Taiteilija Seppo Korjus Apian liikuntahallissa Valkeakoskella.

Karhulasta kotoisin oleva Seppo Korjus (s. 1942) sai syntymäpäivälahjaksi 12-vuotiaana viulun. Heti saman vuoden syksyllä (1954) Seppo Korjus pyrki ja pääsi Kotkan musiikkiopistoon opiskelemaan viulun soittotaitojaan. Seppo kävi ammattikoulun lävitse ja tutustui koulussa Kalevi Ukkolaan, joka soitti pianoa ja haaveili joskus perustavansa oman orkesterin. Kaverukset pähkäilivät, että viulu nyt ei ainakaan ole tanssimusiikkisoitin eikä senkään vertaa jazzsoitin. Näin Seppo liittyi sitten soittokunnan harjoituksiin Kymin Läntisille. Soittokunnasta hänelle osoitettiin ensimmäiseksi puhallinsoittimeksi klarinetti. Seppo Korjus ilmoitti jo varhain ammattikoululaisena äidilleen, että hänestä tulee soittaja eikä metallimies. Äiti oli surullisena kysellyt, millä Seppo kuvitteli elättävänsä itsensä. Seppo tokaisi siihen, että hän elättää vielä äitinsäkin. Seppo Korjuksesta muovautui varsinainen multi-instrumentalisti; laulun lisäksi hän hallitsee altto-, tenori-, sopraano- ja baritonisaksofonit ja näiden lisäksi viulun, klarinetin, trumpetin, huilun, pianon sekä basson.

Soittokunnan klarinetisti, Ismo Tainio oli Seppo Korjuksen ensimmäinen opettaja uudessa instrumentissa. Tuolloin soittokuntaa johti kapellimestarina Reino Lammentaus, joka päivätyönään toimi A. Ahlströmin tehtaan työhönottokonttorin esimiehenä. Hänen avullaan Seppokin pääsi tehtaan pääkonttoriin vuonna 1957 juoksupojaksi. Reino Lammentaus auttoi nuorta Seppo Korjusta myös takaamalla vekselin, jolla Seppo sai hankittua ensimmäisen hopeanvärisen Conn-merkkisen saksofonin. Nyt oli päästy siihen vaiheeseen, että Kalevi Ukkola kokosi oman orkesterinsa, joka harjoitteli Sunilan Toukolassa kerran viikossa. 

Laulajatar Miliza Kiri.

Ukkolan orkesterilla oli vain harvakseltaan tanssikeikkoja, joten Seppo Korjus hakeutui Ossi Blomqvistin – toimi päivätyönään juoksupoikien pomona tehtaan pääkonttorissa – orkesteriin, joka soitti vakituiseen lauantait ja sunnuntait Kotkan VPK:lla. Kotkan seudulla vaikutti 1950-luvulta lähtien Markku Vanhalan tanssiorkesteri, jonka laulusolistina toimi kolmen vuoden ajan vuodesta 1957 lähtien Miliza Kiri (s. 1942). Seppo Korjus astui Vanhalan orkesterin riveihin vuonna 1959 ja soitti Markku Vanhalan sekstetissä aina varusmiespalvelukseensa asti eli vuoteen 1962. Miliza Kirin jälkeen Seppo Korjus toimi Markku Vanhalan sekstetin laulajana. Vanhalan sekstetin soittajat olivat kaikki päivätöissä, joten se rajoitti jonkin verran orkesterin esiintymisiä ja matkustamisia. Vakituisia soittopaikkoja Vanhalan sekstetillä olivat esim. Lappeenrannassa Hotelli Patria ja Imatran Valtionhotelli. 

Markku Vanhalan sekstetti. Kuvassa vasemmalta Kauko Ruonala, Seppo Korjus, Matti Seppälä, Jorma Broman, Reijo Turunen ja Markku Vanhala.

Vuonna 1964 Kalevi Ukkola sai jälleen Seppo Korjuksen houkuteltua perustamaansa orkesteriin, joka kierteli soittamassa ravintoloissa eri puolilla Suomea. Tämä pesti jatkui vuoteen 1966 asti, kun Seppo Korjus otti ja muutti Lappeenrantaan tulevan vaimonsa, Sirkka-Liisan perässä. Aviopari vihittiin vuonna 1967 ja heillä on kaksi tytärtä. Lappeenrannassa asuessaan Seppo soitti kotvan myös paikallisen Pekka Kaarnan orkesterissa. Lappeenrannassa neljä muusikkoa perusti vuonna 1968 Seppo Korjuksen kvartetin, joka lähti tuolloin heti kiertämään Suomea. Tauno ”Tappi” Suojanen tiedusteli puhelimessa talvella 1969 Seppo Korjuksen kvartetin halukkuutta ryhtyä Johnny Liebkindin orkesteriksi. Orkesteri otti tarjouksen vastaan ja nyt orkesterin nimi oli Frankies. Näin orkesteri kiersi kesän 1969 Johnnyn kanssa aina syksyyn asti. Tässä vaiheessa Seppo muutti perheineen Tampereelle.

Seitsemän Seinähullun Veljeksen show menossa Valkeakoskella.

Rauman seminaarissa oli vuonna 1966 perustettu Pentti Oskari Kankaan Seitsemän Seinähullua Veljestä. Pentti Oskari Kangas tarjosi Seppo Korjukselle töitä syksyllä 1969 ja Seppo liittyikin ensin hetkeksi orkesteriin, vaikka ensin ajatteli, ettei siitä tulisi mitään kun orkesteri ei osannut edes soittaa. Teuvo Nummelan orkesteri soitti vakituisesti Helsingin Kalastajatorpalla kuutena iltana viikossa, joten hän sai Seppo Korjuksen Helsinkiin soittamaan kevääseen 1970 asti. Nyt Sepolle tarjosi töitä Matthewsin rumpalina soittanut Kai Marttiini tamperelaisesta pop-orkesterista, joka tuohon aikaan soitti suositussa Hair-musikaalissa. Tämä soittorupeama kesti helmikuulle 1971 asti, jolloin Seppoa houkuteltiin jälleen Seitsemään Seinähulluun Veljekseen soittamaan. Tätä ”koesoittoa” kesti sitten 3.8.2008 asti, jolloin Seppo Korjus siirtyi virallisesti taiteilijaeläkkeelle. 

Multi-instrumentalisti Seppo Korjus.

Säveltäjä, sovittaja, laulaja, pianisti ja teatterikapellimestari Lasse Mårtensonia asteli Helsingin Aleksilla tammikuussa 1978 vastaan Linnanmäen toimitusjohtaja Bo Ekelund ja molemmat herrat antautuivat mielenkiintoiseen keskusteluun. Varsin pian Bo Ekelund vei keskustelun Linnanmäen Peacock-teatterin kohtaloon; Lasten Päivän Säätiö oli havainnut, että teatterin katsomo oli liian usein tyhjillään sesongin aikana. Taiteellinen johtaja Sara Ekelund ja Bo Ekelund olivat tämän vuoksi huolissaan teatterin kohtalosta ja Bo Ekelund ehdotti Lasselle näyttämö-shown tuottamista Peacockiin touko-kesäkuuksi. Vaikka ehdotus houkuttikin Lasse Mårtensonia, hän pyysi kuitenkin itselleen vielä miettimisaikaa asiassa. Hieman Mårtensonia kauhistutti ottaa niin isosta tuotannosta yksin vastuuta, joten hän otti yhteyttä ystäviinsä Matti Kuuslaan, Jaakko Saloon, Jukka Virtaseen ja Marjatta Leppäseen. Marjatta Leppäsen ensimmäisen ravintolashown Lasse Mårtenson olikin jo kymmenen vuotta aiemmin tuottanut Adloniin. Ystävykset pääsivät yhteisymmärrykseen shown tuottamisesta ja varsin pian he myös allekirjoittivat sopimuksen Linnanmäen kanssa tuotannosta. 

Pentti Oskari Kangas Turun Vaakahuoneella 2017.

