Nuorisosäätiö (18. osa) 

Matti Vanhanen.

Keskustan Nuorisosäätiön hallitusjäsen Aki Haaro väisteli poliisikuulusteluissa kaikkia hankintoja käsitteleviä kysymyksiä omalta kohdaltaan. Vakiovastaus oli usein, en tiedä kysymyksestä mitään. Kuitenkin Haaro myönsi, että Nuorisosäätiön hallituksessa oli keskusteltu siitä, että Nuorisosäätiön asiamies voi päättäessään hankkia ns. poliittisilta yhdistyksiltä jotakin, mikä edistäisi Nuorisosäätiön toimintaa. Haaro siirsi vastuun siis Heikkiselle ja tämän seuraajalle Pyykköselle. Antti Kaikkonen oli sen verran huonomuistinen, ettei muistanut keskustelleensa kummankaan kanssa hankintarajoista, vaikka Pyykkönen todistettavasti kertoi Kaikkoselle pitäytyvänsä tuen myöntämisessä vaalirahan ilmoitusrajan alapuolella.

Aki Haaro.

Matti Vanhasen vakiovastaus usein kuulusteluissa oli: ”En ota kysymykseen kantaa. Kysymys on johdatteleva.” Kukaan kuulusteltavista ei tahtonut muistaa hankintoja tai tavaroiden ostoa, mutta vähintään yhtä epäselvää oli tietoisuus myyjistä. Kuulusteli kysyi Antti Kaikkoselta, saiko tämä Nuorisosäätiöltä vuosina 2002-2009 vaalitukea. Kaikkonen kertoi vastauksensa: ”Käsitykseni mukaan tukiyhdistykseni (Mahdollisuuksien Uusimaa ja Mahdollisuuksien Eurooppa) on myynyt jonkin verran taidetta.” Sekä Vanhanen että Kaikkonen ohjasivat kuulustelijat tukiyhdistysten kimppuun. Näin Vanhanen todisti: ”Itse en ole koskaan ollut minua tukeneiden yhdistysten jäsen. En osallistunut itse kampanjaorganisaation palavereihin ja rahoituksesta pidin itseni täysin erillään.”

Antti Kaikkonen.

Valtioneuvoston kanslian sähköposti paljasti Matti Vanhasen ja Elinkeinoelämän Keskusliiton Arto Ojalan viestittelyssä helmikuussa 2007 Ojalan kertoneen Palvelutyönantajain PT-säätiön rahoittavan Keskustan vaali-informaatiota; säätiö osti Vanhasen vaaliseminaariin kaksi lippua, á 2 400 euroa, vaikka kukaan ei säätiöstä ennättänyt paikalle. Matti Vanhanen kiitti lippujen hankinnasta.

Arto Ojala.

Seuraavaksi poliisi halusi selvittää, ketkä tukiyhdistyksissä esimiesten tietämättä tekivät kauppaa Jorma Heikkisen kanssa. Kiusalliseksi tilanteen teki se, että kuulusteltavat istuivat toistensa vaaliyhdistyksissä ristiin. Antti Kaikkonen toimi varapuheenjohtajana Matti Vanhasen presidentinvaalikampanjaa rahoittaneessa Kansainvälinen Suomi -tukiyhdistyksessä. Matti Vanhanen Nuorisosäätiötä johtaessaan ohjasi varoja Antti Kaikkosen Mahdollisuuksien Uusimaa -yhdistykselle samalla, kun Vanhanen otti vastaan Antti Kaikkosen junailemia varoja omalle puolueelleen. Aki Haaro taas perusti, koulutti ja konsultoi erilaisia Keskustan ja puolueen ehdokkaiden vaaliyhdistyksiä; Haaro toimi Kaikkosen ja Vanhasen vaaliyhdistyksien kirjanpitäjänä. Hän ei omien sanojen mukaan tiennyt, ketkä Antti Kaikkosen vaaliyhdistykseltä ostivat: ”En tiedä. Olen pitänyt huolta siitä, että kirjanpito on tehty mahdollisimman oikein sen ollessa minun vastuullani.”

Jari Flinck.

Matti Vanhasta tukeneesta vaaliyhdistyksestä Aki Haaro muisti kuitenkin sen olleen liikesuhteessa Nuorisosäätiön kanssa. Hän mainitsi yhteyshenkilöksi toiminnanjohtaja, Matti Vanhasen pitkäaikaisen avustajan sekä luottomiehen, Jari Flinckin. Kuulustelussa Jari Flinck kertoi keskustelusta Jorma Heikkisen kanssa Matti Vanhasen vuoden 2006 vaalikampanjan aikaan: ”Olen saattanut käydä Heikkisen huoneessa, mutta en muista tätä kyseistä keskustelua.” Jorma Heikkisen muisti toimi paremmin, kun hän kertoi samasta keskustelusta.

Matti Vanhanen vastasi kuulustelussa poliisille, että hän tuli tietämään Nuorisosäätiön kokonaistuen vasta syksyllä 2009: ”Kokonaissumma selvisi minulle puoluehallituksen kokouksessa, jonka jälkeen tuet julkistettiin. Selvityksestä vastasi puoluesihteeri Korhonen…” Jarmo Korhonen kuitenkin Maan tapa -kirjassaan paljastaa, että puolueen hallintopäällikkö Aki Haaro jo keväällä 2008 listasi suurimmat Keskustan ja Kansainvälinen Suomi -yhdistyksen rahoittajat. Jarmo Korhonen kirjoitti, että Nuorisosäätiö ja Nuorisoasuntojen isännöintiyhtiö tekivät monia 3 400 euron tavarahankintoja joko puolueelta tai yhdistykseltä. Matti Vanhanen yksin päätti tietoisesti lakia rikkoen, että Aki Haaron antama raportti salataan, jotta rahoittajat eivät hermostu.

Pauliina Parhiala.

Saman asian todisti myös Matti Vanhasen tukiyhdistyksen puheenjohtaja Pauliina Parhiala (o.s. Arola, s. 1973 Tampere). Pappi Pauliina Parhiala kertoi ehdottaneensa Keskusta puolueelle ja Matti Vanhalalle keväällä 2008 ja toistamiseen seuraavan vuoden kesäkuussa, että kaikki vaalituet julkistettaisiin. Matti Vanhanen pohti asiaa hetken tuolloin, mutta totesi sitten, että ei tehdä sitä.

Helge Juhani Palmu.

Aki Haaro sekä hänen vaimonsa ja veljensä perustivat Menestyvä Pohjanmaa ry:n. Yhdistykselle maksettiin vuonna 2009 tukisumma. Taiteilija Helge Juhani Palmu (s. 8.7.1944 Turku ja k. 26.6.2024 Kauhava) teki yhdistykselle vaalitaulun, Sydämien yhteys. Aki Haarola kertoi asiasta: ”En periaatteessa tiedä mitään. Tämä on vaimoni operaatio. Hän keräsi yhdistykselle varoja ja hän ilmeisesti on taulun säätiölle myynyt.”

Syksyllä 2010 KRP selvitti Perheyritysten liiton toimitusjohtaja, entisen pääministeri Matti Vanhasen säätiösuhteita. Vanhanen yritti antaa kuvaa, ettei yhteyksiä juurikaan ollut olemassa. Pääministeri on Suomen korkein päättäjä, joka vahvistaa valtioneuvoston istunnossa RAY:n avustuksien jakautumisen. Pääministerinä Matti Vanhanen jakoi siis Nuorisosäätiölle varoja, jotka Nuorisosäätiö edelleen jakoi pääministeri Vanhaselle vaalitueksi. Kuulustelussa Vanhaselta tiedusteltiin Nuorisosäätiön hallituksen käynnistä pääministerin virkahuoneessa 13.10.2003. Kalenterin mukaan tapaamiseen oli raivattu tunti aikaa, mutta Vanhasen mukaan tapaamisen aikana ei keskusteltu RAY:n avustushakemuksesta.

Matti Vanhanen osallistui 15.11.2003 Nuorisosäätiön pikkujouluihin. Vanhanen tunnusti kutsun pikkujouluihin saaneensa, mutta kalenteristaan hän ei muka löytänyt tällaista merkintää. Jälleen Matti Vanhanen todisti väärin, sillä kalenterissa oli merkintä: ”n. 17.00 Nuorisosäätiö rav Lasipalatsi.” Helsingin Vuosaaressa pidettiin 20.11.2003 Nuorisosäätiön uuden vuokrakerrostalon harjakaisia. Pääministerin tiukkaan päiväohjelmaan kuitenkin pikainen käynti onnistuttiin puristaa iltapäivään.

Nuorisosäätiön seuraava kivtalo nousi harjakorkeuteen Klaukkalassa 20.4.2004 ja tähän tilaisuuteen Matti Vanhanen tärveli yhden kokonaisen iltapäivän ajan. Ihme kyllä tämän tilaisuuden Vanhanen itse jopa muisti. Sen sijaan Nuorisosäätiön pikkujouluja lauantaina 18.12.2004 Hartwall Areenalla Matti Vanhanen ei taaskaan jaksanut palauttaa mieleensä. Kalenterimerkintä kuitenkin kertoo: ”David Copperfield, kesti 1t 45 min, klo 16.30 bussikuljetus rav Lasipalatsiin.” Matti Vanhanen ei samoin muista eduskunnan auditoriossa 18.3.2005 järjestettyä tilaisuutta, josta kalenteri merkintä myös löytyy. Jorma Heikkinen piti tilaisuudessa esityksen nuorisoasumisesta.

Vanhasen sihteerin merkitsemänä kalentereista löytyy säännöllisesti myös vuosittain Maaseudun sivistysliiton pikkujoulut osoitteessa Eerikinkatu 28, viides kerros klo 16-20. Matti Vanhanen oli vuosina 1998-2003 Maaseudun sivistysliiton puheenjohtaja. Liitto tienasi 90 prosenttia tuloistaan yleis-, erityis- ja hankekohtaisina valtionapuina. MSL perusti Matti Vanhasen puheenjohtajakautena Maahenki -kustantamon, jonka hallituksessa Matti Vanhanen istui ainakin vielä vuonna 2020.

Kirsti Handolin.

Nuorisosäätiössä ei peitelty – vaan suorastaan ylpeiltiin – Keskustapuolueen yhteyksiä ennen vaalirahoituksesta noussutta kohua. Omille asiakkaillekin säätiö kerskui asiasta näyttävästi. Mutta poliisikuulusteluiden myötä Keskustapuolueen ja Nuorisosäätiön välinen yhteys haluttiin peittää ja kiistää. Matti Vanhanen itse todisti näin: ”Kun itse olin säätiön hallituksen puheenjohtaja, en pitänyt minkäänlaista yhteyttä puoluejohtoon.” Antti Kaikkosen näkemys taas kuului: ”Säätiö toimii itsenäisesti, eikä sillä ole mitään erityistä suhdetta Keskustaan sinänsä.” Nuorisosäätiön hallituksen jäsen sekä nurmijärveläinen kunnallispoliitikko Kirsti Handolin lähetti sähköpostia vuoden 2010 alkupuolella Keskustapuolueen hallintopäällikkö Aki Haarolle, puoluesihteeri Jarmo Korhoselle sekä puheenjohtaja Matti Vanhaselle. Handolin pyysi Keskustan puoluejohdolta apua Nuorisosäätiön hallituksen täydentämiseen: "Näyttääkö vielä siltä, että on mahdollista löytää keskustalaisia jäseniä? Mutta vaatimustasoa tulee kyllä perusjeesmiestasosta nostaa.”

Poliisin suorittamassa esitutkinnassa herätti kummastusta todistusmateriaalin sinnikäs tuhoutuminen. Poliisin noutaessa takavarikkoon mm. tietokoneiden tiedostoja, Matti Vanhasen vaalipäällikkö Jari Flinck paljasti vuoden 2006 vaalien tiedostojen tärveltyneen tietokoneeseen tulleen viruksen vuoksi. Tämän takia hän oli toimittanut tietokoneen tuhottavaksi. Hän kuitenkin vakuutti, että vaalirahoituksen kannalta tärkeää materiaalia ei tuhoutunut tässä yhteydessä. Keskustapuolueen sisältä tiedettiin että kannettava ”läppäri" ei kestänyt citymaasturin yliajoa kolmea kertaa enempää.

Poliisin tutkinnan mukaan Matti Vanhanen oli laiminlyönyt jääviytensä selvittämisen avustuksista päätettäessä. Hänellä oli samoin mahdollisuus vaikuttaa Nuorisosäätiön asioihin vuosina 2006-2009. Matti Vanhanen ei katsonut itse olleensa esteellinen.

Humanisti Helena Kekkonen 

Pulmu Helena Kekkonen (o.s. Nousiainen, s. 11.6.1926 Leppävirta ja k. 13.5.2014 Helsinki) oli tunnettu humanisti ja pasifisti sekä kansainvälisestikin tunnustettu rauhankasvatuksen uranuurtaja. Helena Kekkoselle ojennettiin vuonna 1981 ensimmäinen Unescon perustama rauhankasvatuspalkinto työstään. Hän syntyi Leppävirralla pappisperheeseen vielä aikakautena, jolloin sisällissota ja sen monet seuraukset varjostivat tulevaisuutta. Jo hyvin nuorena hän alkoi pohtia sodan ja rauhan kysymyksiä sekä sodan vaikutuksia yleensä ihmisiin.

Helena Kekkonen.

Helena Kekkonen opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa ja valmistui sieltä diplomi-insinööriksi vuonna 1951 pääaineenaan kemia. Opiskelunsa jälkeen hän toimi Teknillisessä korkeakoulussa assistenttina sekä suoritti tekniikan lisensiaatin tutkinnon vuonna 1957. Hän oli kiinnostunut yhteiskunnallisista kysymyksistä ja vähitellen hän hakeutui opetustyön piiriin. Hän aloitti vuonna 1960 Helsingin kaupungin vasta perustamassa laboratoriokoulussa ensimmäisenä rehtorina. Rehtorina hän toimi kaikkiaan 14 vuoden ajan. Opetustyössään Helena Kekkonen toteutti menestyksellä ajatustaan uudenlaisesta oppilaitoksesta, jossa opettajat sekä oppilaat tavoittelisivat tasa-arvoisina ja yhdessä henkistä kasvua sekä perehtyisivät ammatillisen osaamisen lisäksi myös yhteiskunnallisiin asioihin. Helena Kekkonen opiskeli aikuiskasvatusta Tampereen yliopistossa kehittääkseen omaa toimintaansa.

Helena Kekkosen elämä sai aivan uuden suunnan, kun hän Sörnäisten keskusvankilassa toteuttamansa opetuskokeilun jälkeen alkoi viikonloppuisin opettaa kemiaa Sörkän vankilan vangeille. Hän kiinnostui mm. Paulo Freiren kehittämästä sorrettujen pedagogiikasta ja dialogisesta oppimisesta, joka korostaa sitä, että vain toimimalla yhdessä ihmisten kanssa voi saavuttaa jotakin heidän kannaltaan autenttista. Paulo Reglus Neves Freire (s. 19.9.1921 Recife ja k. 2.5.1997 São Paulo) oli brasilialaissyntyinen kasvatusfilosofi, jota pidetään 1900-luvun vaikutusvaltaisimpien kasvatusteoreetikoiden joukkoon kuuluvana. Paulo Freiren ajattelu tunnistetaan samoin kasvatustieteiden lähialueilla kuten sosiologiassa, politiikan tutkimuksessa sekä teologiassa. Paulo Freirellä oli samoin laajaa koulutus- ja yhteiskuntapoliittista vaikutusta ympäri maailman. Paulo Freiren kaikkein tunnetuin teos on Sorrettujen pedagogiikka, joka on käännetty lukuisille kielille. Teoksessaan Paulo Freire esittää teoriansa dialogisesta pedagogiikasta, jossa samanaikaisesti opitaan lukemista ja kirjoittamista sekä yhteiskunnallista tiedostamista. Paulo Freire korostaa teoksessaan kasvatuksen poliittista merkitystä toimiessa yhteiskunnallista sortoa vastaan. Paulo Freiren mielestä on sorrettujen tehtävä vapauttaa itsensä sorrettujen kahleista sekä samalla vapauttaa sortajansa ikeestä.

Paulo Freire.

Paulo Freire esitti dialogisen oppimisen vastakohtana tallentavalle oppimiselle. Dialoginen oppiminen perustuu oppilaiden keskinäiseen luottamukseen ja oppiloiden kokemusten tietoiseen pohdintaan. Paulo Freire kertoi uransa aikana kokeilleensa monia kommunikaation tapoja ja hylänneensä niistä useimmat. Yksi lähtökohta on kuitenkin pysynyt ennallaan: luottamus siihen, että vain toimimalla yhdessä ihmisten kanssa voi saavuttaa jotain heidän kannaltaan autenttista. Näin Freire itse kertoo: ”Milloinkaan en ole uskonut kulttuurin demokratisoimisen tarkkoittaneen kulttuurin vulgarisoimista tai sen pelkkää siirtämistä ihmisille suoraan opettajainhuoneesta.” 1970-luvulla Paulo Freireä luettiin ja opiskeltiin yhteiskunta- ja kasvatustieteissä. Hänen pääteoksensa, Sorrettujen pedagogiikka, julkaistiin suomeksi kuitenkin vasta vuonna 2005. Kahta vuotta myöhemmin perustettiin Tampereelle pohjoismaiden ensimmäinen Paulo Freire -tutkimuskeskus osana maailmanlaajuista Paulo Freire -keskusten verkostoa.

