Platan-suvun ja Olkkolan hovin tarinaa
Savitaipaleen lukkari Andreas Platanin veli, Elias Platan toimi lukkarina Suomenniemellä. Heidän isänsä oli Turun suomalaisen seurakunnan lukkari Johannes Platanus. Johannes Platanuksen isä oli samoin lukkari Micael Lukasson Turussa. Anders Platanin seitsemästä lapsesta vanhin, David Platan (1714-1787), toimi Savitaipaleen kappalaisena sekä omisti Tuhosniemen tilan Suomenniemellä. David Platanin kolmas lapsi, David Platan nuorempi (1753-1807), oli Savitaipaleen kappalainen ja Joutsenon kirkkoherra vuosina 1802-1807. Hänen aviopuolisonsa oli Savitaipaleen kirkkoherran, Carl Henrik Winterin (s. 29.9.1716 Kides ja k. 25.5.1794 Savitaipale) tytär, Ulrika Winter (1767-1807).
David Platanin kuudes lapsi, Eva Kristina Platan (s. 22.2.1760 Savitaipale ja k. 15.6.1803 Savitaipale) avioitui Savitaipaleen kirkkoherra Peter Adolf Europaeuksen (s. 31.7.1753 Uusikirkko ja k. 11.6.1825 Savitaipale) kanssa. Peter Europaeus toimi Savitaipaleen kirkkoherrana vuosina 1795-1825. Myöhemmin Peter Europaeus toimi lääninrovastina vuodesta 1804 ja hän peri omalta äidiltään, Beata Katariina Heintziukselta Olkkolan kartanon. Peter Adolf kävi Viipurin katedraalikoulua sekä Porvoon lukiota ja pääsi ylioppilaaksi Turussa vuonna 1771. Hänet vihittiin papiksi Haminan hiippakunnassa vuonna 1777. Peter Europaeus oli Haminan tuomiorovastin apulaisena Vehkalahden suomalaisessa seurakunnassa vuodesta 1777, Viipurin katedraalikoulun kieltenopettajana vuodesta 1781, Haminan triviaalikoulun rehtorina vuodesta 1785 ja Haminan normaalikoulun opettajana vuodesta 1788. Hänestä tuli arkkidiakoni ja saksalaisen seurakunnan pappi vuonna 1790 ja hän oli samalla Haminan tuomiokirkon taloudenhoitaja ja hän toimi tuomiokapitulin jäsenenä vuodesta 1784.
Peter Europaeus harrasti kielitiedettä ja kirjallisuutta. Hän oli yli 20 vuoden ajan kirjeenvaihdossa Turun akatemian professori Henrik Gabriel Porthanin (s. 8.11.1739 Viitasaari ja k. 16.3.1804 Turku) kanssa. Peter Adolf Europaeus oli avioliitossa vuosina 1784-1803 Eva Kristina Platanin kanssa ja vuodesta 1806 Sofia Peijon (k. 1850) kanssa. Peterin poikia olivat Turun ja Porin lääninkanslian venäjänkielen kääntäjä Emil Europaeus (s. 1807), alikapteeni Nils Vilhelm Europaeus (1810-1858) ja kielentutkija David Emanuel Daniel Europaeus (1820-1884). Hänen tyttärensä, Charlotta Europaeus (1794-1858) oli Suomen ensimmäinen naispuolinen kansanrunouden kerääjä.
David Platanilla ja Ulrika Winterillä oli 13 lasta; vanhin heidän lapsistaan oli Peter Platan (s. 16.1.1786 Savitaipale ja k. 20.1.1870 Savitaipale). Peter opiskeli Porvoon lukiossa 28.5.1802-6.2.1804 ja pääsi ylioppilaaksi 9.3.1804 Turussa. Peter Platan vihittiin papiksi Haminan hiippakunnassa 13.1.1806. Hän toimi pappina Joutsenossa, Haminassa, Savitaipaleella, Taipalsaaressa sekä Luumäellä. Peter Platan nimitettiin Jaakkiman kappalaiseksi vuonna 1830. Hän sai itselleen viransijaisen Jaakkimaan vuonna 1859 ja muutti itse asumaan Savitaipaleen Olkkolan kartanoon, jonka omisti.
