Kuningas Haraldin hautajaiset Oslossa 9.9.2026
Akershusin linna Norjan Oslossa saa jälleen säilytettäväkseen uuden sakofagin suojaansa, kun tänään siunattiin 35 vuotta Norjaa hallinnut kuningas Harald Oslon tuomiokirkossa ja sen jälkeen Akershusin linnan pienessä kappelissa jatkui seremonia yksityisenä tilaisuutena. Kuningas Haraldin sarkofagi tulee jäämään säilytykseen linnan kappelin alapuolella sijaitsevaan mausoleumiin, jossa myös hänen vanhempansa sarkofagit sijaitsevat.
Akershusin historiallinen linna on eräs Norjan historian tärkeimmistä linnoituksista. Linna sijaitsee strategisella niemellä Oslossa ja Akershusin linnaa alettiin rakentaa vuoden 1290 tienoilla. Tämä linna on historiansa aikana nähnyt useita piirityksiä. Siitä huolimatta ulkoiset valloittajat eivät ole koskaan onnistuneet valloittamaan linnaa yhdeksästä yrityksestä huolimatta. Linnan rakennustyöt laittoi alulle kuningas Håkon V Magnusson (s. 10.4.1270 Tønsberg, Norja ja k. 8.5.1319 Tønsberg, Norja). Haakon oli Norjan kuningas Maunu VI Lainparantajan (1238-1280) ja Tanskan prinsessa Ingeborg Eriksdotterin nuorempi poika, ja häntä pidetään Kaunotukka -suvun viimeisenä kuninkaana. Äitinsä kautta Haakon oli Tanskan kuningas Erik IV Plovpenningin jälkeläinen. Haakonin vanhempi veli, Eirik Magnusson, nimitettiin vuonna 1273 nuoremmaksi kuninkaaksi isänsä hallitusaikana. Kolmivuotias Haakon sai samalla tittelin ”Norjan herttua” ja hän hallitsi vielä alaikäisenä isänsä kuolemasta vuonna 1280 lähtien laajaa aluetta Oslossa Itä-Norjassa ja Stavangerissa lounaassa (Opplandena, Oslosysla, Ryfylke, Färsaaret ja Hjaltland Shetlandinsaarilla) veljensä holhouksessa.
Akershusin linna mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1300 Håkonin kirjeessä; kirjeessä ei toisaalta mainita, kuinka pitkälle linnan rakennustyöt olivat edistyneet vielä tuolloin. Akeshusin linnassa on paljon samankaltaisuutta Turun linnan kanssa, mikä varmasti kertoo myös maiden yhtäläisyyksistä historiallisessa mielessä. Molemman linnan ovat peräisin hyvin samalta ajalta ja kummankin linnan yhteydessä sijaitsee kirkko keskeisellä paikalla. Molemmat linnat ovat hyvin karuja sisustuksiltaan ja pelkistetty vaatimattomuus kuvaa samoin sitä, että molemmat linnat sijaitsivat valtakunnan rajaseuduilla, joista orastava vauraus virtasi isompiin kaupunkeihin, kuten Tukholmaan ja Kööpenhaminaan.
Akershusin linna on nykyään lähialueineen Oslon tärkeimpiä turistikohteita. Norjan valtion juhlatilaisuuksia sekä Oslon kaupungin tilaisuuksia järjestetään linnoituksessa nykyään. Akershusin linnan alueella toimivat samoin Norjan toisen maailmansodan aikaisen vastarintaliikkeen museo ja sotamuseo. Vastarintaliikkeen museossa on kuvattuna mm. lehtileikkein sekä valokuvin ja eri esinein vastarintaliikkeen toimintaa vuodesta 1940 lähtien aina saksalaismiehityksen loppuun 1945 saakka.
Norjan kuningas Harald V (s. 21.2.1937 Skaugum, Asker, Norja ja k. 28.8.2026 Oslo, Norja) siunattiin keskiviikkona 9.9.2026 Oslon tuomiokirkossa lepoonsa. Harald oli Olavi V:n (s. 2.7.1903 Appleton House, Sandringham, Englanti ja k. 17.1.1991 Holmenkollen, Norja) ja Ruotsin prinsessa Märtha Sofia Lovisan Dagmar Tyran (s. 28.3.1901 Tukholma ja k. 5.4.1954 Oslo) poika. Harald syntyi kruununprinssi Olavin kuninkaallisessa residenssissä Skaugumin kartanossa, Askerissa lähellä Osloa. Harald oli ensimmäinen Norjassa syntynyt prinssi sitten Olavi IV::n vuonna 1370. Harald V on Britannian kuningattaren Viktorian jälkeläinen ja kuningatar Elisabeth II:n (s. 21.4.1926 Mayfair, Lontoo, Englanti ja k. 8.9.2022 Balmoralin linna, Aberdeenshire, Skotlanti) pikkuserkku, molempien isoisoisä oli Edvard VII (s. 9.11.1841 Buckinghamin palatsi, Lontoo, Englanti ja k. 6.5.1910 Buckinghamin palatsi, Lontoo, Englanti), kuningatar Viktorian vanhin poika.