Jukka Virtasella oli heti nimiehdotus vastaperustetulle teatterille: Uusi Iloinen Teatteri eli UIT. Nimi kunnioittaa samalla Iloista Teatteria, joka taas jatkoi Oskar Nikolai ”Ossi” Elstelän ja ”Palle” Reino Palmrothin (käytti myös nimeä Hirviseppä) vuonna 1946 perustamaa revyyteatteri Punaista Myllyä. Punaiseen Myllyyn säveltäjä Toivo Kärki ja sanoittaja Reino Helismaa olivat jo aikoinaan tekemässä lauluja. Iloinen Teatteri aloitti toimintansa 21.3.1945, mutta joutui Valvontakomission vaatimuksesta lopettamaan rohkean toimintansa jo kesäkuussa 1946. Uusi Iloinen Teatteri teki ensimmäisen revyynsä, Samassa veneessä, ensi-iltaan toukokuussa 1979 ja siitä lähtien teatteri on tehnyt kerran vuodessa hulvattomia tuotantoja aina tähän päivään asti. Lasse Mårtenson idean isänä oli mukana ainoastaan kolmessa tuotannossa ja jätti sen jälkeen teatterin kollegoittensa ja ystäviensä huostaan.

Kapellimestari Jaakko Salo vastasi UIT:n musiikin sovittamisesta ja harjoittamisesta. Jaakko Salo, Jukka Virtanen ja Matti Kuusla olivat kuulleet showbändistä Seitsemän Seinähullua Veljestä ja Salo sekä Virtanen olivat Hullujen levyille tehneet musiikkia ja sanoituksiakin. He päättivät katsastaa, kuinka Seinähullujen keikka toimisi Vierumäellä. Keikan jälkeen orkesterille tarjottiin heti vakituista pestiä Peacockissa toukokuusta 1979 lähtien. Orkesterille oli jo ehtiä muodostua tavaksi lomailla kesäkuussa kiertämisiltään, joten orkesteri päätti laittaa ehdoksi sellaisen hinnan, etteivät tuottajat varmaankaan suostuisi heidän pyyntiinsä. Toisin kuitenkin kävi ja Seinähullujen teatteriorkesteri pesti UIT:ssä kesti yhtäjaksoisesti vuoteen 2007 asti.

Viimeinen Iloinen joulukonserttikiertue yhdessä Seitsemän Seinähullun Veljeksen ja Finlanders-orkesterin kanssa Tampere-talossa.

Toinen pitkäaikainen kiinnitys Seitsemällä Seinähullulla Veljeksellä oli vuonna 1980 alkanut musikaali Piukat Paikat Tampereen teatterissa, jota esitettiin ainakin 350 kertaa. Suomen Muusikkojen Liiton tunnustuspalkinto Seitsemälle Seinähullulle Veljekselle myönnettiin vuonna 1985. Orkesteri oli mukana mm. 1990-luvulla Arvo Ylpön Säätiön järjestämällä kiertueella ja laulaja Eino Grönin 35-vuotisjuhlakiertueella. Vuonna 1997 Seppo Korjus oli tekemässä Jukka Virtasen käsikirjoittamaa The Joulukalenteri-jouluohjelmaa, jonka tuotti MTV3. 1970-luvulta lähtien Seppo Korjuksella oli paljon työtä myös TV2:n  järjestämänä, kuten esim. Pikku kakkonen ja Satuposti. 

Seitsemän Seinähullua Veljestä 10-miehisellä juhlakokoonpanolla Pyynikin Kesäteatterissa.

2000-luvun alussa Sirkka-Liisa ja Seppo Korjus muuttivat Viialaan asumaan rivitaloon, sillä paikkakunta hieman muistuttaa Sepon kotipaikkaa, Karhulaa. Musiikkiharrastuksen ohella eläkepäivät sujuvat mm. puutarhaa hoitaessa omalla takapihalla Viialassa sekä penkkiurheilua harrastaessa. Seppo Korjuksen urheilutaustaan kuuluu myös ammattikoulujen Suomen mestaruus viiden kilometrin hiihdossa vuonna 1956. Aktiivisen soittouransa Seppo Korjus on jättänyt, mutta joihinkin Seitsemän Seinähullun Veljeksen erikoistilaisuuksiin ja konsertteihin hän saattaa vielä pyydettäessä osallistua.