Peter Platanin aviopuoliso oli hänen serkkunsa Anna Elisabet Europaeus (s. 1.8.1796 Savitaipale ja k. 4.2.1883 Savitaipale). Jaakkiman seurakunnassa 40 vuotta kappalaisena toiminut Peter Platan (1787-1870) omisti Olkkolan kartanon Savitaipaleella. Peter Platanin nuorin tytär Johanna Amalia Kustava Platan (s. 29.6.1841 Vaara, Jaakkima ja k. 21.11.1921 Peltoinlahti, Savitaipale) avioitui lääninsairaalan taloudenhoitaja Henrik Alexander Edvard Fagerströmin (s. 9.1.1824 Terriniemi, Orimattila ja k. 5.1.1894 Savitaipale) kanssa. Näin Olkkolan kartano siirtyi Fagerholmien sukuun Edvard Fagerströmin ostaessa kartanon huutokaupassa 17.10.1883.
Ruotsin kuningas Kaarle XI antoi perustamiskirjan Olkkolan hoville vuonna 1688. Savitaipaleen kirkkoherra Michael Heintzius (s. 1652 Peltoinlahti, Savitaipale ja k. 1.5.1718 Savitaipale) anoi kuninkaalta perustamislupaa itselleen ja myös sen sai. Kirkkoherran poika Petter Heintzius (s. 1699 Savitaipale ja k. 11.3.1777 Savitaipale) jatkoi isänsä työtä kirkkoherrana Savitaipaleella. Hänen aviopuolisonsa oli Beata Katarina Heintzius (k. 7.2.1785), jonka Peter Europaeus peri Olkkolan muodossa. Olkkolan tila oli tuottoisa; vuonna 1873 siihen kuului kaksi myllyä ja oma sahalaitos Uuhijoella. Nykyinen kartanon päärakennus on vuodelta 1906 ja rakennuksessa hyödynnettiin Myrskylän pitäjän pappilan piirustuksia. Olkkolan kartanolla oli maita aikoinaan 700 hehtaaria.
Kuningas Kaarle XI antoi Tukholmassa 19.7.1688 seuraavan julistukse tiedoksi: ”Kaarle, Jumalan armosta Ruotsin, Götan ja Vendein kuningas, Suomen suuriruhtinas y.m y.m.
Teemme tiettäväksi, sittenkuin Savitaipaleen kirkkoherra arvoisa ja oppinut Herra Mikael Heintzius alamaisesti on antanut tiedoksi, kuinka hän sekä esi-isänsä yhteensä viidenkymmenen vuoden ajan ovat maksaneet veroa pienestä, Lappeen kihlakunnassa Savitaipaleen pitäjän Peltoinlahden kylässä sijaitsevasta 1/12 veron tilasta ja että ei hänen ainoastaan sen viljelemisen vaan myös sen laillisten huoneiden rakentamiseen on suurin kustannuksin täytynyt tuoda toisten maalta hirsiä hankkiakseen siten kuolemansa jälkeen vaimolleen ja lapsilleen pysyvän olinpaikan ollen vero mainitusta tilasta nykyään annettu erään samaan kylään kuuluvan ratsutilan augmentiksi, lisäksi on hän maksettavaa veroa vastaan ottanut viljeltäväkseen niinikään 1/12 veron suuruisen autiotilan samasta kylästä, saaden sotilastoimikunnan vakuutuksen sitä koskematta omistaa niin kauan kuin siitä ulosteot maksetaan, ollen mainittu toimikunta, kun tila sijaitsee edellisen kanssa samassa kylässä ja niiden tilukset ovat niin toisiinsa sekaantuneet, ettei niitä vahinkoa tuottamatta voi erottaa, ne yhdistänyt yhdeksi tilaksi, hänen nyt alamaisesti anottua, että Me perinnöllisellä omistusoikeudella mainitun 1/6 veron suuruisen tilan hänelle armossa antaisimme, niin olemme Me edellä mainittuihin syihin ja vaikutteihin katsoen armossa tähän alamaiseen anomukseen antaneet suostumuksemme ja myönnytyksemme samalla kun me tällä avoimella kirjeellä suomme ja sallimme hänen kirkkoherra Mikael Heintziuksen pitää, viljellä ja omistaa mainittuja kahta, mutta toimikunnan sittemmin yhdeksi yhdistämiä kruununtiloja Viipurin lääniin kuuluvassa Savitaipaleen pitäjän Peltoinlahden kylässä suuruudeltaan 1/6 veroa, hän itse, vaimonsa, lapsensa ja niiden jälkeläiset perintöoikeudella niinkauvan kuin he haluavat ja voivat siitä menevät ulosteot suorittaa sekä täyttää sille asetetun rusthollivelvollisuuden. Antaaksemme tämän asianomaisen tietoon, olemme sen omakätisesti allekirjoittaneet ja kuninkaallisella sinetillämme vahvistaneet.”