Vuonna 1974 Helena Kekkonen päätti luopua rehtorin toimestaan ja hän aloitti vapaaehtoisen työn päätoimisena opettajana vankilassa. Vangit valitsivat itse kurssiensa ja opintopiiriensä aiheet, jotka koskivat sekä yleismaailmallisia että omiin kokemuksiin liittyviä kysymyksiä. Kolmannen opetusvuoden jälkeen Kekkonen joutui kuitenkin lopettamaan opetuksensa varsinkin vanginvartijoiden vastustuksen vuoksi; opetus vankiloissa oli ilmeisesti liian uutta ja Helena Kekkonen oli ahkerasti puhunut ja kirjoittanut vankeinhoidon epäkohdista.

Helena Kekkonen siirtyi vuonna 1974 Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön (VSY) pääsihteeriksi (1974-1986) sekä vielä myöhemmin Rauhankasvatusinstituutin (RKI) pääsihteeriksi (1986-1990) keskittyen rauhankasvatus- ja kehitysyhteistyöhön. Tätä toimintaansa hän jatkoi aktiivisesti koko loppuelämänsä. Kekkonen toimi kansainvälisten sekä kotimaisten järjestöjen tehtävissä ja kehitysyhteistyön koordinaattorina, hän kirjoitti julkaisuja ja kiersi monissa tapahtumissa, oppilaitoksissa sekä järjestöissä puhumassa rauhan, kansainvälisyyden ja eettisen kasvatuksen aiheista. Poikkeuksellisen innostavana puhujana hän onnistui usein saamaan oppilaat kiinnostumaan kehitysyhteistyöasioista ja heidät tekemään taksvärkkejä hankkeiden taloudelliseksi tukemiseksi. Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön pääsihteerinä hän mm. oli aktiivisesti perustamassa kansainvälistä Peace Education Network -järjestöä ja hän käynnisti aikuiskasvattajien vuotuisen Meeting in Finland -tapahtuman, jonka hän järjesti neljätoista kertaa ja laajensi tämän tapahtuman länsieurooppalaisesta tapahtumasta maailmanlaajuiseksi. Tutustuttuaan Etelä-Afrikan rotusortoa vastustavaan liikkeeseen Helena Kekkonen käynnisti Eristetään Etelä-Afrikka -kampanjan (EELAK) Suomessa ja hän toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1984-1987.

Helena Kekkosen julkaisutoiminta käsittää seitsemän kirjaa, satoja artikkeleita kotimaisiin ja ulkomaisiin julkaisuihin sekä kymmeniä opetusmonisteita. Kekkonen toimitti rauhaa, aikuiskasvatusta ja kehitysyhteistyötä käsitteleviä lehtiä, kuten Rauhankirje, Peace letter, Kasvatus rauhaa palvelemaan ja Toivon työtä vuosikymmenten ajan ja hän valmisti yhdessä aviomiehensä, Risto Kekkosen, kanssa kahdeksan rauhankasvatusfilmiä. Hänestä tuli Oulun yliopiston kunniatohtori kasvatustieteellisen tiedekunnan promootiossa vuonna 1989 sekä Helsingin yliopiston kunniatohtori filosofisen tiedekunnan promootiossa vuonna 2007.

Bertrand Russell.

Helena Kekkosen rauhankasvatusfilosofia kehittyi hänen varsin pitkän uransa aikana sekä kokemusten myötä. Tukipilareiksi ajattelulleen hän itse mainitsi englantilaisen matemaatikko, filosofi ja loogikko Bertrand Arthur William Russellin (s. 18.5.1872 Trellech ja k. 2.2.1970 Penrhyndeudraeth) kirjoitukset, saksalais-amerikkalainen psykoanalyyttisen opin kehittäjä, humanistifilosofi ja kirjailija Erich Frommin (s. 23.3.1900 Frankfurt am Main, Saksa ja k. 18.3.1980 Locarno, Sveitsi) kirjat sekä kokemuksensa kasvatuksen kentältä. Bertrand Russell tunnettiin eräänä aikansa suurimmista intellektuelleista. Russell popularisoi filosofiaa monilla teoksillaan ja hän oli suosittu kommentaattori erilaisissa kysymyksissä. Russell oli samoin yhteiskunnallinen ajattelija, joka kirjoitti useita poliittisia teoksia ja hän toimi mm. ydinsotaa sekä imperialismia vastaan.

Erich Fromm.

Helena Kekkonen koki, että sotien estäminen ja rauhantilan saavuttaminen maailmassa on mahdollista, mutta sellainen edellyttää sekä uskoa ja toivoa että kansainvälistä solidaarisuutta ja globaalien kehitysongelmien ratkaisemista. Luottamus ja tuki YK:lle siinä tarkoituksessa kuuluu kaikkeen rauhantyöhön. Hän korosti kuitenkin voimakkaasti jokaisen yksilön velvollisuuksia ja vastuuta. Rauhan rakentaminen on eettinen tehtävä ja velvoite. Jokaisen panos on merkittävä ja yksilöiden kautta sekä yhdessä toimimalla on mahdollista kuitenkin muuttaa maailmaa. Rauhankasvatuksen pohjana hänen mielestään ovat etiikka, universaalit arvot ja ihmiselämän syvällinen kunnioittaminen. Kasvatuksen tulee tukea ihmisen kokonaisvaltaista eettistä kasvua. Keskeisiä kasvatustavoitteita ovat kriittisyys, kommunikaatiotaitojen ja sosiaalisuuden kehittäminen, solidaarisuus ja auttamisenhalu. Rauhankasvatuksen pitäisi painottua empaattiseen ajatteluun ja sitä kautta toisten ihmisten ja kulttuurien ymmärtämiseen. Hän kritisoi koulutusjärjestelmää erityisesti liiallisesta kilpailun korostamisesta.

Siitä huolimatta, että Helena Kekkonen kehitti monitahoisesti ja syvällisesti rauhankasvatusfilosofiaansa, hän piti välttämättömänä, että ei keskitytä vain teorioihin vaan kasvatus ohjaa ja johtaa aktiiviseen käytännön toimintaan. Hän arvosteli jossakin määrin rauhantutkimusta liiasta teoreettisuudesta sekä rauhanjärjestöjä kapea-alaisuudesta. Rauhankasvatuksen menetelmissään hän yhdisti monipuolisesti tiedon, taiteen, yhteistyön, empatian ja vastuullisen toiminnan harjoittelun. Elämän mielekkyys syntyy eettisen kamppailun kautta ja vastuuseen kasvamisesta. Tämä merkitsee tiedon hankintaa yhteiskunnan ja maailman tilasta sekä tiedon sisäistämistä niin, että syntyy halu ja kyky maailman muuttamiseen. Pelkkä tieto ei riitä; taiteella on suuri merkitys tiedon syventämisessä ja väkivaltakulttuurin purkamisessa. Kasvatusprosessin tulee näkyä itse kunkin arkielämässä ja käytännön toiminnassa.

Jukka Tapani Kekkonen.

Ehdottomana pasifistina Helena Kekkonen piti samoin sotilaallista puolustusta esteenä maailman rauhalle, sillä se perustuu väärään ihmiskäsitykseen ja viholliskuviin, joiden ylläpitäminen on kulttuurisen väkivallan muoto. Puolustuksen ja turvallisuuden varjolla suoritetaan rikoksia ihmisyyttä vastaan. Sodissa kärsivät eniten siviilit eli ne, joita ”puolustetaan”. Helena Kekkonen ehdotti, että varustelumenoista kartutettaisiin vähitellen kehitysrahasto globaalien kehitystavoitteiden toteuttamiseksi. Helena Kekkosen ja hänen aviopuolisonsa rauhanaktivisti, diplomi-insinööri Risto Kekkosen (s. 26.7.1925 Kisko ja k. 7.10.2016 Helsinki) poika on Helsingin yliopiston oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden emeritusprofessori Jukka Tapani Kekkonen (s. 12.10.1953 Helsinki).

 Esteetöntä jazzia Tampereella

Telakan historia kulttuuritalona voidaan ajoittaa vuoteen 1993. Tuolloin Tampereella toimi erilaisia ammattiteatteriryhmiä, joilla ei kuitenkaan välttämättä ollut vakituisia esitys- tai harjoitustiloja. Nämä ryhmät saattoivat nauttia erilaisia avustuksia valtiolta, Tampereen kaupungilta tai joltakin muulta tukevalta taholta. Nämä avustukset kuitenkin tärveltyivät suuremmalta osalta samoin kuin merkittävä työpanoskin markkinointiin ja uudien tilojen lanseeraamiseen. Nämä teatteriryhmät oivalsivat kuitenkin yhdistää voimavarojaan ja he alkoivat etsiä yhteistä tilaa itselleen.

Telakka.

Vuonna 1994 löytyi Tampereen Tullintorilta vanha tyhjä varastorakennus, jonka rakennusyhtiö YIT omisti. Tilasta käytiin neuvotteluja ja YIT:lle esiteltiin suunnitelmia ja toiveita. Tammikuussa 1996 neuvottelut lopulta johtivat väliaikaisen vuokrasopimuksen syntymiseen. Varastotila oli talvella jääkylmä, kun tilassa alkoivat jo harjoitukset. Kolme eri ryhmää sulautui yhteen ja otti nimekseen Telakka. Keväälle 1996 suunniteltiin ensimmäistä ensi-iltaa. Tilan remonttien rahoittamiseksi ryhmä halusi perustaa ravintolan, jolla kerättäisiin remonttivaroja.

Talon ravintola ja ulkopuolinen terassi avattiin väliaikaisella kesäravintola-luvalla 17.5.1996. Talkooväki alkoi opetella tarjoilemista seitsemän ihmisen voimin ja elokuussa talkooväkeä oli jo yli kolmekymmentä. Raha ei aluksi piisannut kaikkeen, joten ravintolan kalusteita ja pöytäliinoja saatiin kodeista lahjoituksina. Myös rahavaroja sekä rakennuspuutavaraa saatiin lahjoituksena. Talo rakennettiin kokonaan sisältäpäin; sinne tulivat wc:t, sosiaaliset tilat, lämmitysjärjestelmä, ilmastointi, sprinkleröinti, vesijohdot sekä viemärit ja sauna. Puutavaraa saatiin purkamalla vanhoja latoja ja hirsimökkejä sekä jätelautalahjoituksina työmailta.

Työn jatkuessa tehtiin myös rahoitus- ja hallintosuunnitelmia. Lopulta tarvittiin vielä lainaa, jotta remontti saatiin loppuun tehdyksi. Samaan aikaan ryhmä neuvotteli rakennusliike YIT:n kanssa mahdollisuudesta ostaa kiinteistö omaksi. Vappuaattona 1997 allekirjoitettiin kauppakirjat. Talon yläkerrassa remontti jatkui, mutta talkooporukka oli harventunut. Telakan toinen kerros tarkastettiin kesäkuussa ja sinne valmistuivat wc-tilat, teatterin pukuhuone, sauna sekä galleria/tilausravintola. Telakan kolmas kerros tarkastettiin elokuussa juuri teatterikesän kynnyksellä. Telakan lopputarkastus suoritettiin 14.11.1997. Ensimmäinen oma ensi-ilta oli Telakalla 8.12.1997. Telakan remontti tehtii täysin ilman Tampereen kaupungin tai valtion jakamaa tukea ja suuremmaksi osaksi pelkällä talkootyöllä. Telakka työllistä tänään vakituisesti 25 ihmistä. Telakan tilat eivät ole täysin esteettömiä. Liikkumisessaan apuvälinettä käyttävä pääsee ainoastaan Telakan alakertaan. Yläkertaan vievät potaat ja hissiä – ei edes jälkiasennettuna – rakennuksessa ei ole. Wc-tilat myös sijaitsevat toisessa kerroksessa, eikä invalidi-wc:tä myöskään ole rakennuksessa.

Olli Ahvenlahti New Quintet.

Lauantaina 1.11.2025 kello 19 soitti pianisti, säveltäjä ja kapellimestari Olli Ahvenlahden (s. 6.8.1949 Helsinki) New Quintet hienon keikan Telakan alakerrassa. Tämä esiintyminen Tampere Jazz Happeningissä oli Olli Ahvenlahdelle uran ensimmäinen. Yhtyeessä soittivat Olli Ahvenlahti (Fender Rhodes -sähköpiano), Jaska Lukkarinen (rummut), Ville Herrala (basso), Tero Saarti (trumpetti) ja Joonatan Rautio (saksofoni). Fender Rodes 73 -sähköpianon Olli Ahvenlahti osti vuonna 1972 Musiikki Fazerilta, jolloin myös pianisti Heikki Veli Uolevi Sarmanto (s. 22.6.1939 Helsinki) hankki itselleen samanlaisen soittimen. Olli Ahvenlahden kvintetti esitti Telakalla musiikkia ainoastaan Ahvenlahden soololevyltä Mirror, Mirror.

Olli Ahvenlahti.

Paja Kongressin tilassa lauantaina 1.11.2025 klo 23.30 oli esiintymisvuorossa legendaarinen The Five Corners Quintet. Tämän kokoonpano muodostavat Mikael Jakobsson (piano), Teppo Mäkynen (rummut), Antti Lötjönen (basso), Jukka Eskola (trumpetti) ja Timo Lassy (saksofoni). 700 henkeä vetävä Paja Kongressi on Tampereen Sokos Hotelli Tornin kyljessä sijaitseva vanha veturihalli, joka tilana on myös esteetön. Myös tilan yläkertaan pääsee hissiä käyttämällä. Samoin kaikki wc-tilat löytyvät myös ensimmäisestä kerroksesta.

The Five Corners Quintet.

Helsinkiläisyhtyeen ensimmäinen vinyylisingle julkaistiin vuonna 2003. Yhtye on julkaissut kaksi studioalbumia: Chasin’ the Jazz Gone By sekä Hot Corner. Myös Japanissa on julkaistu livealbumi Jazz Heat, Bongo Beat! – The Helsinki Sessions. Alkujaan The Five Corners Quintetin piti olla tyystin studioprojekti ja vasta myöhemmin jazzyhtyeelle perustettiin keikkakokoonpano, joka onkin sitten konsertoinut mm. Euroopassa, Aasiassa ja Yhdysvalloissa. Tämä jazzyhtye jäi keikkatauolle kesällä 2010.

Muusikko, säveltäjä ja tuottaja sekä Flow Festivaalin taiteellinen johtaja Tuomas Pekka Sakari Kallio sekä DJ Antti Eerikäinen kokeilivat samplaamalla Eerikäisen levykokoelmia tehdä 1960-luvun jazzia muistuttavaa musiikkia. Antti Eerikäinen perusti sittemmin Ricky-Tick Records -levy-yhtiön. Levy-yhtiö sijaitsee Helsingin Viisikulmassa, joka tunnetaan monista levykaupoistaan. Tästä The Five Corners Quintet on saanut nimensä. Quintet -sana yhtyeen nimessä puolestaan on lähinnä kunnianosoitus jazzperinteelle, koska yhtyeessä saattoi keikoilla soittaa jopa kymmenkunta muusikkoa.

Kolmantena Tampere Jazz Happenig festivaalin konserttipaikkana toimi Tampere-talon pieni sali, jonne mahtuu kerrallaan noin 500 henkilöä musiikkia kuuntelemaan. Tampere-talon tilat ovat esteettömiä pääovelta sekä S-ovelta tultaessa ja pienen salin pyörätuolipaikat sijaitsevat salin yläosasan perällä. Sorsapuiston puolelta Tampere-taloon tultaessa esteettömyys toimii huonommin, koska ovet avautuessaan ulospäin eivät ole avattavissa automaattisesti. Tuulikaapissa apuvälineen käyttäjä jää itse seuraavan oven avautumisen esteeksi.

Taiteellinen johtaja Juhamatti Kauppinen.

Tämän vuoden Tampere Jazz Happening jäi viimeiseksi festivaaliksi vuodesta 2002 lähtien tapahtumaa taiteellisena johtajana luotsanneelle Juhamatti Kauppiselle. Tampere Jazz Happening on järjestetty vuodesta 1982 lähtien Tampereella. Lokakuun loppuun perinteisesti ajoitettu tapahtuma tarjoaa yleisölleen modernia kansainvälistä jazzmusiikkia sekä suomalaisia alan kykyjä. Tapahtuman perinteiset esiintymispaikat Tampereella ovat olleet Tullikamarin Pakkahuone, Klubi sekä Telakka. Vuodesta 1990 lähtien Tampere Jazz Happening festivaalin on tuottanut Tampereen Musiikkijuhlat, joka on osa Tampereen kaupungin kulttuuripalveluita. Tampere Jazz Happening kuuluu Finland Festivals -tapahtumiin sekä Pirkanmaan Festivaalit -verkostoon. Vuonna 2017 Tampere Jazz Happening Festivaali palkittiin Europe Jazz Networkin myöntämällä EJN Award for Aadventurous Programming -palkinnolla, joka myönnetään eurooppalaiselle festivaalille menestyksekkäästä näkemyksellisen ja yleisöä kiehtovan musiikkiohjelman suunnittelusta.

 Olli Antero Ahvenlahti (32. osa)

Olli Ahvenlahti.

Olli Ahvenlahti tärveli useamman kesälomansa vieton ensin Knokken festivaalin esityksen sekä orkesterisovitusten tekoon ja sen perään heti Porin Jazzfestivaalin säännöllisiin esiintymisiin. Ahvenlahden perhe vietti kesää yleensä Sysmän kesäasunnolla. Olli Ahvenlahti asui kesäpaikan rantasaunassa parin viikon ajan tehden orkesterisovituksia. Rantasaunaan hän roudasi kosketinsoittimen ja nuottien kirjoittamiseen tarvittavat välineet.

Jussi Liski.

Kari Litmanen.

Olli Ahvenlahti oli tuttu näky televisiossa kapellimestarina lähes viikottain. Televisiossa orkesterin koko sai melko huoletta vielä tuolloin kasvaa, koska budjetit venyivät tarpeen mukaan. Kun jotakin soitinta erityisesti tarvittiin, siihen tehtävään palkattiin myös soittaja empimättä. Ensin orkesterissa oli mm. yksi kitaristi, mutta vähitellen orkesterikokoonpano vakiintui soittamaan kahdella kitaralla. Samoin oli laita myös kosketinsoittimien kanssa. Olli Ahvenlahti istui yleensä pianon ääressä johtamassa ja kosketinsoittajina olivat yleensä lisäksi Jussi Salomon Liski ja Kari Kalevi Litmanen (s. 25.9.1957 Parikkala ja k. 5.1.2012 Imatra).

Tauno Äijäjä.

Risto Linnus.

Ahvenlahden kapellimestarin tehtävät MTV:n Toivotaan, toivotaa -ohjelman parissa loppuivat noloissa merkeissä. Ohjelman ohjaaja Risto Linnus (s. 15.10.1939 Helsinki ja k. 13.2.2018 Helsinki) halusi vapuksi tehdä ohjelmasta erikoisjakson, joka koostui vappumusiikista ja työväenlauluista. Ohjelma oli kuitenkin ohjelmajohtaja Tauno Johannes Äijälälle (s. 4.5.1941 Tyrvää) liikaa. Tilanne johti ankariin neuvotteluihin ja Ahvenlahti oli freelancerina helpointa erottaa ohjelmasta. Tauno Äijälää pidettiin MTV:ssä merkittävänä henkilönä, jota myös kunnioitettiin ja pelättiin. Ahvenlahden jälkeen ohjelman kapellimestarina toimi Markku Johansson. Olli Ahvenlahti sai kyllä esiintyä muusikkona tai kapellimestarina muissa MTV:n ohjelmissa.

Erkki Olavi "Ere" Kokkonen.

Varsinkin alkuun Ahvenlahti sai tehdä yhtäaikaa ohjelmia sekä Yleisradiolle että MTV:lle. MTV oli näistä yhtiöistä selvästi pienempi. Yleisradiolla oli television lisäksi myös radio, jonne Olli Ahvenlahti sai myös tehdä musiikkiohjelmia. Erkki Olavi ”Ere” Kokkonen MTV:ltä salli Ahvenlahden tehdä vapaasti ohjelmia molemmille yhtiöille. Kun Pekka Päiviö Pyysalosta (s. 1.6.1946 Lappeenranta) tuli MTV:n viihdetoimituksen päällikkö, muuttui talossa tilanne ja Pyysalo piti tiukemmin talon puolta. Tämän jälkeen Olli Ahvenlahti joutui tekemään vuorotellen kummallekin talolle musiikkitöitä. Yhteishenkeä kohottaakseen MTV:n viihdetoimituksen päällikkö vei kevään jälkeen talon viihdetoimituksen Saimaalle viikonloppuristeilylle. Olli Ahvenlahtikin pääsi näille matkoille mukaan, vaikka ei ollut talon kirjoilla vakituisesti.

Päiviö Pyysalo.

Muusikko ja näyttelijä Vesa-Matti Loiri (s. 4.1.1945 Helsinki ja k. 10.8.2022 Helsinki) näytteli jo 17-vuotiaana ennen ammattiuraansa ensimmäisen elokuvaroolinsa, Jaken osan Mikko Johannes Niskasen (s. 31.1.1929 Äänekoski ja k. 25.11.1990 Helsinki) ohjaamassa ja kirjailija Paavo Olavi Rintalan (s. 20.9.1930 Viipuri ja k. 8.8.1999 Kirkkonummi) samannimiseen romaaniin perustuvassa elokuvassa Pojat vuonna 1962. Paavo Rintala oli avioliitossa Lauri ”Tahko” Pihkalan (vuoteen 1906 Gummerus, s. 5.1.1888 Pihtipudas ja k. 20.5.1981 Helsinki) tyttären, Railin, kanssa vuodesta 1955. Tämän menestyselokuvan musiikin sävelsi Sven Einar Englund (s. 17.6.1916 Ljugarn, Ruotsi ja k. 27.6.1999 Visby, Ruotsi) ja elokuva sai ensi-iltansa 2.11.1962. Pertti Olavi ”Spede” Pasasen (s. 10.4.1930 Kuopio ja k. 7.9.2001 Kirkkonummi) tuottamissa elokuvissa sekä televisio-ohjelmissa Loiri saavutti suuren suosion. Myöhemmin 1970-luvulta alkaen Vesa-Matti Loiri lauloi kolme albumillista Eino Leinon (oik. Armas Einar Leopold Lönnbohm, s. 6.7.1878 Paltamo ja k. 10.1.1926 Hyvinkää) runoihin porvoolaisen säveltäjä Perttu Pekka Juhani Hietasen (s. 1950) säveltämiä lauluja.

Vesa-Matti Loiri.

Veli-Pekka & Vesa-Matti Loiri koulumatkalla syksyllä 1953.

Vesa-Matti Loirin nuorempi veli on graafinen suunnittelija Veli-Pekka Loiri (s. 30.3.1946) ja Veli-Pekka Loirin tytär on kirjailija ja sanoittaja Lilli Loiri (s. 1973). Loirin vanhemmat olivat Lappeella vuonna 1911 syntynyt tekninen piirtäjä Taito Vilho Loiri ja Mustasaaren pitäjässä vuonna 1916 syntynyt ja Porissa kasvanut rouva Lily Ida Annikki Nylund. Taito Loirin sisaren Sigridin ja tämän puolison Hjalmar Berglundin poika, Paavo Allan Engelbert Berglund (s. 14.4.1929 Helsinki ja ja k. 25.1.2012 Helsinki), oli kuuluisa kapellimestari ja viulisti.

Pekka ja Lilli Loiri.

Vesa-Matti Loiri ei omistanut koskaan ajokorttia, joten Olli Ahvenlahti toimi Loirin sekä pianistina että autonkuljettajana heidän keikkaillessaan yhdessä. Matkat taittuivat joko Olli Ahvenlahden autolla tai toisinaan myös lentäen. Osan keikoista he tekivät kaksin ja osa keikoista oli myyty bändin kanssa. Keikkamatkat tehtiin päivällä ja kohteeseen saavuttua yleensä ensin syötiin hyvin hotellissa. Konserttisalien lisäksi Loirin keikkoja oli usein myös isoissa hotelleissa sekä ravintoloissa. Ahvenlahti ja Loiri viettivät keikkaillessa siten yhdessä todella paljon aikaansa. Vesa-Matti Loiri levytti vuonna 1982 singlen Ukkolaan/Spain, jotka Loiri myös itse sanoitti taitavasti. Levytyksessä käytetty keikkabändi oli Helsingin Kaivohuoneen ravintolashow’n säestyksessä mukana ja siitä tuli pitkäksi aikaa Loirin oma bändi. Yhtyeessä Loirin ja Olli Ahvenlahden lisäksi soittivat rumpuja Vesa Aaltonen (s. 7.3.1950 Helsinki), bassoa Christer Gustaf ”Kicke” Bergholm (s. 21.9.1946 ja k. 14.2.2025) ja kitaraa Juha Pauli Björninen (s. 16.1.1954 Karhula).

Vesa Aaltonen, Vesa-Matti Loiri, Olli Ahvenlahti, Reijo Laine, Peter Lerche ja Christer Bergholm.

Saksalainen runoilija, kirjailija ja taidemaalari Hermann Hessen (s. 2.7.1877 Calw, Saksa ja k. 9.8.1962 Montagnola, Sveitsi) pääteos on vuonna 1943 julkaistu Lasihelmipeli. Vuonna 1946 Hermann Hesse palkittiin Nobelin kirjallisuuspalkinnolla. Hermann Hessen osittain omaelämäkerrallinen kirja, Arosusi, julkaistiin vuonna 1927. Hessen kristityt vanhemmat tekivät lähetystyötä Intiassa; isä oli baltiansaksalainen ja Virossa vuonna 1847 syntynyt Johannes Hesse ja äiti Marie Gundert (s. 1842).

Hermann Hesse.

Lasihelmipeli -kirjan tapahtumat sijoittuvat ajallisesti määrittelemättömään tulevaisuuteen. Tarinan tapahtumapaikka on älykköjen asuttama Kastalian maakunta, jossa väki keskittyy tieteiden ja taiteiden harrastukseen sekä pelaamalla lasihelmipeliä, joka on eräänlainen tieteiden ja taiteiden synteesi. Lukijalle ei avata lasihelmipelin tarkkoja sääntöjä. Kirjan päähenkilö on lasihelmipelin mestari, Josef Knecht, jonka elämäntarinan ympärille Lasihelmipeli -kirja rakentuu. Romaanin sisällä on Knechtin jälkeenjääneet teokset, joista löytyy mm. kolmetoista runoa. Näihin runoihin Vesa-Matti Loiri ihastui niin paljon, että hän halusi Olli Ahvenlahden säveltävän ne.

Erään kerran vuonna 1976 Olli Ahvenlahti nouti taiteilija Loirin jälleen Tipparellullaan jostakin keikalle. Tunnettu yövalvoja Loiri torkkui matkan aikana usein päivällä autossa. Autoon istuessaan Loirilla oli kädessään pehmytkantinen painos Hermann Hessen Lasihelmipelistä. Ennen torkahtamistaan Loiri tiedusteli Olli Ahvenlahdelta, oliko tämä lukenut kirjan. No, Olli ei ollut teosta lukenut, mutta Arosusi -kirjan hän oli lukenut. Vesa-Matti Loiri yllytti Ahvenlahtea lukemaan Lasihelmipelin, sillä kirja oli hänestä hyvin mielenkiintoinen. Loiri muistutti Ahvenlahtea vielä muutamia kertoja toistekin tästä kirjan lukemisesta, kunnes Vesa-Matti Loiri sitten osti Lasihelmipeli -kirjan Olli Ahvenlahdelle omaksi. Kirjan antaessaan Loiri toivoi Ahvenlahden säveltävän nämä Hermann Hessen runot ja hän toivoi myös, että kappaleet levytettäisiin ja sen pohjalta tehtäisiin vielä oma konserttikiertue.

Hermann Hessen runot muodostavat kokonaisuuden ja tekstit niissä ovat taitavia, mutta samalla erittäin vaikeita säveltäjälle työstettäväksi, koska kirjailija ja kääntäjä Elvi Aulikki Siervon (s. 4.5.1912 Helsinki ja k. 28.8.1986 Pernaja) kääntämät runot eivät suinkaan ole perinteisessä runomuodossa. Nämä runot ovat lähempänä ajatuksia. Tämä sävellystyö oli Olli Ahvenlahden ensimmäinen kokonaissävellysteos runoihin. Aikaisemmat hänen sävellykset oli tehty vain yksittäisiin runoihin. Lasihelmipeli -kirja kulki pitkän aikaa Olli Ahvenlahden auton hansikaslokerossa mukana ja vuosien kuluessa aina toisinaan Olli sai siitä työstettyä pala kerrallaan sävellyksiä lisää; lopulta Olli Ahvenlahti sai vuonna 1983 sävellettyä Lasihelmipeli -kirjan kolmestatoista runosta yksitoista valmiiksi.

”Pelkäsin, etten kykenisi sanomaan sitä, mitä tarkoitin ja olin mielessäni kuvitellut. Minusta nämä tekstit ovat niin hienoja ja tärkeitä. Niissä on sarkastista näkemystä ihmisen tiestä ja samalla uskoa siihen, että ihmisenä oleminen saattaa olla mielekästä.” Vesa-Matti Loiri itse vielä empi hetken aikaa levytystä, mutta lopulta Lasihelmipeli -albumi oli valmiina helmikuussa 1985 ja siitä tuli taiteellisesti kunnianhimoinen albumi. Loiri oli itsekin tyytyväinen levyyn, kun hän haastattelussa lohkaisi: ”Upeaa musiikkia ja upeat tekstit, ei vain taidetta taiteen vuoksi.” Ensimmäinen konsertti levyn materiaalista tarjottiin yleisölle vuoden 1985 Kainuun Jazzkeväässä. Saman vuoden heinäkuussa Vesa-Matti Loiri & Olli Ahvenlahden yhtye konsertoi kaksi kertaa Porin Jazzfestivaalien aikana Porin Teatterissa.

 Tekoäly-yhtiö määrättiin tekijänoikeuskorvauksiin

Saksan Münchenin alueellinen tuomioistuin on langettanut periaatteellisesti erittäin merkittävän tekoälyä koskevan tekijänoikeustuomion, jossa yhdysvaltalaisen OpenAI -yhtiön todettiin loukanneen tekijänoikeuksia. Päätöksessä tuomioistuin katsoi, että OpenAI ei saa käyttää tekinjänoikeussuojattuja laulujen sanoituksia ilman oikeudenomistajien lupaa ja määräsi yhtiön maksamaan korvauksia Saksan tekijänoikeusjärjestö GEMAlle. Ratkaisu on seurausta saksalaisen musiikin tekijänoikeusjärjestö GEMAn syksyllä 2024 nostamasta kanteesta, jossa järjestö katsoi OpenAI:n ChatGPT:n toisintavan tekijänoikeudella suojattuja laulujen sanoituksia ilman oikeudenomistajien lupaa. GEMA edustaa Saksassa kaikkiaan yli 100 000 säveltäjää ja sanoittajaa. Kanne koski yhdeksän saksalaisen musiikintekijän kappaleita.

Saksalainen musiikin tekijänoikeusjärjestö GEMA puolusti omaa kantaansa oikeudessa esimerkillä ChatGPT:n tuottamista vastauksista, joissa tekoäly toisti merkittäviä osia tekijänoikeudella suojatuista saksalaisista teoksista. Näiden todisteiden katsottiin osoittavan, että tekoälyjärjestelmää oli koulutettu tekijänoikeussuojatulla materiaalilla. Saksalainen tuomioistuin vahvisti päätöksessään varsin yksiselitteisesti, että suojatun aineiston hyödyntäminen ChatGPT-tekoälyalustalla edellyttää lupaa oikeudenomistajilta. OpenAI:n on siten hankittava lupa, jolla tekijät saavat asianmukaisen korvauksen suojattujen teostensa käytöstä.

Tuomioistuimen päätöksessä todettiin samoin, että OpenAI ei voi siirtää vastuuta yksittäisille käyttäjille eilä vedota EU:n tekijänoikeusdirektiivin tekstin- ja tiedonlouhintapoikkeukseen, koska se ei ole tutkimusorganisaatio eikä poikkeus ulotu suojattujen lyriikkojen tallentamiseen tai tuottamiseen. Lisäksi GEMA on ilmoittanut pidättäneensä nämä oikeudet edustamiensa oikeudenomistajien puolesta.

Saksalainen tuomioistuin kieltäytyi myös pyynnöstä siirtää tapaus EU-tuomioistuimen käsiteltäväksi ja totesi, että kyse oli selvästä tekijänoikeusloukkauksesta. Tuomioistuimen päätöksen mukaisesti OpenAI:n on poistettava suojattu aineisto palvelimiltaan. Vaikka päätös on vielä ensimmäisen oikeusasteen ratkaisu ja tuomioistuimen tekemään päätökseen voi hakea muutosta, sen painoarvo ulottuu myös Saksan rajojen ulkopuolelle. Päätöstä pidetään ennakkotapauksena koko Euroopan tulevalle kehitykselle tekoälyalustojen tekijänoikeuskysymyksissä.

GEMAn tiedotteessa järjestön toimitusjohtaja Tobias Holzmüller ilmoittaa tämän tuomion olevan merkittävä ennakkotapaus taistelussa tekoälyn reiluista pelisäännöistä. Näin Tobias Holzmüller muotoilee asiansa itse: ”Inhimillinen luova työ ei ole tekoälyalustojen ilmaista raaka-ainetta. Tänään saamamme ennakkotapaus tekee selväksi, että myös tekoälytoimijoiden on noudatettava tekijänoikeuksia. Tämä on merkittävä onnistuminen musiikin tekijöiden elinkeinon puolustamisessa.”

