Olli Antero Ahvenlahti (32. osa)
Olli Ahvenlahti tärveli useamman kesälomansa vieton ensin Knokken festivaalin esityksen sekä orkesterisovitusten tekoon ja sen perään heti Porin Jazzfestivaalin säännöllisiin esiintymisiin. Ahvenlahden perhe vietti kesää yleensä Sysmän kesäasunnolla. Olli Ahvenlahti asui kesäpaikan rantasaunassa parin viikon ajan tehden orkesterisovituksia. Rantasaunaan hän roudasi kosketinsoittimen ja nuottien kirjoittamiseen tarvittavat välineet.
Olli Ahvenlahti oli tuttu näky televisiossa kapellimestarina lähes viikottain. Televisiossa orkesterin koko sai melko huoletta vielä tuolloin kasvaa, koska budjetit venyivät tarpeen mukaan. Kun jotakin soitinta erityisesti tarvittiin, siihen tehtävään palkattiin myös soittaja empimättä. Ensin orkesterissa oli mm. yksi kitaristi, mutta vähitellen orkesterikokoonpano vakiintui soittamaan kahdella kitaralla. Samoin oli laita myös kosketinsoittimien kanssa. Olli Ahvenlahti istui yleensä pianon ääressä johtamassa ja kosketinsoittajina olivat yleensä lisäksi Jussi Salomon Liski ja Kari Kalevi Litmanen (s. 25.9.1957 Parikkala ja k. 5.1.2012 Imatra).
Ahvenlahden kapellimestarin tehtävät MTV:n Toivotaan, toivotaa -ohjelman parissa loppuivat noloissa merkeissä. Ohjelman ohjaaja Risto Linnus (s. 15.10.1939 Helsinki ja k. 13.2.2018 Helsinki) halusi vapuksi tehdä ohjelmasta erikoisjakson, joka koostui vappumusiikista ja työväenlauluista. Ohjelma oli kuitenkin ohjelmajohtaja Tauno Johannes Äijälälle (s. 4.5.1941 Tyrvää) liikaa. Tilanne johti ankariin neuvotteluihin ja Ahvenlahti oli freelancerina helpointa erottaa ohjelmasta. Tauno Äijälää pidettiin MTV:ssä merkittävänä henkilönä, jota myös kunnioitettiin ja pelättiin. Ahvenlahden jälkeen ohjelman kapellimestarina toimi Markku Johansson. Olli Ahvenlahti sai kyllä esiintyä muusikkona tai kapellimestarina muissa MTV:n ohjelmissa.
Varsinkin alkuun Ahvenlahti sai tehdä yhtäaikaa ohjelmia sekä Yleisradiolle että MTV:lle. MTV oli näistä yhtiöistä selvästi pienempi. Yleisradiolla oli television lisäksi myös radio, jonne Olli Ahvenlahti sai myös tehdä musiikkiohjelmia. Erkki Olavi ”Ere” Kokkonen MTV:ltä salli Ahvenlahden tehdä vapaasti ohjelmia molemmille yhtiöille. Kun Pekka Päiviö Pyysalosta (s. 1.6.1946 Lappeenranta) tuli MTV:n viihdetoimituksen päällikkö, muuttui talossa tilanne ja Pyysalo piti tiukemmin talon puolta. Tämän jälkeen Olli Ahvenlahti joutui tekemään vuorotellen kummallekin talolle musiikkitöitä. Yhteishenkeä kohottaakseen MTV:n viihdetoimituksen päällikkö vei kevään jälkeen talon viihdetoimituksen Saimaalle viikonloppuristeilylle. Olli Ahvenlahtikin pääsi näille matkoille mukaan, vaikka ei ollut talon kirjoilla vakituisesti.
Muusikko ja näyttelijä Vesa-Matti Loiri (s. 4.1.1945 Helsinki ja k. 10.8.2022 Helsinki) näytteli jo 17-vuotiaana ennen ammattiuraansa ensimmäisen elokuvaroolinsa, Jaken osan Mikko Johannes Niskasen (s. 31.1.1929 Äänekoski ja k. 25.11.1990 Helsinki) ohjaamassa ja kirjailija Paavo Olavi Rintalan (s. 20.9.1930 Viipuri ja k. 8.8.1999 Kirkkonummi) samannimiseen romaaniin perustuvassa elokuvassa Pojat vuonna 1962. Paavo Rintala oli avioliitossa Lauri ”Tahko” Pihkalan (vuoteen 1906 Gummerus, s. 5.1.1888 Pihtipudas ja k. 20.5.1981 Helsinki) tyttären, Railin, kanssa vuodesta 1955. Tämän menestyselokuvan musiikin sävelsi Sven Einar Englund (s. 17.6.1916 Ljugarn, Ruotsi ja k. 27.6.1999 Visby, Ruotsi) ja elokuva sai ensi-iltansa 2.11.1962. Pertti Olavi ”Spede” Pasasen (s. 10.4.1930 Kuopio ja k. 7.9.2001 Kirkkonummi) tuottamissa elokuvissa sekä televisio-ohjelmissa Loiri saavutti suuren suosion. Myöhemmin 1970-luvulta alkaen Vesa-Matti Loiri lauloi kolme albumillista Eino Leinon (oik. Armas Einar Leopold Lönnbohm, s. 6.7.1878 Paltamo ja k. 10.1.1926 Hyvinkää) runoihin porvoolaisen säveltäjä Perttu Pekka Juhani Hietasen (s. 1950) säveltämiä lauluja.
Vesa-Matti Loirin nuorempi veli on graafinen suunnittelija Veli-Pekka Loiri (s. 30.3.1946) ja Veli-Pekka Loirin tytär on kirjailija ja sanoittaja Lilli Loiri (s. 1973). Loirin vanhemmat olivat Lappeella vuonna 1911 syntynyt tekninen piirtäjä Taito Vilho Loiri ja Mustasaaren pitäjässä vuonna 1916 syntynyt ja Porissa kasvanut rouva Lily Ida Annikki Nylund. Taito Loirin sisaren Sigridin ja tämän puolison Hjalmar Berglundin poika, Paavo Allan Engelbert Berglund (s. 14.4.1929 Helsinki ja ja k. 25.1.2012 Helsinki), oli kuuluisa kapellimestari ja viulisti.
Vesa-Matti Loiri ei omistanut koskaan ajokorttia, joten Olli Ahvenlahti toimi Loirin sekä pianistina että autonkuljettajana heidän keikkaillessaan yhdessä. Matkat taittuivat joko Olli Ahvenlahden autolla tai toisinaan myös lentäen. Osan keikoista he tekivät kaksin ja osa keikoista oli myyty bändin kanssa. Keikkamatkat tehtiin päivällä ja kohteeseen saavuttua yleensä ensin syötiin hyvin hotellissa. Konserttisalien lisäksi Loirin keikkoja oli usein myös isoissa hotelleissa sekä ravintoloissa. Ahvenlahti ja Loiri viettivät keikkaillessa siten yhdessä todella paljon aikaansa. Vesa-Matti Loiri levytti vuonna 1982 singlen Ukkolaan/Spain, jotka Loiri myös itse sanoitti taitavasti. Levytyksessä käytetty keikkabändi oli Helsingin Kaivohuoneen ravintolashow’n säestyksessä mukana ja siitä tuli pitkäksi aikaa Loirin oma bändi. Yhtyeessä Loirin ja Olli Ahvenlahden lisäksi soittivat rumpuja Vesa Aaltonen (s. 7.3.1950 Helsinki), bassoa Christer Gustaf ”Kicke” Bergholm (s. 21.9.1946 ja k. 14.2.2025) ja kitaraa Juha Pauli Björninen (s. 16.1.1954 Karhula).
Saksalainen runoilija, kirjailija ja taidemaalari Hermann Hessen (s. 2.7.1877 Calw, Saksa ja k. 9.8.1962 Montagnola, Sveitsi) pääteos on vuonna 1943 julkaistu Lasihelmipeli. Vuonna 1946 Hermann Hesse palkittiin Nobelin kirjallisuuspalkinnolla. Hermann Hessen osittain omaelämäkerrallinen kirja, Arosusi, julkaistiin vuonna 1927. Hessen kristityt vanhemmat tekivät lähetystyötä Intiassa; isä oli baltiansaksalainen ja Virossa vuonna 1847 syntynyt Johannes Hesse ja äiti Marie Gundert (s. 1842).
