Kirjailija Kjell Anders Westö 

Usein romaaneissaan Helsingistä ruotsinkielellä kirjoittava suomalainen kirjailija ja toimittaja Kjell Anders Westö (s. 6.8.1961) on kirjoittanut romaaniensa lisäksi myös runoja, esseitä, novelleja sekä kolumneja. Kjell Westö opiskeli journalistiikkaa vuonna 1943 perustetussa Svenska social- och kommunalhögskolanissa Helsingissä. Alkuvaiheessa työurallaan Westö työskenteli Hufvudstadsbladetissa ja Ny Tid -lehdissä toimittajana. Kjell Westön ensimmäinen runoteos oli vuonna 1986 ilmestynyt Tango Orange. Vuonna 1989 ilmestyi hänen ensimmäinen proosateos, Merkitty ja muita novelleja; tämä teos nimettiin Finlandia -palkintoehdokkaaksi ja vuonna 1990 Kjell Westö sai teoksestaan kirjallisuuden valtiopalkinnon.

Vuonna 1996 ilmestyi Kjell Westön ensimmäinen romaani, Leijat Helsingin yllä, joka olikin silloin hänen läpimurtoteoksensa kirjailijamaailmassa. Seuraavat romaanit,Isän nimeen (2000) ja Lang (2002), olivat molemmat Finlandia -palkintoehdokkaita sekä Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoehdokkaita. Westö sai neljännestä romaanistaan, Missä kuljimme kerran (2006), Finlandia -palkinnon. Teoksen dramatisoi Kari Heiskanen näytelmäksi – ensi-ilta oli 3.4.2008 - Helsingin kaupunginteatterin suurelle näyttämölle, mutta teoksen pohjalta tehtiin samoin vuonna 2011 samanniminen elokuva ja televisiosarja, jonka ohjasi elokuvaohjaaja, tuottaja ja käsikirjoittaja Peter Lindholm (s. 12.1.1960). Peter Lindholm filmatisoi myös Westön romaanin, Leijat Helsingin yllä, vuonna 2001. Missä kuljimme kerran -romaani merkitsi Kjell Westölle myös läpimurtoa Ruotsissa.

Kjell Westön kirjoittamille runsaille ajankuvauksille on hyvin luonteenomaista se, että hän kuvaa tapahtumia tyypillisesti heikkojen ja melko haavoittuvien henkilöiden näkökulmasta. Näin kävi samoin Westön viidennessä romaanissa, Älä käy yöhön yksin (2009), sekä hänen kuudennessa romaanissaan, Kangastus 38 (2013). Kjell Westön teos, Kangastus 38, sijoittuu sekin Helsinkiin ja se on historiallinen kuvaus luokkajaosta. Historiaromaani oli Finlandia- ja August -palkintoehdokas ja kirja voitti vuonna 2014 Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon. Kirja ansaitsi samoin Ruotsin radion romaanipalkinnon. Vielä samana vuonna Kjell Westölle annettiin koko hänen tuotannostaan ruotsalainen Aniara -palkinto sekä Samfundet De Nion suuri palkinto. Kirjan näytelmäversio sai ensi-iltansa Suomen Kansallisteatterin suurella näyttämöllä syksyllä 2017.

Kirjailija Kjell Westön teoksia on käännetty yli kahdellekymmenelle eri kielelle ja hän on saanut Svenska litteratursällskapetin palkinnon peräti seitsemän kertaa. Kirjailija ja kääntäjä Katriina Huttunen (entinen Savolainen, s. 1959) on Westön luottosuomentaja. Huttusen käännöstuotantoon luuluvat samoin muiden muassa Karl Ove Knausgårdin, Peter Sandströmin, Jussi Adler-Olsenin ja Yahya Hassanin teoksia. Ssyksyllä 2017 julkaistiin Kjell Westön seitsemäs romaani, Rikinkeltainen taivas, joka julkaistiin samaan aikaan ruotsiksi, suomeksi, norjaksi sekä tanskaksi. Tämän romaanin käännösoikeudet myytiin myös Ranskaan, Saksaan ja Hollantiin. Kahdeksas Westön romaani, Tritonus, ilmestyi kesällä 2020 yhtäaikaisesti ruotsiksi, suomeksi, tanskaksi, norjaksi ja viroksi sekä myöhemmin vielä ranskaksi.

Kjell Westö kertoi itse, että häntä kiehtoo kirjailijatyön keskiössä loputun halu selvittää ihmisen mysteeriä sekä kyltymätön halu selvittää, miksi ihmeessä olemme sellaisia kuin olemme ja miksi käyttäydymme kuten käyttäydymme. Kirjailija Kjell Westötä kiinnostaa sekä menneisyys että nykyisyys ja hän haluaa kuvata teoksissaan henkilöhahmoja, jotka eroavat omilla näkemyksillään ja elämänehdoillaan muusta joukosta. Kjell Westö onkin kuvannut kirjoittamisensa syytä näin: ”Koska kutsumattomat, oudot tyypit ilmestyvät päähäni ja alkavat puhua ja tehdä asioita ja haluavat sieltä pois.”

                                      

Kirjailija ja toimittaja Kjell Westö harrastaa kitaransoittoa ja hän on soittanut kitaraa mukana coverbändeissä, kuten Nyrok Dolls. Musiikki ja soittaminen ovat Kjell Westölle mieluisa tapa pitää yllä muistitoimintaa ja erinomainen vastapainoa kirjailijantyölle. Kjell Westön suhde musiikkiin ja kitaransoittoon on syvä ja pitkäaikainen. Vaikka Kjell Westö tunnetaan ensisijaisesti arvostettuna kirjailijana, musiikki on kulkenut hänen mukanaan nuoruudesta saakka.

Kirjailija Kjell Westö soittaa kitaraa muun muassa suomalaisessa kokoonpanossa nimeltä Nyrok Dolls. Kyseessä on pääasiassa toimittajista, kirjailijoista ja muista kulttuurialan ihmisistä koostuva rock-yhtye, joka soittaa cover-musiikkia. Bändissä on mukana myös muita tunnettuja kasvoja, kuten toimittaja Barbara ”Baba” Lybeck (s. 26.12.1966 Parainen) ja Westön veli, kirjailija Mårten Westö (s. 15.5.1967).

Hänen soittamansa musiikki painottuu usein perinteisempään rockiin, popiin ja bluesiin, jotka ovat vaikuttaneet häneen jo nuoruusvuosina 1970- ja 1980-luvuilla. Kjell Westö on kuvaillut soittamista täydelliseksi vastapainoksi yksinäiselle ja henkisesti raskaalle kirjailijantyölle. Soittaessa täytyy keskittyä hetkeen, jolloin ajatukset irtoavat tekstin hiomisesta. Hän on myös maininnut jossakin haastatteluissa, että uusien biisien ja sointujen opettelu on erinomaista aivojumppaa, joka auttaa pitämään muistin virkeänä. Musiikki ei jää pelkästään vapaa-ajalle, vaan se heijastuu vahvasti myös Westön romaaneihin. Hänen teoksensa (kuten Missä kuljimme kerran tai Kangastus 38) sijoittuvat usein eri vuosikymmenten Helsinkiin, ja tarinoissa taustalla soiva musiikki – olipa se jazzia, vanhaa iskelmää tai varhaista rockia – toimii tärkeänä ajankuvana ja tunnelman luojana.

Kjell Westö soitti pitkään kitaraa Nyrok Dolls -kokoonpanossa. Kyseessä oli ainutlaatuinen suomalainen kulttuurikokoonpano, joka perustettiin vuonna 2005. Bändi oli saanut nimensä ja inspiraationsa sarjakuvataiteilija Mauri Tapio Kunnaksen (s. 11.2.1950 Vammala) legendaarisesta Nyrok City -sarjakuvasta. Bändissä soittivat ja lauloivat Westön lisäksi muun muassa kirjailija ja graafikko Mauri Kunnas (laulu ja kitara), sarjakuvapiirtäjä ja humoristi Pasi Eino Heikura (s. 14.4.1963 Karvia, kitara), kirjailija ja toimittaja Pekka Markku Antero Seppänen (s. 15.9.1960 Helsinki, basso) sekä lastenohjelmista tuttu Silja Pauliina Sillanpää (s. 15.11.1975 Hämeenkyrö, laulu).

