sunnuntai 26. lokakuuta 2025

Apteekkari Uno Johannes Hagberg 

Apteekkari Uno Johannes Hagberg.

Apteekkari Uno Johannes Hagberg (11.2.1872 Alaveteli ja k. 5.3.1947 Tampere) vaikutti Tampereella vuodesta 1905 lähtien Tampereen II apteekin apteekkarina. Uno Hagberg kävi koulua kahdeksan luokkaa Vaasan ruotsalaisessa lyseossa. Sen jälkeen hän jatkoi opiskelua vuonna 1894 Pohjanmaalla apteekkioppilaana Korsholman eli Mustasaaren apteekissa. Vuonna 1897 Uno Hagberg suoritti farmaseuttitutkinnon ja hän jatkoi vuosina 1900-1901 opiskeluaan Marburgin yliopistossa Saksassa, joka yliopisto on perustettu jo vuonna 1527. Marburgin yliopistosta löytyvät oikeustieteen, kauppatieteen, psykologian, yhteiskuntatieteiden, teologian, historian, kulttuuritutkimuksen, taiteentutkimuksen, matematiikan, fysiikan, maantieteen, biologian, kemian, farmasian, lääketieteen sekä kasvatustieteen tiedekunnat.

Arkkitehti Frans Ludvig Calonius.
Sandbergin talo Tampereella.

Vuonna 1903 Uno Hagberg valmistui proviisoriksi. Uno Hagberg työskenteli eri apteekeissa Vaasassa, Hangossa, Mikkelissä sekä Helsingissä. Hagberg osti vuonna 1905 Tampereen II apteekin oikeudet itselleen ja hän piti Tampereen II apteekkia aina kuolemaansa saakka vuonna 1947. Tampereen II apteekki sijaitsi Kauppakadun ja Aleksis Kiven kadun kulmassa Sandbergin kolmikerroksisessa talossa. Talo valmistui kolmessa vaiheessa: vanhin osa valmistui vuonna 1882, Kauppakadun puoleinen siipi vuonna 1891 ja Kauppatorin (nykyisen Keskustorin) varren siipi vuonna 1897. Torin puoleisen siiven porrashuone on säilynyt alkuperäisessä asussaan seinä- ja kattomaalauksineen. Uusrenessanssityylisen rakennuksen suunnitteli Tampereen kaupunginarkkitehti Frans Ludvig Calonius (s. 19.11.1833 Porvoo ja k. 8.12.1903 Tampere), joka toimi Tampereen ensimmäisenä kaupunginarkkitehtina vuosina 1876-1891.

Thomas Wilhelm Clayhills.
Frenckellin paperitehdas Tammerkosken länsirannalla.

Talon rakennuttaja puolestaan oli apteekkari ja kaupunginvaltuuston jäsen Thomas Wilhelm Clayhills (s. 3.3.1844 Tampere ja k. 20.5.1908 Tampere). Clayhillsin suku on alun perin lähtöisin skotlannista ja Thomas Clayhillsin vanhemmat olivat syntyneet Tallinnassa, jossa Thomas Clayhills (1789-1866) ja Helena Jylén (1801-1872) toimivat alkuun kauppiaina. Vuosina 1832-1847 isä Thomas Clayhills toimi Tampereella Frenckellin paperitehtaan johtajana. Frenckellin paperitehdas toimi Tampereella Tammerkoskes rannalla. Tehdas oli Tampereen ensimmäinen tehdas ja Suomen ensimmäinen paperitehdas. Tehtaan perusti pohjalainen kupariseppä Abraham Häggman (s. 28.11.1733 Kruunupyy ja k. 20.11.1810 Tampere) Tampereelle vuonna 1783. Häggman muutti vuonna 1780 Tampereelle ja perusti Tammerkosken keskijuoksulle lumppuja raaka-aineina käyttäneen paperitehtaan. Häggman harjoitti myös tekstiili- ja kuparituotteiden valmistusta sekä valmisti myös tiiliä ja saviruukkuja. Laitokset olivat pieniä ja enimmillään Abraham Häggmanin palveluksessaan vuonna 1790 oli 15 henkilöä.

Tehtailija Anders Rudolf Winter.
Rautakauppias Wilhelm Sandberg.

Sandbergin talon nimi juonsi juurensa taloon vuokralaiseksi tulleen Wilhelm Sandbergin (1843-1887) rautakaupan mukaan. Thomas Wilhelm Clayhills piti talossaan apteekkia ja asui samoin itse talossa. Hän myi talon vuonna 1906 tehtailija, kauppias ja suurlahjoittaja Anders Rudolf Winterille (s. 24.2.1862 Helsinki ja k. 30.1.1912). Thomas Clayhills oli Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1877-1882 sekä vuosina 1886-1889. Sandbergin talo on suojeltu asemakaavalla. Kaavamerkinnän mukaan kyseessä on ”rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus”. Suojelumääräys koskee myös rakennuksen porrashuonetta.

Tampereen Rohdos Oy sijaitsi Tampereen Tammelassa.

Apteekkari Uno Hagberg hankki omistukseensa samoin Tampereelta Viola Rohdoskaupan sekä Teknokemiallisen Tehtaan vuonna 1917 Hämeenkatu kuudesta. Vuonna 1927 Hagberg osti vielä Hämeen Rohdoskaupan omistukseensa. Uno Hagberg kuului Farmaseuttisen yhdistyksen johtoon ja oli sen jäsenenä Suomen apteekkiyhdistyksen hallituksessa. Uno Hagberg oli Tampereen rahatoimikamarin ja terveyslautakunnan jäsen. Hagberg oli samoin Tampereen ruotsalaisen yhteiskoulun ja De Gamlas Hem -vanhainkodin hallituksen jäsen. Uno Hagberg kuului vuonna 1895 perustetun Tampereen Rohdos Oy:n hallitukseen ja hän oli mukana J. W. Enqvist Oy:n, Lääketehdas Oy Star Ab:n ja vuonna 1924 perustetun Kuopion Rohdos Oy:n johtoelimissä.

Pyynikinlinna.
Pyynikinlinna sisältä.


Apteekkari Uno Hagberg rakennutti Pyynikinrinteeseen Pyynikinlinnan vuonna 1923 klassismia edustaneen asuinpalatsinsa, jota myös kietolainaikaan kutsuttiin Pirtulinnaksi. Pyynikinlinnan rakennuksen suunnitteli arkkitehti Jarl Eklund (s. 20.2.1876 Kirkkonummi ja k. 30.8.1962 Helsinki). Pyynikinlinnan osti myöhemmin vuonna 1932 vuorineuvos, kenkätehtailija, suurliikemies ja merkittävä lahjoittaja Emil Aaltonen (vuoteen 1888 Widell, s. 29.8.1869 Metsäkansa, Sääksmäki ja k. 16.12.1949 Tampere). Uno Hagberg oli avioliitossa teollisuusjohtaja Johan Waldemar Enqvistin (s. 3.3.1853 Tampere ja k. 30.8.1907 Tampere) tyttären, Anna Margareta Enqvistin (s. 17.12.1887 Tampere ja k. 9.4.1950), kanssa. Heidän poikansa oli kauppaneuvos ja apteekkari Per Olof Hagberg (s. 2.2.1909 Tampere ja k. 10.4.1984 Tampere), joka toimi Tampereen Rohdos Oy:n apulaisjohtaja vuosina 1938-1959, apteekkikaupanjohtaja vuosina 1941-1959 ja toimitusjohtajana vuodesta 1959 lähtien. Kaksi muuta Anna ja Uno Hagbergin lasta olivat apteekkari Erik Valdemar Hagberg (s. 29.8.1913 Tampere ja k. 23.12.1996) sekä odontologian lisenssiaatti Anna-Lisa Flander (Hagberg, s. 3.3.1911 Tampere ja k. 28.8.1969 Helsinki). Anna-Lisa Flanderin aviopuoliso oli Bertil Carl Otto Fredrik Flander (s. 11.8.1911 ja k. 17.2.1974 Helsinki).

Johan Waldemar Enqvist.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti