Tohtori Leon Schurgers.

Hollantilainen Maastrichtin yliopiston K-vitamiinitutkija, biokemisti ja tohtori Leon Schurgers on arvostettu tiedemies. Leon Schurgers teki vuonna 2002 tohtoriväitöksensä Maastrichtin yliopiston kardiovaskulaarisessa tutkimusinstituutissa K1- ja K2-vitamiinien rooleista luun aineenvaihdunnalle ja kardiovaskulaarisiin sairauksiin. Myöhemmin hän on tutkinut K-vitamiinia hyödyntäen molekyylibiologiaa ja biokemiaa. Hän tutki aihetta eläinten ja ihmisten ravinnon kautta sekä farmakologian menetelmin. Kliinisissä kokeissa hänen tutkimusaiheena oli erityisesti ateroskleroosi eli valtimonkovettumatauti.

Hollannissa vuonna 2004 julistetussa Rotterdamin tutkimuksessa löydettiin, että K2-vitamiinia eniten ruoasta saaneilla oli 50 prosenttia alhaisempi riski kuolla sepelvaltimotautiin kuin sitä vähiten saaneilla. Tutkimuksessa ei havaittu ruokavaliossa yleisemmällä K1-vitamiinilla olleen vastaavanlaista vaikutusta.

K2-vitamiinin hyöty verisuonille haluttiin vielä varmistaa eläinkokeilla. Kokeissa rotille syötettiin ensin sellaista ruokaa, joka sai niiden K-vitamiinivarastot kulumaan loppuun. Tämän seurauksena tietyt K-vitamiinista riippuvaiset elimistön proteiinit eivät pystyneet enää toimimaan ja seurauksena oli valtimoiden paha kalkkeutuminen. Kokeella osoitettiin, että K2-vitamiinilla pystyttiin estämään valtimoiden kalkkiutuminen, mutta K1-vitamiinilla ei todettu vastaavanlaista vaikutusta.

Vielä myöhemmin Maastrichtin yliopiston kliinisissä tutkimuksissa löydettiin, että K2-vitamiini ei vain pysäytä valtimoiden kalkkiutumista, vaan K2-vitamiini voi myös vähentää valtimoiden kalkkiutumista. Näistä tutkimustuloksista kerrottiin ensin tieteellisessä Blood-lehdessä. Tässä tutkimuksessa käytettiin rottia, joiden verisuonet olivat jo kalkkiutuneet. Runsaasti K2-vitamiinia sisältävällä ravinnolla saatiin vähennettyä sydämen aortan kalkkiutumista näillä rotilla. K2-vitamiini aktivoi erään tärkeän proteiinin – matriksi Gla-proteiinin – ja näin K2-vitamiini saa ikään kuin kourat, joilla se voi estää kalsiumin kiinnittymisen valtimoiden seiniin.

Time-lehti kirjoitti näyttävästi vuonna 2005 artikkelin otsakkeella Do You Know Your Calcium Score?. Siinä kerrottiin verisuonten ja sydämen aortan kalkkiutumisen olevan sydäntautien merkittävä riskitekijä. Tämän kalkkiutumisen estämisessä K2-vitamiinilla on aivan erityinen tehtävä!

Saatat miettiä, mistä ravinnosta saisi parhaiten K2-vitamiinia. Ainakin hyvin kypsytetyistä juustoista, kuten Edam-juustosta. Juustoihin K2-vitamiini muodostuu maitohappokäymisen seurauksena. Maidossa valitettavasti K2-vitamiinia ei juurikaan ole. Myös kalkkunassa ja broilerissa on kohtuullisen paljon K2-vitamiinia, mutta näissä se esiintyy sellaisessa muodossa (MK-4) ettei se ole elimistöllemme läheskään yhtä hyödyllistä kuin kypsien juustojen pitkäketjuisemmat K2-vitamiinin muodot (esim. MK-7).

K2-vitamiinin voit saada myös ravintolisänä helposti. Nauti se mielellään luonnollisempana menakinoni-7 muotoisena ja annoksena riittää 45 mikrogrammaa. Hyvin imeytyvän K2-vitamiinin puoliintumisaika on 72 tuntia. Markkinoilta löytyy K2-valmiste, joka sisältää myös D3-vitamiinia. Näin saat estettyä verisuonten kalkkiutumista ja autettua kalkin kiinnittymistä oikeaan paikkaan eli luukudokseen.


Carl Peter Henrik Dam.

K-vitamiinin löysi tanskalainen biokemisti ja fysiologi Carl Peter Henrik Dam (s. 21.2.1895 ja k. 17.4.1976) ja K-vitamiinin kemiallisen rakenteen selvitti lopullisesti yhdysvaltalainen biokemisti Edward Adelbert Doisy (s. 13.11.1893 ja k. 23.10.1986). Molemmat tutkijat saivat Nobelin lääketieteen palkinnon vuonna 1943. K-vitamiinit ovat rasvaliukoisia ja siksi ne eivät poistu kovin helposti elimistöstä. Jos kuitenkin käytät varfariinia (Marevan) lääkityksenä veren hyytymistaipumusta vastaan, voi K-vitamiini vaikuttaa varfariinin tehoon. K-vitamiinin lisääntyessä on silloin lääkeannostusta yleensä nostettava. Siksi kannattaa asiasta keskustella hoitavan lääkärin kanssa.

Edward Adelbert Doisy.