Kokoonpano keikkaili ahkerasti 20 vuoden ajan pääasiassa kirjallisuustapahtumissa, kirjamessuklubeilla ja pikkujouluissa. Pitkä ja hauska taival tuli päätökseensä loppuvuodesta 2025, jolloin Nyrok Dolls soitti virallisen jäähyväiskeikkansa Tampereen Telakalla.

Vaikka musiikki on taustateemana läsnä monissa Westön kirjoissa, musiikki nousee teoksen varsinaiseksi päähenkilöksi ja kantavaksi voimaksi vuonna 2020 ilmestyneessä romaanissa Tritonus. Kirja kertoo menestyneestä, kuuttakymmentä lähestyvästä kapellimestarista nimeltä Thomas Brander, joka rakentaa saaristoon luksushuvilan. Hän ystävystyy paikallisen koulukuraattorin ja intohimoisen harrastajamuusikon, Reidar Lindellin, kanssa. Kirja käsittelee klassisen musiikin maailmaa, sen paineita ja loistoa, mutta asettaa sen vastakkain Lindellin edustaman juurimusiikin, rockin ja balladitradition kanssa. Westö loi kirjan julkaisun yhteydessä jopa omia soittolistojaan avaamaan romaanissa soivien kappaleiden merkitystä lukijoille.

Kjell Westö on eronnut ja hänellä on kaksi aikuista poikaa avioliitostaan. Kjell Westö puhuu varsin sujuvasti viittä eri kieltä ja hän osaa sen lisäksi myös jonkin verran lukea muutamaa muuta kieltä. Westön suurin vapaa-ajan innostuksensa on musiikki, mutta nuorempana Kjell Westö oli innokas vapakalastaja, jossa ominaisuudessa hän tuli muistuttaneekseen nuoruutensa suosikkinäyttelijää Paul Leonard Newmania (s. 26.1.1925 Shaker Heights, Ohio, Yhdysvallat ja k. 26.9.2008 Westport, Connecticut, Yhdysvallat).

Kjell Westön romaani Lang valittiin marraskuussa 2006 Impac Dublin -kirjallisuuspalkinnon vuosittaiselle ”pitkälle listalle”, jolla oli 138 kirjaa. Stadin Slangi ry nimesi Kjell Westön Stadin Kundiksi vuonna 2007. Vuonna 2008 Kjell Westö sai Pro Finlandia -mitalin. Valtion kirjallisuustoimikunta myönsi Kjell Westölle viisivuotisen taiteilija-apurahan elokuussa 2010. Vuonna 2018 Westölle ojennettiin Ruotsin akatemian Suomi -palkinto. Mikko Joensuu sävelsi alkuvuodesta 2018 rajoitettuna vinyylipainoksena ilmestyneen kappaleen Alä käy yöhön yksin. Kappale perustuu Kjell Westön vuonna 2009 ilmestyneessä Älä käy yöhön yksin -romaanissa esiintyneeseen samannimiseen kappaleeseen. Vuonna 2019 esitettiin romaanin Riikinkeltainen taivas dramatisointi. Romaanista kuvattiin vuonna 2020 myös ruotsinkielinen elokuva ja televisiosarja, jonka ohjasi elokuvaohjaaja, tuottaja ja käsikirjoittaja Claes Bertel Olsson (s. 28.11.1948 Helsinki). Elokuvan ensi-ilta oli marraskuussa 2021. Samoin romaani Tritonus dramatisoitiin; se esitettiin Kkansallisteatterin Vallilan -näyttämöllä vuonna 2022 näytelmäkirjailija, dramaturgi ja teatteriohjaaja Michael Gad Baranin (s. 13.6.1963 Turku) dramatisointina ja käsikirjoittaja ja teatteriohjaaja Johanna Freundlichin (s. 16.9.1977 Helsinki) ohjaamana.