Vuonna 1940 Norjan kuninkaallinen perhe pakeni Saksan hyökkäystä Ruotsi ja Suomen kautta Yhdysvaltoihin; kolmivuotian Harald pakeni äitinsä ja sisarensa kanssa Washingtoniin, jonne presidentti Franklin D. Roosevelt kutsui perheen Valkoiseen taloon viiden vuoden ajaksi. Kuningas Haakon ja kruununprinssi Olavi olivat tuolloin Lontoossa pakolaishallituksen johdossa. Vuonna 1945 Harald palasi kahdeksanvuotiaana Norjaan sodan jälkeen. Koulunsa jälkeen vuonna 1955 kruununprinssi Harald kouluttautui ratsuväkiupseeriksi ja hän viimeisteli armeijaopintonsa Norjan sotilasakatemiassa. Hän opiskeli myös Oxfordin yliopiston Balliol Collegessa yhteiskuntatieteitä, historiaa ja taloustiedettä vuosina 1960-1962.
Vuonna 1991 isänsä kuoltua Harald nousi Norjan uudeksi kuninkaaksi. Norjan perustuslaki ei vaadi enää kruunajaisten pitämistä ja siksi Harald antoi hallitsijanvakuutuksensa suurkäräjille 21.1.1991. Harald ja uusi kuningatar Sonja siunattiin kuningaspariksi Nidarosin tuomiokirkossa Trondheimissa 23.6.1991. Kuninkaan ilmoitettiin sairastavan vuonna 2003 virtsarakon syöpää, joka leikattiin. Leikkauksesta toipusin ajan kruununprinssi Haakon toimi valtionhoitajana. Myös myöhemmin Haakon sijaisti kuningasta, kun tämä toipui sydänleikkauksesta. Norjan perustuslaki muutettiin vuonna 2012 siten, että kuningas ei enää ole Norjan evankelis-luterilaisen kirkon nimellinen johtaja, jonka tehtävä oli mm. suojella kirkkoa. Kuninkaan täytyi kuitenkin kuulua edelleen kyseiseen kirkkoon. Samana vuonna evankelis-luterilainen kirkko menetti samoin asemansa kuningaskunnan virallisena kirkkona. Vuonna 2018 voimaan tulleen perustuslain muutoksen nojalla kuningas ei enää ole pyhä. Hänellä on kuitenkin edelleen syytesuoja.
Tanskan kuningatar Margareeta II (s. 16.4.1940 Kööpenhamina) ilmoitti uudenvuodenpuheessaan vuonna 2023 luopuvansa kruunustaan ja pian heräsi myös Norjassa keskustelu siitä, pitäisikö kuninkaan myös luopua kruunustaan. Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa on perinteisesti noudatettu käytäntöä, jonka mukaan hallitsija istuu valtaistuimella elämänsä loppuun saakka. Kuningas Harald oli kuitenkin sanonut, ettei hän aio luopua kruunusta, koska hän vannoi aikanaan hallitsijanvalansa elämänsä loppuun saakka. Huhtikuussa 2024 kuningas ilmoitti kuitenkin karsivansa julkista toimintaansa.
Harald joutui sairaalahoitoon 17. elokuuta 2026 veren bakteeri-infektion vuoksi. Lopulta kuningas Harald V kuoli 89-vuotiaana 28. elokuuta 2026 Rikshospitalet -sairaalassa, Oslossa. Tänään 9.9.2026 Oslossa yli 200 000 norjalaista oli mukana saattamassa kuningas Haraldin arkkua ensin Oslon tuomiokirkkoon ja sieltä vielä Akershusin linnan kirkkoon. Kruununprinssi Harold avioitui 29.8.1968 seurusteltuaan salaa yhdeksän vuotta aatelittoman Sonja Haraldsenin (s. 4.7.1937 Oslo) kanssa. Heidän avioliitto herätti aluksi paljon vastustusta. Lopulta kruununprinssi Harald uhkasi jättää oikeutensa kruunuun, jollei pari saisi mennä avioliittoon. Heillä on kaksi lasta, prinsessa Märtha Louise (s. 1971) ja kuningas Haakon (s. 1973).
Samaan aikaan Suomessa 100-vuotta täyttävä Yleisradio lähetti TV1:n kanavalla suoran lähetyksen Oslon hautajaisista, joka oli ajoittain aika noloa seurattavaa. Hetkittäin oli jopa tunne, että lähetystä olisi helpompi seurata kytkemällä ääni pois lähetyksestä. Samanlainen tunne äänen suhteen saattaa tulla myös joskus vastaan urheiluselostuksien/huutojen kanssa.
Yleisradio haluaa mielellään esittäytyä ammattimaisena mediayhtiönä, jossa työskentelee tiedottamisen ja uutisoinnin osaavaa joukkoa. Silti vielä nykyäänkin joudumme mediassa seuraamaan itseään puhetyöläisinä ammatti-ihmisinä pitäviltä toimittajilta ...öö… ja ...ää…tavallaan… tota noin... täytesanoilla ryyditettyä puhetta ja selostusta. Nämä typerät väliäänteet ja tautologiat olisi tyystin helppo karsia pois toimittajien puheista, jos toimittajille näytettäisiin videoklipeistä, miltä heidän puheensa mediassa näyttää ja kuulostaa. Valitettavasti näitä ”puhevikaisia” toimittajia on uinut myös muihinkin mediataloihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti