Arkkitehti Georg Schreck ja Komediateatterin Juhlatalo
Arkkitehti Georg Wilhelm Ismael Schreck (s. 25.2.1859 Hämeenlinna ja k. 15.3.1925 Tampere) harjoitti Tampereella merkittävää rakennus-, urakointi- ja liiketoimintaa. Georg Schreckin vanhemmat olivat kruununvouti ja kapteeni Karl Fredrik Wilhelm Schreck (1826-1882) sekä Emilia Elisabet Ottiliana Ladau (1833-1910). Karl Schreck osti vuonna 1859 Pälkäneen Laitikkalasta Joensuun kartanon. Karl Fredrik Wilhelm Schreck osallistui sotilasvuosinaan Krimin sotaan ja Puolan kapinan kukistamiseen. Krimin sota eli itämainen sota käytiin Venäjän sekä Osmanivaltakunnan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Ranskan ja Sardinian muodostaman liittouman välillä vuosina 1853-1856. Sotilasuransa ja yliopisto-opintojensa jälkeen Schreck siirtyi kruununvoudiksi.
Georg Schreck opiskeli itsensä arkkitehdiksi ja valmistui vuonna 1881. Schreck perehtyi sittemmin arkkitehtuuriin ulkomaanmatkoilla, muun muassa Saksaan ja Italiaan tekemillään opintomatkoilla vuosina 1885-1886. Georg Schreck toimi heti arkkitehdiksi valmistuttuaan jonkin aikaa ylimääräisenä arkkitehtina rakennusylihallituksessa. Schreck muutti vuonna 1886 Tampereelle ja hänestä tuli Tampereen teollisuuskoulun lehtori rakennusalan ammattiaineissa sekä myös saman koulun rehtori.
Vuosina 1882-1885 Georg Schreck toimi opettajana Helsingin Rakennusmestarikoulussa, Tampereen teollisuuskoulun rakennusosastolla vuosina 1886-1915 sekä samaan aikaan koulun johtajana vuoteen 1912 saakka. Schreck suunnitteli muun muassa Tampereen Raatihuoneen (1890), Tampellan juhlatalon (1898), Johanneksen koulun (1898), Teiskon Aunessillan (1899), Tampereen tullikamarin ja pakkahuonerakennuksen (1901), Itämaisen kylmän hallin (1902), Tammelan kansakoulun (1911) Otran talon (1914) sekä Märketin majakan Ahvenanmerellä (1885) ja Vilppulan kirkon (1912).
Arkkitehti Georg Schreck perusti yhdessä insinööri L. E. Kjäldmanin ja konttoristi Fredrik Tukiaisen kanssa vuonna 1888 rautakauppa-alalla toimineen Otra Oy:n, joka toimi vuoteen 1918 saakka nimellä Tampereen Rakennuskonttori, ja vuoteen 1937 asti nimellä Oy Tampereen Rakennuskonttori Ab. Myöhemmin rautakaupan osakkaaksi tuli kauppias Anton Hahl (1865-1931), jonka kanssa Georg Schreck johti liikettä menestyksellisesti vuodesta 1897 lähtien. Vuonna 1914 Otran toimitalo valmistui Hämeenkatu 23:een. Georg Schreck omisti Tampereella talon osoitteessa Hallituskatu 25 sekä Ylöjärvellä Pohtolan kartanon. Arkkitehti Schreck toimi kunnallispolitiikassa ja 8.3.1893 Tampereen Kaupunginhotellissa perustetussa Tampereen Teknillisessä Seurassa. Georg Schreck kuului Tampereen kaupunginvaltuustoon jopa 27 vuoden ajan ja hän oli viimeksi valtuutettuna vuonna 1918. Schreck kuului samoin Tampereen kauppaopiston johtokuntaan ja Tampereen teknillisen opiston ja teollisuuskoulun johtokuntiin. Vuonna 1919 Georg Schreck sai Tampereen teknillisen seuran kunniajäsenyyden.
Vuonna 1893 Georg Schreck avioitui Anna Katariina Forsmanin kanssa. Heidän avioliitosta syntyivät lapset Katri, Erik, Matti, Mary, Kaarlo ja Arne. Kymmen viime vuoden aikana Georg Schreck omisti ja viljeli Ylöjärvellä Pohtolassa sijainnutta maakartanoaan. Aikalaiset pitivät Georg Schreckiä luonteeltaan hiljaisena ja hyväntahtoisena; hän ei myöskään pyrkinyt yhteiskunnallisesti näkyville paikoille. Georg Schreckin ystäväpiiri oli samoin hyvin laaja. Arkkitehti Georg Schreckin pojan Matti Schreckin tyttärentytär, Helsingin Oulunkylässä asuva kirjailija Päivi Tuulikki Tapola (s. 8.10.1953 Helsinki) on kirjoittanut arkkitehti Sschreckin elämäkerran, Rakentajan elämä – Georg Wilhelm Ismael Schreck, 2011.
Uusrenessanssityylinen Tampereen Komediateatterin Juhlatalo – entiseltä nimeltään Tampellan juhlatalo – sijaitsee Tampereella Tampellan kaupunginosassa osoitteessa Lapintie 3. Juhlatalo valmistui vuonna 1897 kaksikerroksiseksi ja talo toimi alun perin Tampellan -yhtiön tiloina. Juhlatalo rakennettiin alkujaan Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy:n (Tampella) ja sen henkilökunnan kokousten ja juhlatilaisuuksien pitopaikaksi. Talon rakentamista alettiin suunnitella vuonna 1885 ja juhlatalon varsinainen rakentaminen tapahtui vuosina 1895-1897; käyttöön talo otettiin vuonna 1897. Vuodesta 1994 lähtien juhlatalo on ollut Tampereen Komediateatterin päärakennuksena.
Vuoteen 1925 saakka Tampellan juhlatalossa sijaitsi myös tehtaan ruokala ja sen jälkeen taloon muutti tehtaan poliklinikka. Talossa kokoontuivat muun muassa Tampellan konepajan ja pellavatehtaan soittokunnat, kaksi urheiluseuraa, Konepajan Tempaus ja Pellavatehtaan Riento sekä raittiusseura Aamurusko, josta myöhemmin tuli Tampereen Raittiusseura. Talossa on jossakin vaiheessa toiminut myös kirjasto.
Vuonna 1994 Tampella juhlataloon muutti näyttelijä Esko Juhani Raipian (s. 24.6.1946 Ikaalinen ja k. 21.11.2022 Tampere) ja teatteriohjaaja, käsikirjoittaja ja dramaturgi Tapio Juhani Parkkisen (s. 17.2.1943 Toholampi) vuonna 1991 perustama Tampereen Komediateatteri ja vuonna 1998 juhlatalon omistajaksi tuli Raipian Kiinteistöt Oy. Komediateatterilla on samoin kesäisin käytössä oleva ulkonäyttämö rakennuksen yhteydessä ja vuonna 2009 rakennettiin talon sisäpihalle kesäteatterin yhteyteen vielä Paviljonki -ravintola. Teatterin yhteydessä toimii Suomen Teatteriopisto vuonna 1995; vuoteen 2004 saakka Teatteriopiston nimi oli Tampereen Komediateatterin oppilaskoulu. Syksyllä 2006 valmistui juhlatalon kellarikerrokseen teatterin päänäyttämö, jossa on 256 katsojapaikkaa. Juhlatalon tiloissa järjestetään samoin kokouksia sekä juhla- ja koulutustilaisuuksia. Vuodesta 2026 Tampereen Komediateatterin toisena näyttämörakennuksena juhlatalon lisäksi toimii Hämeenkatu 30:ssä Tuulensuun palatsi, nykyiseltä nimeltään Komediateatterin Palatsi. Tuulensuun talon suunnitteli arkkitehti Bertel Evert Strömmer (s. 11.7.1890 Ikaalinen ja k. 18.4.1962 Tampere).