Pastori Peter Platanin vanhin poika, Aleksander Adolf Platan (s. 21.6.1819 Savitaipale ja k. 15.6.1854 Paigjärvi, Jaakkima) toimi lukkarina samaan aikaan Jaakkimassa, jolloin hänen isänsä oli Jaakkiman kappalainen. Aleksander avioitui 12 vuotta nuoremman ja Pietarissa asuvan Maria Sofia Holmbergin (s. 24.12.1831 Husula, Kivennapa ja k. 25.11.1888 Pietari) kanssa. Heidän avioliitostaan syntyi poika, Hugo Platan (s. 21.1.1854 Paigjärvi ja k. 22.9.1902 Pietari), joka teki työuran Nobelin kirjanpitäjänä. Hugo jäi isänsä kuollessa lavantautiin jo puolen vuoden ikäisenä isättömäksi. Johanna-leski muutti Pietariin ja hänet vihittiin siellä avioliittoon 1.11.1856 työnjohtaja Kristian Waljakan kanssa. Johanna jäi toisesta miehestäänkin leskeksi ja Hugo oli jälleen yhdeksänvuotiaana isätön. Tädit hoitivat usein Hugoa Savitaipaleen Olkkolan kartanossa.
Pietarin vuosista on melko vaikea saada selkoa, mutta Hugo Platan on koko ajan kirjoilla Pietarissa Pyhän Marian seurakunnassa, sekä samanaikaisesti hän on henkikirjoilla Savitaipaleella. Hugo mainitaan vuoteen 1879 saakka Olkkolan väkeen kuuluvaksi ja vielä vuonna 1882 hän on pappilan asukkaiden joukossa. Voimme kuitenkin olettaa hänen asuvan pääasiassa Pietarissa, sillä hän Pietarissa rippikoulunsakin. Maria-äiti ja Hugo tutustuvat kaupungissa virolaiseen Pärnusta kotoisin olevaan Martensin perheeseen ja lopulta Hugo avioituu Johanna Maria Rosentahlin (1862-1943) kanssa. Johanna on Alide Olympia Martensin (s. 12.9.1828 Audern, Livland) tytär. Theresa Martens, Aliden serkku, avioituu sotilaslääkäri Mikael Kashdanin (Cache d’Oint, 1838-1918) kanssa. Kyseessä on lääkintäkenraali Kashdanin toinen avioliitto. Siten sukulais- ja ystäväpiiri vähitellen laajenee, varsinkin kun perheissä on paljon lapsia ja lukuisia avioliittoja perustetaan.
Hugo Platanin yhteys Savitaipaleen sukulaisiin säilyy, siis Fagerströmin perheeseen. Olkkolan kartanon tarmokas emäntä, Amalia Fagerström, haluaa pitää yhteyttä jatkuvasti orpopoikaan, joka poikasen vietti paljon aikaa Olkkolassa. On hyvinkin mahdollista, että Hugo Platan vieraili monasti Savitaipaleella sekä käytti siellä myös sukulaisiaan ja ystäviään. Tähän myös viittaa sekin, että Aleksanteri Martens rakennutti itselleen huvilan Paimensaaren rantaan. Hugo Platan työskenteli kirjanpitäjänä Nobelin yrityksen toimistossa Pietarissa. Hugo ja Johanna Maria Platanin perheeseen syntyi neljä lasta: Erik Aleksander (1884-1971), Elin Maria (1886-1967), Maria Sofia (1888-1967) ja Karl Waldemar (1890-1944). Kun Hugo-isä kuoli melko nuorena, vain 48-vuotiaana, jäi Johanna Maria Platan neljän lapsen kanssa, joista vanhin oli 18-vuotias Erik ja nuorin 12-vuotias Waldemar.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti