1880-luvun lopussa ja jouluna 1913 kirkko sai sähkövalaistuksen. Viimeisimmän päivityksen urkuihin on tehnyt vuonna 1989 Urkurakentamo Hans Heinrich ja uruissa on yli 2 000 urkupilliä. Nykyisin kirkon musiikkitoiminnasta vastaa ansiokkaasti kirkkomuusikko Juha Salmesvuori.

Kirkon urkuparvi.

Juha Salmesvuori kiittää konsertoijia.

Tiistaina 15.3.2016 klo 18 soi Akaan kauniissa kirkossa Johann Sebastian Bachin hämmästyttävä musiikki ja musisoinnista vastasivat bassolaulaja Kristjan Mõisnik ja urkuri Ilpo Laspas. Konsertissa kuultiin mm. aarioita ja resitatiiveja Bachin Matteus-passiosta BWV 244, Kantaatti nro 82 BWV 82 ”Ich habe genug” ja uskomattoman upea Fantasia ja fuuga g-molli BWV 542.

 Urkujen soittopöytä.

Bassolaulaja Kristjan Mõisnik.

Urkutaiteilija Ilpo Laspas.