Tobias Holzmüller.

Samoin Suomen tekijänoikeusjärjestö Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen korostaa ratkaisun laajempaa vaikutusta koko eurooppalaiselle luovalle alalle. Risto Salminen pukesee asiansa sanoiksi seuraavasti: ”Tuomio vahvistaa, että myös tekoälypalveluiden on kunnioitettava luovan työn arvoa ja tekijänoikeuksia. Tuomioistuimen päätös antaa samalla vahvan viestin eurooppalaisille päättäjille: sääntelyn ja sen pohjalta muodostettavien ohjaavien käytäntöjen tulee mahdollistaa musiikin tekijöiden oikeudet turvaavan tasapainoisen lisensointimarkkinan kehittyminen.”

Risto Salminen.

Saksalainen tuomioistuin korosti päätöksessään, että tekoälyn kehitys ei voi nojata ilman lupaa käytettyyn suojattuun aineistoon. Teoston lakiasiainjohtaja Jenni Kyntölä sanoo tapauksen vahvistavan oikeudenhaltijajärjestöjen kantoja siitä, että tekoälyjärjestelmät ovat systemaattisesti loukanneet tekijänoikeuksia. Hän uskoo saksalaisen tuomioistuimen päätöksen myös edistävän lisenssikeskusteluja tekoälypalveluiden kanssa.

Jenni Kyntölä.

Teoston lakiasiainjohtaja Jenni Kyntölä näkee tilanteen näin: ””Päätös vahvistaa, että tekoälytoimijoilla on velvollisuus hankkia oikeudenomistajien lupa ja maksaa korvauksia luovan sisällön käytöstä. Kyse on merkittävästä asiasta: useiden kansainvälisten tutkimusten mukaan vähintään neljännes musiikin tekijöiden tuloista on vaarassa, ellei tekoälyn lupakäytäntöjä saada aikaan nopeasti.”

Viime vuonna hyväksytyn EU:n tekoälyasetuksen jälkeen eurooppalaiset tekijänoikeusjärjestöt ovat kehittäneet malleja tekoälyn lisensioimiseksi ja ilmoittaneet olevansa valmiita sopimusneuvotteluihin tekoälypalveluiden ja -alustojen kanssa. Tästä huolimatta tekoälytoimijat eivät ole olleet halukkaita sopimaan luvista ja korvauksista tekijöiden kanssa. Samoin tekoälyasetuksen toimeenpanosta on yhä edelleen erimielisyyksiä.

Suomessa tekijänoikeusjärjestö Teosto työskentelee parhaillaan tekoälyn lupakäytäntöjen tarkentamiseksi ja käy keskustelua tarvittavista luvista tekoälytoimijoiden kanssa. Viime keväänä julkaistut yhteispohjoismaiset periaatteet tekoälyn lisensointiin toimivat ohjenuorana tekoälytoimijoiden kanssa käytävissä keskusteluissa. Tavoitteena on lupakäytäntö, jossa teosten hyödyntämisestä tulee sopia tekoälyn kaikissa eri vaiheissa.

Tekoälyalustojen tekijänoikeuskysymyksiä koskevia tuomioistuinratkaisuja on tulossa myöhemmin lisää. Saksan GEMAlla on käynnissä toinenkin kanne äänisisältöjä tuottavan Sunon kanssa. Oikeuden päätöstä odotetaan vielä tämän vuoden aikana. Myös tanskalainen tekijänoikeusjärjestö Koda on haastanut Sunon oikeuteen laittomasta suojattujen teosten käytöstä. 

Karvasmanteli ja syaanivety eli sinihappo 

Sekä makeat mantelit että käsittelemättömät tarhamanteleiden karvasmantelelit (Prunus dulcis) sisältävät noin 3-5 prosenttia amygdaliinia (C20H27NO11) ja sitä hajottavaa entsyymiä. Tästä syanidiglykosidista syntyy ruuansulatuskanavassa bentsaldehydiä ja syaanivetyä eli sinihappoa (HCN). Syaanivety on syanidin, CN-, ja vetyionin, H+, yhdiste. Nämä molemmat yhdisteet haisevat voimakkaasti ja sinihappo on erittäin myrkyllistä. Karvasmantelit ovat myrkyllisiä, tosin kypsennettyinä ja vähäisessä määrin nautittuna ne ovat kuitenkin vaarattomia. Käsittelemättömät karvasmantelit eivät ole ihmisravinnoksi kelpaavia.

Karvasmanteli.

Sekä syanidi että sinihappo ovat voimakkaita myrkkyjä. Sinihappo voi esimerkiksi heikentää veren kykyä kuljettaa happea aivan samaan tapaan kuin hiilimonoksidi. Karvasmantelin hydrolyysin jälkeen yhden yksittäisen karvasmantelin amygdaliini tuottaa kuitenkin ainoastaan noin yhden milligramman verran sinihappoa.

Kuitenkin makeissa manteleissa amygdaliinipitoisuus ja siten syanidipitoisuus on hyvin alhainen. Tunisialainen tutkijaryhmä arvioi vuonna 2013 tehdyssä tutkimuksessa, että kilo manteleita sisältää 25,2 milligrammaa syanidia. Manteleita täytyisi siis syödä tuhansia, ennen kuin niistä olisi vaaraa terveydelle.

Karvasmanteleissa syanidipitoisuus on kuitenkin huomattavasti suurempi. Samojen tunisialaistutkijoiden tutkimuksen mukaan sitä on jopa 1 062 milligrammaa kilossa eli 40 kertaa enemmän kuin vastaavasti makeissa manteleissa. Ainetta on myös suhteellisen suuria pitoisuuksia esimerkiksi aprikoosin- ja persikankivissä sekä omenansiemenissä. Jyviä, kiviä ja siemeniä suojaa kuitenkin usein sulamaton kalvo. Jos ne nielee murskaamatta niitä ensin hampailla, ne kulkevat yleensä elimistön läpi sulamattomina ja myrkyn vapautumatta.

Jos syö karvasmanteleita sellaisenaan, niin jo 50 karvasmantelia voi olla tappava annos aikuiselle ihmiselle, ja vain muutama karvasmanteli voi sairastuttaa pienen lapsen vakavasti. Karvasmantelin epämiellyttävä maku normaalisti estää myrkytysvaaran. Mikäli altistus kuitenkin tapahtuu, myrkytyksen oireet, kuten oksentelu, mahakipu, nopeutunut hengitys ja takykardia ilmenevät viimeistään kahden tunnin sisällä.

Monien maiden elintarvikeviranomaiset varoittavat myös käyttämästä karvasmantelia ruoanlaitossa. Sinihappo on erittäin myrkyllistä, mutta kuitenkin haihtumisen ja lämpöherkkyyden vuoksi sitä kertyy kuumennettuihin ja ruuaksi valmistettuihin karvasmanteleihin vain harmiton määrä. Tavallisesti makeita siemeniä tuottavat tarhamantelit tuottavat satunnaisesti karvasmanteleita, joita ei voida paljain silmin erottaa. Niiden osuus on osapuilleen kaksi prosenttia ja terveyden kannalta merkityksetön. Luonnollisen karvasmanteliöljyn tuotanto perustuukin erikseen tarkoitusta varten perustettuihin viljelmiin. Kun karvasmanteli murskataan ja siihen lisätään vettä, entsyymi hajottaa amygdaliinin glukoosiksi, karvasmanteliöljyksi ja sinihapoksi. Karvasmanteliöljyä on käytetty liköörien, kuten Amaretton maustamiseen ja jonkin verran myös leipomotuotteisiin tai niiden päällysteisiin, esimerkiksi marsipaaniin.

Fritz Haber.

Saksanjuutalainen vuonna 1918 Nobel -palkittu kemisti Fritz Haber (s. 9.12.1868 Breslau, Sleesian provinssi, Preussin kuningaskunta ja k. 29.1.1934 Basel, Sveitsi) kehitti Zyklon (myöhemmin Zyklon A) syaniinivetyvalmisteen tavaramerkiksi. Ennen ensimmäistä maailmansotaa tätä käytettiin tuholaismyrkkynä; valmisteen vaikuttava aine oli juuri sinihappo eli HCN. Syanidia on käytetty sekä kemiallisissa aseissa että kaasukammioissa juuri sinihapon muodossa. Esimerkiksi karvasmanteleissa aine toimii puolustautumiskeinona niiden syömistä vastaan.

Fritz Haber alkoi opiskella vuonna 1886 kemiaa Berliinin yliopistossa, mutta siirtyi hän siirtyi kuitenkin ensimmäisen lukukauden jälkeen Heidelbergin yliopistoon jatkamaan opintojaan. Vai puolitoista vuotta Heidelbergin yliopistoon siirtymisen jälkeen Haberin opiskelu keskeytyi, kun hän joutui vuodeksi asepalvelukseen. Fritz Haber siirtyi sen jälkeen Berliiniin Charlottenburgin tekniseen kouluun, jossa hän teki tutkimusta yhdessä Carl Liebermannin kanssa. Haber ei saanut Charlottenburgista tohtorin arvoa, mutta hän sai sen Berliinin yliopistosta vuonna 1891 työskentelystään Carl Liebermannin kanssa. Valmistuttuaan Fritz Haberilla ei ollut kolmeen vuoteen vakituista virkaa.

Haber suoritti tuona aikana lyhyitä jatko-opiskeluita Zürichin teknillisessä korkeakoulussa ja Jenan yliopistossa sekä työskentelemällä isänsä yrityksessä. Fritz Haber nimitettiin vuonna 1894 assistentiksi Karlsruhen tekniseen instituuttiin kemian- ja polttoainetekniikan osastolle. Haberista tuli professori vuonna 1906 ja hän pysyi Karlsruhessa aina vuoteen 1911 saakka, kunnes Haber kutsuttiin johtamaan silloin perustettua Kaiser Wilhelmin fysikaalisen kemian ja elektrokemian laitosta Berliiniin Dahlen esikaupungissa. Fritz Haberia on kutsuttu myös kemiallisten aseiden isäksi, koska hän oli osallisena kloorin ja muiden taistelukaasujen kehittämisessä ja käyttöönotossa ensimmäisen maailmansodan aikana. Haber piti itseään isänmaallisena saksalaisena ja hän valvoi henkilökohtaisesti ensimmäisiä kokeita, joissa kaasua käytettiin venäläisiä vastaan ensimmäisen maailmansodan itärintamalla.

Clara Immerwahr.

Hänen vaimonsa, kemian tohtori Clara Immerwahrin (s. 21.6.1870 Polkendorf, Sleesian provinssi, Preussin kuningaskunta ja k. 2.5.1915 Dahlem, Berliini, Saksan keisarikunta), arvellaan tehneen itsemurhan Fritz Haberin roolin vuoksi. Haber siirtyi sodan jälkeen Sveitsiin, sillä hän oletti joutuvansa syytteeseen sotarikoksista. Suureksi hämmästykseksi hänelle myönnettiin kuitenkin vuonna 1918 Nobelin kemianpalkinto. Fritz Haber johti tätä kemian ja elektrokemian laitosta vuoteen 1933 saakka, jolloin hän alkuvuodesta erosi sen johdosta. Koska Fritz Haber oli ennen kääntymistään uskonnoltaan juutalainen ja myös juutalaista sukua, hän muutti pois Saksasta vuonna 1933 vastalauseena kansallissosialistisen puolueen juutalaisvastaiselle politiikalle. Haber lähti Englantiin, jossa hän oli maanpaossa neljä kuukautta. Tuon ajan Fritz Haber työskenteli William Pope -yhdistyksessä Cambridgen yliopistossa.

Fritz Haberin kehitelmä oli samoin toisen maailmansodan aikaisten natsien keskitysleirien kaasukammioissa esimerkiksi juutalaisten, mustalaisten, vammaisten ja rikollisten ihmisten surmaamiseen käytetty Zyklon B -hyönteismyrkky. Myös Fritz Haberin lähiomaisia kuoli näillä kyseisillä tuhoamisleireillä.

 Rikosilmoitus sosiaalitoimesta hyvinvointialueilla

Joulukuussa 2024 perustettu Sosiaalityöntekijäin liitto ry suorittaa sosiaalityöntekijöiden ammatillista edunvalvontaa. Kaudella 2024-2027 Sosiaalityöntekijäin liiton hallituksen muodostavat puheenjohtaja Kaisa Huttunen, varapuheenjohtaja Pauliina Nylund, sihteeri Hanna Pääjoki, rahastonhoitaja Katri Jalanko sekä hallituksen jäsenet Susanna Rissanen ja Riikka Järvelin.

Puheenjohtaja Kaisa Huttunen.

Nyttemmin Sosiaalityöntekijäin liitto ry on jättänyt poliisille rikosilmoituksen, joka liittyy asiakasohjausryhmien rooliin eri hyvinvointialueilla. Sosiaalityöntekijäin liitto ry:n teettämän jäsenkyselyn perusteella asiakasohjausryhmien käytännöt voivat vaarantaa laajasti sosiaalihuollon asiakkaiden oikeusturvaa, tietosuojaa sekä sosiaalityöntekijöiden lakisääteistä päätösvaltaa.

Sosiaalityöntekijäin liitto ry:n teettämä kysely toteutettiin keväällä 2025. Kyselyyn vastasi 57 sosiaalityöntekijää eri puolilta Suomea. Kyselyyn vastanneiden perusteella 88 prosenttia vastasi, että asiakasohjausryhmä ohjaa sosiaalityöntekijöiden päätöksentekoa heidän alueellaan. 86 prosenttia kyselyyn vastanneista sosiaalityöntekijöistä koki, että he joutuvat pyytämään asiakasohjausryhmältä luvan palvelun hankintaan. 79 prosenttia sosiaalityöntekijöistä kyselyssä tunsi ette heillä ole tosiasiallista päätösvaltaa asiakkaiden palveluista. Samoin 79 prosenttia kyselyyn vastanneista liiton sosiaalityöntekijöistä ilmoitti, ettei asiakasohjausryhmän kokoonpanoa tai sen käsittelyä edes kirjata asiakastietoihin.

Kyselyn avoimissa vastauksissa sosiaalityöntekijät ilmoittivat, että sosiaalitoimen päätökset viivästyvät viikoilla tai jopa kuukausilla, heidän asiakkaat jäävät ilman tarvitsemaansa tukea, eikä heidän asiakkailleen kuitenkaan tehdä laillisia päätöksiä, joista asiakkaat voisivat valittaa. Tämän lisäksi asiakasohjausryhmät käsittelevät sosiaalitoimen asiakkaiden tietoja ilman selkeitä kirjauksia siitä, ketkä ovat mukana ryhmän päätöksenteossa. Tällainen toiminta on vaarantamassa heidän asiakkaidensa tietosuojaa sekä asiakirjahallinnon lainmukaisuutta.

Samaisen kyselyaineiston perusteella asiakasohjausryhmien erilaiset käytännöt rikkovat hyvin todennäköisesti ainakin seuraavia lakeja: Sosiaalihuoltolakia (esim. asiakassuunnitelmat, palvelupäätös), Hallintolakia (hyvän hallinnon periaatteet, kuuleminen, viivytyksettömyys), Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (osallisuus, tietosuoja, oikeus hyvään kohteluun) ja Rikoslakia, mikäli viranomaisvastuuta laiminlyödään tietoisesti.

Sosiaalityöntekijäin liitto ry on päätynyt rikosilmoituksen tekemiseen, sillä hyvinvointialueiden hallintovaliokunta (AVI ja Valvira) ei ole puuttunut asiaan riittävästi, vaikka kentältä on tullut todella huolestuneita viestejä jo pitemmän aikaa.

- Kyse e ole yksittäisistä virheistä, vaan järjestelmällisestä tavasta toimia vastoin lakia ja asiakkaiden oikeuksia. Tämä on sekä sosiaalihuollon että perusoikeuksien näkökulmasta vakava tilanne, toteaa Sosiaalityöntekijäin liitto ry:n puheenjohtaja Kaisa Huttunen, jonka työnantaja on Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue.

Aikaisemmin keväällä 2024 toteutetussa sosiaalityöntekijöiden avoimessa nettikyselyn vastauksissa korostui syvä huoli asiakkaista: kynnys palvelujen myöntämiseen on korkea, apua joutuu odottamaan liian pitkään tai työntekijöillä ei ole aikaa selvittää palvelun tarvetta riittävällä tasolla. Vastaajien mukaan kova kiire johtuu työntekijävajeesta, byrogratian ja paperityön paljoudesta ja siitä, että ihmiset eivät ole saaneet tarvitsemaansa apua ennaltaehkäisevistä- tai terveyspalveluista ja ongelmat ovat siksi päässeet kasautumaan.

- Sosiaalityöntekijät kantavat ammattieettistä vastuuta. Heillä on oikeus tehdä työnsä lain ja ammatillisen harkinnan mukaisesti – ilman, että anonyymit ryhmät tai budjettilinjaukset ohittavat asiakkaan tarpeen, kertoo Sosiaalityöntekijäin liitto ry:n puheenjohtaja Kaisa Huttunen.