Tutkijoiden tekemissä hiirikokeissa Yhdysvalloissa selvisi, että suoliston bakteeristo vaikutti siihen, miten hiiret pärjäsivät sydämen läppävian kanssa. Tutkijat löysivät suolistosta bakteereita, joilla havaittiin yhteys sydämen toiminnan häiriöihin. Ihmisten suoliston bakteeriston koostumus vaikuttaa ilmeisesti myös siihen, miten meidän sydän kestää sairauksia ja miten sydänkohtauksista yleensä toivutaan. Yhdysvalloissa hiljattain julkistettu uusi tutkimuslöytö havaitsi yhteyden sydämen vajaatoiminnan ja suoliston bakteeriston eli mikrobiomin koostumuksen välillä.

Mikrobiomilla tarkoitetaan elimistössä kaikkialla olevia mikrobeja. Ihmisen mikrobeista noin 99 prosenttia on bakteereita ja mikrobeja on joka paikassa ihmisillä, mutta ihmisen elimistössä niitä on eniten suolistossa (99 %), iholla, suussa, nielussa sekä sukupuolielinten alueella. Bakteerien lisäksi mikrobiomiin kuuluu myös arkkibakteereita, viruksia, bakteriofageja ja eukaryoottisia yksisoluisia eliöitä. Terve mikrobiomi varjelee ihmistä sairauksilta. Epätasapainossa oleva mikrobiomi altistaa monille sairauksille. Mikrobiomit ovat ihmisen anatomiassa ihoa ja eri ruumiinonteloiden asuttavia monimuotoisia mikrobistoja.

Mikrobiomit ovat aktiivisen lääketieteellisen tutkimuksen kohteena niiden merkityksen valjettua ja tarvittavien tekniikoiden kehityttyä, mutta mikrobiomien ja niiden vaikutusten tutkimus on kuitenkin alkutekijöissään, sillä jo pelkästään normaalin mikrobiomin koostumuksen määritys on osoittautunut hankalaksi muun muassa suuren yksilövariaation vuoksi. Mikrobiomit ja varsinkin niiden poikkeamat on liitetty useisiin paikallisiin sekä systeemisiin sairauksiin. Toistaiseksi ainoa käytössä oleva mikrobiomeihin perustuva lääketieteen hoitokeino on ulosteensiirto. On esitetty, että terveellisen mikrobiomin kehittymistä voidaan edistää tukemalla ihmisten yhteyttä luontoon.

Tämän uuden amerikkalaistutkimuksen mukaan suoliston bakteerit vaikuttavat sydämen vajaatoiminnasta kärsivään sydämeen T-solujen välityksellä. T-solut ovat elimistömme puolustusjärjestelmän soluja. Ne ohjaavat elimistön immuunivasteen toimintaa tuottamalla aivan tiettyjä kasvutekijöitä, sytokiineja. Yhdysvalloissa Tuftsin yliopisto tutkimusta johtaneen Francisco Javier Carrillo-Salinasin mukaan suolisto kommunikoi sydämen kanssa meidän T-solujen välityksellä. Manipuloimalla suolistomme bakteeristoa pääsemme vaikuttamaan siihen, miten T-solumme aktivoituvat ja kuinka T-solut vaikuttavat sydämeemme.

Tutkimusjohtaja Francisco Javier Carrillo-Salinas esitteli tutkijaryhmänsä löytämiä tutkimustuloksia keväällä 2018 San Diegossa Yhdysvalloissa järjestetyssä kokeellisen biologian 2018 Experimental Biology-konferenssissa. Koska tämän tutkimuksen kokeet tehtiin hiirillä, niin tarvitaan lisää tutkimusta, ennen kuin tiedetään, toimiiko suoliston ja sydämen T-soluviestintä samalla tavalla myös ihmisessä. Jos tämä viestintä toimii ihmisillä samalla tavalla, sydänsairauksiin saatetaan mahdollisesti kehittää hoitoja, joissa muokataan ihmisen suoliston bakteeristoa.

Suoliston bakteeristolla tiedetään jo nyt olevan yhteys moneen sairauteen, kuten diabetekseen, keliakiaan, ärtyvän suolen oireyhtymään, allergioihin, rasvamaksaan, joihinkin syöpiin, nivelreumaan, MS-taudin puhkeamiseen ja masennukseen. Tietyillä ihmisillä suoliston bakteeriston koostumus saattaa olla osasyy ylipainoon, sillä bakteeriston koostumus vaikuttaa siihen, miten ruoka suolistossamme hajoaa ja miten ravinto- ja muut aineet elimistöön imeytyvät. Valitettavasti suolistomme bakteeriston tieteellinen tutkiminen on vasta alkuvaiheessa ja sen vuoksi tarvitaan vielä paljon lisää ymmärrystä siitä, millainen on bakteeriston hyvä sekä huono koostumus ja millaisia terveysvaikutuksia niillä on ihmiseen.

Tämä pätee myös nyt Yhdysvalloissa julkaistuun tutkimukseen bakteeriston ja sydämen toimintojen yhteyksistä. Tutkimuksissa on jo aiemminkin saatu viitteitä siitä, että suoliston bakteeriston koostumuksella on yhteys varsinkin tiettyihin sydänsairauksiin. Uudessa amerikkalaistutkimuksessa hiirille annettiin viiden viikon antibioottikuuri. Kuuri poisti käytännössä niiden suoliston bakteeriston kokonaan. Osalla kokeen hiiristä oli sydämen vajaatoimintaa aiheuttava läppävika ja osalla hiiristä sydän oli terve.

Tutkimus paljasti tutkijoille, että niiden hiirten sydän vaurioitui vähemmän ja jaksoi pumpata paremmin, jotka olivat saaneet antibiootteja. Tutkijaryhmää johtava Francisco Javier Carrillo-Salinasin mukaan heidän tutkijat odottavat parhaillaan tuloksia siitä, mitä tapahtuu, kun antibioottien tuhoama koehiirten suolistobakteeristo toipuu ja bakteerikanta palautuu jonkin verran muuntuneena takaisin. Tutkijat toivovat hartaasti, että he pystyvät jäljittämään niitä bakteeriston osia, joilla on yhteys sydämen vajaatoimintaan ja sydämen vajaatoimintaan liittyviin häiriöihin.

Sydäntä ei voida hoitaa antamalla ihmisille niin järeä antibioottikuuri, että se pyyhkii käytännössä koko bakteeriston pois. Tämä johtuu siitä, että suoliston mahdollisimman hyvä tasapaino on tärkeä tekijä hyvin monessa ihmisen toiminnossa. Antibiootit voivat aiheuttaa ihmisille myös ripulia tai ihmiset voivat olla allergisia antibiooteille. Antibioottien lisäksi suoliston bakteeriston koostumus voidaan muuttaa ja kohentaa myös ruokavaliolla tai esikerkiksi ulosteensiirrolla.

Sydämen vajaatoiminnasta puhutaan silloin, kun sydänlihas ei toimita normaalisti tehtäväänsä eli veren pumppaamista elimistöön. Sydämen vajaatoiminta on oireyhtymä, ei itsenäinen sairaus, joka voi johtua monestakin eri sydänsairaudesta. Sydämen vajaatoiminnan yleisyys kasvaa kuitenkin jyrkästi iän myötä. Alle 50-vuotiailla se on harvinainen, ja yli 75-vuotiaista sydämen vajaatoimintaa sairastaa joka kymmenes. Yleisimmät sydämen vajaatoiminnan aiheuttajat ovat sepelvaltimotauti, sydäninfarkti ja kohonnut verenpaine. Muita aiheuttajia ovat läppäviat ja sydänlihaksen vaurio tulehduksen yhteydessä. Usein sydämen vajaatoimintapotilaan sydän koettaa palautta sydämen pumppauskykyään suurenemalla ja röntgenkuvissa tämä voidaan helposti huomata sydämen laajentumana.

Sydämen oikean puolen tehtävä on pumpata laskimoveri keuhkoihin hapettumista varten. Sydämen vasen puoli taas pumppaa keuhkoista tulleen hapettuneen veren aorttaan ja siitä edelleen kaikkialle elimistöön. Sydämen vajaatoiminta voi esiintyä kummalla puolella hyvänsä tai jopa molemmilla puolilla; oireet ovat sitten täysin erilaiset, riippuen siitä missä vajaatoimintaa tapahtuu.