Asuntomarkkinoiden tilanteesta
Seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana asuntomarkkinoille vapautuu OP Pohjolan arvion mukaan jopa kolmannes asuntokannasta väestön ikääntymisen vuoksi. Tällä hetkellä Suomessa on valtava määrä tyhjiä asuntoja. Asiantuntijat ovat väläyttäneet käyttöön otettavan jopa ”asuntojen romutuspalkkiota”. Suuri määrä Suomen asuntokannasta on jo nykyään tyhjillään, ja tilanne pahenee tulevina vuosikymmeninä.
Asunnon omistajat ikääntyvät, mikä lisää jossain vaiheessa tätä asuntojen tarjontaa. Ylitarjontaa arvioidaan syntyvän erityisesti pienemmille paikkakunnille ja muuttotappioalueille. Ilmiö on nähtävissä jo nyt, sanoo Hypon pääekonomisti Juho Keskinen Markkinaraati-ohjelmassa. "Meillä on jo nyt sellaiset 11 prosenttia Suomen asuntokannasta näitä tyhjillään olevia asuntoja. Meillä löytyy kuntia jo nyt, jossa tyhjillään olevia asuntoja asuntokannasta on 30 prosenttia. Joka kolmas asunto on tyhjillään", Juho Keskinen sanoo. Tällainen ylitarjonta merkitsee matalia hintoja ja vaikeaa asunnon jälleenmyyntiä, mutta toisaalta asuminen tai niin sanottu ”asumispalvelu” on varsin edullista.
Väestön ikääntyminen joka tapauksessa syventää asuntomarkkinoiden eriytymistä entisestään. Kaupungit ovat vetovoimaisia myös tulevaisuudessa, mutta monilla alueilla asuntoja jää tyhjäksi. Mikä on tyhjien talojen kohtalo? Muuttotappioalueilla niitä tulee jäämään myös perikunnille ja osa niistä tulee päätymään valtiolle ja, ja niin muodoin sitten myös takaisin niille kunnille. Joku 60 miljoonaa on tainnut olla viimeisimpinä vuosina se asuntovarallisuuden arvo, joka on päätynyt valtiolle, Juho Keskinen arvelee. Mutta mikä on tyhjien asuntojen kohtalo? Aktian pääekonomisti Lasse Corin nostaa esiin idean asuntojen romutuspalkkiosta.
Pitäisikö olla joku tällainen asia kuin asuntojen romutuspalkkio? Sillä varmasti niitä asuntoja on, joille ei vaan löydy ottajaa nollahinnallakaan. Eikö olisi parempaa, että koetettaisiin romuttaa tai purkaa sellaiset asunnot, joille ei löydy ottajaa, Lasse Corin kysyy. Kerrostalot voivat olla vähän vaikeampia, koska siellä voi olla tyhjiä huoneistoja. Mutta jos on huoneistoja, joista vaikka taloyhtiö ei saa hoitovastiketta, niin se on iso rasite näille muille taloyhtiön osakkaille. Lopulta romutuspalkkion idea törmää ainakin julkisen talouden vaikeaan tilanteeseen.
Kyllähän näistä purkuavustuksista on käyty keskustelua. Täytyy toki miettiä julkisen talouden kokonaistilanne. Silloin tullaan oikeudenmukaisuuskysymyksiin, että mitkä alueet, mitkä kiinteistöt niitä sitten saavat. Mikäli kaikkiin niitä avustuksia annetaan, niin se käy kyllä melko kalliiksi, Juho Keskinen huomauttaa. Yhä useampi suomalainen kokee olevansa jumissa omassa kodissaan, koska asunnon myyminen on vaikeaa. Asuntomarkkinoilla on eletty hankalia aikoja jo yli neljä vuotta. Asuntokauppa ei käy ja niiden hinnat ovat romahtaneet.
Asuntokaupan odotettiin viimein piristyvän jo tänä vuonna. Vuoden vaihteessa vallitsikin optimismia, mutta toisin kuitenkin kävi. Iranin sota kiihdytti inflaatiota ja nostatti jälleen korot, minkä seurauksena asuntokauppa hyytyi uudelleen. Sp-Kodin uudessa kyselyssä kerrotaan, että moni asunnon myyjä kokee turhautumista ja jopa luovuttamisen mielialaa. Kun asuntomarkkinat ovat jumissa, sillä on laajat seuraukset taloudessa, sanoo Hypon pääekonomisti Juho Keskinen Markkinaraadissa. Yksi vaikutus tilanteessa tunnetaan varallisuusvaikutuksen nimellä.
Varallisuusvaikutus tyypillisesti heijastuu sinne yksilön käyttäytymiseen niin, että kun keskeisin oma varallisuuserä laskee, silloin ollaan varovaisempia laajasti omassa kuluttamisessa. Tämä heijastuu talouteen, sillä puolet BKT:stä käytännössä on tätä yksityistä kulutusta, Juha Keskinen sanoo. Asuntonsa kanssa jumissa olevat kaipasivat kyselyssä konkreettisia neuvoja tilanteeseensa. Asiantuntijan mukaan yksi neuvo on kaikkein tärkein: aseta myyntihinta kohdalleen, vaikka se kirpaiseekin.
Hinta on suurin tekijä, joka kohtaa ostajien maksuhalukkuuden. Tietysti ne perusasiat pitää olla kunnossa, sijainti ja puitteet. Mutta ehkä tässä tilanteessa ei pikkuremonteilla sitten tilannetta juurikaan muuteta, sanoo PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa. Valinnat voivat olla vaikeita, Veera Holappa myöntää. Jos lainaa on maksettu vasta vähän aikaa ja pääomaa ei ole vielä ehtinyt kertymään, niin siinä tilanteessa se on kyllä haastavaa, jos ei pääse siitä omilleen sitten myyntitilanteessa. Loppujen lopuksi asunto – vaikka onkin oma koti – on kuitenkin sijoitus. Joskus riskin realisoiminen voi kyllä kannattaa. Asunto on silti sijoitus ja sijoittamiseen liittyy aina riskejä, Veera Holappa muistuttaa.