Lasihelmipeli -kirjan tapahtumat sijoittuvat ajallisesti määrittelemättömään tulevaisuuteen. Tarinan tapahtumapaikka on älykköjen asuttama Kastalian maakunta, jossa väki keskittyy tieteiden ja taiteiden harrastukseen sekä pelaamalla lasihelmipeliä, joka on eräänlainen tieteiden ja taiteiden synteesi. Lukijalle ei avata lasihelmipelin tarkkoja sääntöjä. Kirjan päähenkilö on lasihelmipelin mestari, Josef Knecht, jonka elämäntarinan ympärille Lasihelmipeli -kirja rakentuu. Romaanin sisällä on Knechtin jälkeenjääneet teokset, joista löytyy mm. kolmetoista runoa. Näihin runoihin Vesa-Matti Loiri ihastui niin paljon, että hän halusi Olli Ahvenlahden säveltävän ne.
Erään kerran vuonna 1976 Olli Ahvenlahti nouti taiteilija Loirin jälleen Tipparellullaan jostakin keikalle. Tunnettu yövalvoja Loiri torkkui matkan aikana usein päivällä autossa. Autoon istuessaan Loirilla oli kädessään pehmytkantinen painos Hermann Hessen Lasihelmipelistä. Ennen torkahtamistaan Loiri tiedusteli Olli Ahvenlahdelta, oliko tämä lukenut kirjan. No, Olli ei ollut teosta lukenut, mutta Arosusi -kirjan hän oli lukenut. Vesa-Matti Loiri yllytti Ahvenlahtea lukemaan Lasihelmipelin, sillä kirja oli hänestä hyvin mielenkiintoinen. Loiri muistutti Ahvenlahtea vielä muutamia kertoja toistekin tästä kirjan lukemisesta, kunnes Vesa-Matti Loiri sitten osti Lasihelmipeli -kirjan Olli Ahvenlahdelle omaksi. Kirjan antaessaan Loiri toivoi Ahvenlahden säveltävän nämä Hermann Hessen runot ja hän toivoi myös, että kappaleet levytettäisiin ja sen pohjalta tehtäisiin vielä oma konserttikiertue.
Hermann Hessen runot muodostavat kokonaisuuden ja tekstit niissä ovat taitavia, mutta samalla erittäin vaikeita säveltäjälle työstettäväksi, koska kirjailija ja kääntäjä Elvi Aulikki Siervon (s. 4.5.1912 Helsinki ja k. 28.8.1986 Pernaja) kääntämät runot eivät suinkaan ole perinteisessä runomuodossa. Nämä runot ovat lähempänä ajatuksia. Tämä sävellystyö oli Olli Ahvenlahden ensimmäinen kokonaissävellysteos runoihin. Aikaisemmat hänen sävellykset oli tehty vain yksittäisiin runoihin. Lasihelmipeli -kirja kulki pitkän aikaa Olli Ahvenlahden auton hansikaslokerossa mukana ja vuosien kuluessa aina toisinaan Olli sai siitä työstettyä pala kerrallaan sävellyksiä lisää; lopulta Olli Ahvenlahti sai vuonna 1983 sävellettyä Lasihelmipeli -kirjan kolmestatoista runosta yksitoista valmiiksi.
”Pelkäsin, etten kykenisi sanomaan sitä, mitä tarkoitin ja olin mielessäni kuvitellut. Minusta nämä tekstit ovat niin hienoja ja tärkeitä. Niissä on sarkastista näkemystä ihmisen tiestä ja samalla uskoa siihen, että ihmisenä oleminen saattaa olla mielekästä.” Vesa-Matti Loiri itse vielä empi hetken aikaa levytystä, mutta lopulta Lasihelmipeli -albumi oli valmiina helmikuussa 1985 ja siitä tuli taiteellisesti kunnianhimoinen albumi. Loiri oli itsekin tyytyväinen levyyn, kun hän haastattelussa lohkaisi: ”Upeaa musiikkia ja upeat tekstit, ei vain taidetta taiteen vuoksi.” Ensimmäinen konsertti levyn materiaalista tarjottiin yleisölle vuoden 1985 Kainuun Jazzkeväässä. Saman vuoden heinäkuussa Vesa-Matti Loiri & Olli Ahvenlahden yhtye konsertoi kaksi kertaa Porin Jazzfestivaalien aikana Porin Teatterissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti