Platan-suvun ja Olkkolan hovin tarinaa (2. osa)
Tämä kaupungin rakennustoimiston rakennusmestari Väinö Häkkisen suunnittelema Platanien talo valmistui Lappeenrantaan vuonna 1928 tohtori Erik Aleksander Platanin (s. 19.8.1884 Pietari ja k. 12.1.1971) perheen asunnoksi ja yksityispraktiikan vastaanottotiloiksi. Tuolloin talo sijaitsi Lappeenrannan kaupungin laidalla, kulmatontilla, joka rajoittui toisaalta silloiseen Kuninkaankatuun ja toisaalta ruohottuneeseen aukeaan, joka ulottui aina 1926 rakennetulle vesitornille saakka. Käsityökoulu sijoittui keskustan puoleiselle tontille ja kadun vastapuolella oli myös puurakennuksia. Kymmenen vuotta aikaisemmin, syksyllä 1919 oli tohtori Erik Platan saanut Lappeenrannasta vakinaisen sotilaslääkärin paikan ja muuttanut perheineen pysyvästi kaupunkiin. Tässä rakennuttamassaan talossa Erik ja Klara Anna Platan (s. 13.1.1886 Pietari ja k. 2.5.1971 Lappeenranta) asuivat elämänsä loppuun, vuoteen 1971, saakka.
Lappeenrannan kaupunki lunasti talon perikunnalta ja se on ollut sekä terveystoimen että Eksoten käytössä, kunnes vuoden 2014 alussa kotihoitokeskus muutti pois ja talo jätettiin tyhjilleen. Ainoastaan Anni Swanin puistoksi nimitettyä pihaa käytetään nykyisin autojen pysäköintiin.
Erik Platan oli syntynyt ja kasvanut Pietarissa. Hänen isänsä juuret olivat Savitaipaleella (tiettävästi 1700-luvulta alkaen kirkon palvelijoita) ja äiti kuului Baltiasta kotoisin olevaan, Pietarissa asuvaan Martensien sukuun. Myös Klara, Erik Platanin vaimo, kuului tähän sukuun. Valmistuttuaan ylioppilaaksi vuonna 1903 Pietarissa Erik opiskeli - yhdessä Klaran veljen, Boris Constantin Kazhdan’in (s. 22.2.1884 Pietari ja k. 1966) kanssa - lääkäriksi Saksassa ja Itävallassa erikoistuen gynekologiaan. Pariskunnan esikoinen, Andreas Valentin, syntyi Münchenissä 1.4.1911 ja kuoli 13.7.2007. Vuosina 1912-1918 tri Platan työskenteli Pietarissa suuren sairaalan synnytysosastolla.
Venäjän maaliskuussa 1917 tapahtuneen vallankumouksen jälkeen Pietarissa oli levotonta aikaa ja myös suuri pula elintarvikkeista, jolloin Erik lähetti nyt jo kolmilapsisen perheensä kesäksi Savitaipaleelle omien sukulaistensa hoiviin. Mutta oleskelu Suomessa jäi pysyväsi, koska paluu Pietariin ei ollut mahdollista. Tohtori Erik Platan itse pääsi pakenemaan Suomeen vasta seuraavana vuonna mukanaan vain viulunsa ja lääkärinlaukkunsa. Vaikka he olivat Suomen suurruhtinaskunnan alamaisia, olivat he yhtäkkiä pakolaisia, emigrantteja, niinkuin bolsevikkivallankumouksen jaloista poispaenneita kutsuttiin. Lisää sukulaisia pakeni Suomeen, kaiken omaisuuden jättäen, tuoden mukanaan vain mikä kantaen oli mahdollista. Sieltä tulivat sisaret Elin ja Maja, veli Walli vaimoineen, heidän äitinsä Johanna Platan (s. 5.8.1862 Pietari ja k. 11.5.1943 Lappeenranta) ystävättärensä Olga Pyken’in kanssa. Kaikki eivät kuitenkaan päässeet ja niin perheet joutuivat hajalleen. Lähes kaikki kuuluivat jonkin aikaa tohtori Erik Platanin ruokakuntaan; äiti ystävättärineen kuolemaansa, vuonna 1943, saakka.
Perheen ensimmäinen asunto Lappeenrannassa oli Isolla Kirkkokadulla, rva Dahlin vuokraama pieni omakotitalo. Syksyllä 1920 muutettiin Rantakadulle (nyk. Ainonkatu) Kaukaan omistamaan suureen taloon ja puutarhaan omenapuineen. Siellä asuttiin niin kauan kuin tohtori hoiti myös Kankaan lääkärintointaan vuosina 1920-1923. Sen jälkeen muutettiin jo Kuninkaankadulle (nyk. Koulukatu), Jarvan talon yläkertaan. Siellä perheen lapsiluku täyttyi kuuteen, ja näin ruokakuntaan kuului jo yli kymmenen henkeä.
Kaikki koettivat kykyjensä mukaan auttaa suurperheen ylläpidossa. Perheen elämä olikin hyvin luovaa. Johanna Platan sekä Olga Pykén tekivät käsittämättömän hienoja käsitöitä, he valmistivat myös erilaisiin taiteellisiin produktioihin pukuja. Tohtori Erik Platanin sisaret, Elin ja Maja, loivat tanssiesityksiä ja niiden pukuihin tarvittaessa myös maalattiin kankaita käsin, niitä kirjailtiin helmiin ja luotiin applikaatioita. Osa näistä puvuista on yhä tallella – tosin kunnostusta vailla. Täällä käden taidot eivät rajoittuneet ideoiden toteuttamiseen. Pukuja vuokrattiin myös naamiaistarkoituksiin. Myöhemmin myös perheen tyttäret osallistuivat esityksiin. Jo Pietarissa asuttaessa oli perheillä ollut tapana järjestää produktioita, näytelmiä…
Myös musiikki kuului olennaisesti elämään ja yhdessä musisoitiin usein. Tohtori Erik Platan itse soitti viulua ja myös korvakuulolta pianolla mitä tahansa; esiintyipä hän kerran kirkossa pidetyssä hyväntekeväisyyskonsertissakin – vaikkei juuri välittänyt ylimääräisestä huomiosta. Hänen äitinsä, Johanna, säesti usein, vaikka myös veli (Waldemar – soittaa kuvassa) oli erittäin lahjakas. Tohtori Platanin äiti, ystävättärensä kanssa, perusti myös taloon saksankielisen (musiikki-)leikkikoulun jatkaen siten kansainvälistä elämäntapaa. (Pietarissa Johanna Platan oli ollut tyttökoulun johtajatar.
Vihdoin keväällä 1928 päästiin muuttamaan juuri valmistuneeseen omaan taloon Koulukatu 33:ssa, jossa perhe vakiinnutti asemansa Lappeenrannassa. Uuden talon yläkerrassa jatkoivat Johanna Platan ja Olga Pykén leikkikoulun pitämistä ja luova elämä jatkui edelleen. Lapsia kävi muutenkin talossa sillä tohtori Erik Platan osasi käsitellä heitä erinomaisesti ja saikin siksi hyvän lastenlääkärin maineen itselleen. Hän oli aina hyvin tunnollinen ja ystävällinen ja kaikille potilailleen antautuva.
Erik Platan oli aloittanut opiskelunsa Pietarissa tähtäimessään koneinsinöörin ura, kunnes levottomuudet ja tuleva appi saivat hänet muuttamaan suunnitelmiaan ja lähtemään Saksaan lääketiedettä opiskelemaan. Erilaiset kojeet ja koneet jäivät hänelle kuitenkin harrastukseksi. Hän rakensi mm. höyrykoneen ja pienen höyryveturin, joka kaikkien lasten iloksi kulki ympäri huonetta. Paljon ihmeellistä syntyi hänen ’rumppel-kammeriksi’ kutsutussa pienessä työhuoneessa, joka sijaitsi keittiön takana. Talossa asuville lapsenlapsilleen hän teki myös vesimyllyn 1940-luvun lopulla.
Platanin tontille rakennettiin myös autotalli huoltomonttuineen vuonna 1930. Se avautui Hämäläistenkadulle (nyk. Anni Swanin katu) ja oli kaunis erillinen rakennus, joka noudatti päärakennuksen tyyliä. Valitettavasti kaupunki on purkanut tämän rakennuksen. Ennen autojen aikaa Erik Platanilla oli moottoripyöriä käytössään, myös sivuvaunullinen. Myöhemmin hänellä oli Citroën merkkisiä autoja yksi toisensa perään. Viimeisin niistä tunnettiin 1970-luvulla jopa Euroopassa saakka. Hän luonnollisesti huolsi omat autonsa aina itse, ja autot olivatkin aina esimerkillisessä kunnossa.
Tohtori Erik Platanin rakkain harrastus oli kuitenkin radioiden rakentaminen ja käytössä oli aina viimeisintä tekniikkaa edustavat itsetehdyt vastaanottimet hienoine radiokaappeineen. Uutisia kuunneltiin intensiivisesti ja sota-aikana erityisesti. Paitsi lääkärin tointa Lappeenrannan Ratsuväkirykmentissä ja muissa joukko-osastoissa, Erik Platan hoiti myös väliaikaisesti useita muita tehtäviä, kuten vt. kaupunginlääkärin toimia vuosina 1947-1952 ja Konnunsuon vankilan lääkärin tehtävää. Näiden töidensä lisäksi hän piti koko ajan pystyssä yksityispraktiikkaa Koulukatu 33:ssa. Täältä käsin tri Platan teki pääasiallisen elämäntyönsä sota-aikoja lukuun ottamatta, jolloin perhe oli suurelta osin hajallaan osallistuessaan kukin tahoillaan sotaponnisteluihin. Mutta mukaan mahtuu myös evakko-aikaa. Jatkosodan jälkeen huutavan asuntopulan vuoksi taloon otettiin asumaan myös vieraita asunnontarvitsijoita, käytäntö, mikä jatkui vielä 1960-luvulla.
Lääkäri Erik Platanin talon keskuslämmitys toimi puilla ja koksilla, lämpökattila sijaitsi kellarissa pesutuvan vieressä. Pesutuvassa oli mm. suuri muuripata veden ja pyykin keittämistä varten ja käsikäyttöinen mankeli. Kylpyamme sijaitsi ylemmässä kerroksessa ja vesi ammetta varten lämmitettiin erikseen kylpyhuoneessa sijaitsevassa uunissa. Kellarin ikkunat ovat jotakuinkin maan tasalla ja pannuhuoneeseen tarvittavat polttoaineet heiteltiin ja lapioitiin ikkunasta sisälle. Nykyisin kellarissa sijaitsee saunomistilat ja sinne on myös tehty suora sisäänkäynti ulkoa.
Suuri kulmatontti jakautui siis ikään kuin kolmeen osaan; ylä- ja alapihaan sekä autotallin takaiseen hyötyviljelyosaan. Yläpihaa kiersi alussa lauta-aita, jonka myöhemmin kätki syreenipensasto. Kadulta pihalle pääsi portista Kuninkaankadulle. Talon vierustalla oli kukkapenkki jokavuotisine daalioineen, ja vastapuolella kivikkokasveja, sinisiä skilloja ja 1950-luvulla istutetut lehtikuuset, jotka voivat hyvin. Autotallin luona oli hevoskastanjapuu. Syreeniaita oli kukkiessaan suurenmoinen elämys myös ohikulkijoille. Nykyisin aita on valitettavasti leikattu alas. Tohtorinna, Klara Platan, piti erityisesti huolta puutarhasta, mikä olikin varsinainen keidas rakentuen tohtorin rakentaman suihkulähteen ympärille, jota kukkapenkit ympäröivät ruusuineen.
Erityisesti teeruusut olivat ylpeydenaihe kukoistaessaan. Talo oli pihan puolelta villiviinin peitossa. Varsinainen kasvimaa oli autotallin takana ja siellä oli samoin pula-aikana 1940-luvun jälkipuoliskolla jonkinlainen kanala ja jopa angorakanille koppi. Nykyään ei puutarhasta ole jäljellä kuin suuret puut. Paratiisiomenapuu tuottaa yhä hedelmiä, hevoskastanja puretun autotallin kupeessa voi vielä hyvin.
Lääkäri Erik Platanin talo Lappeenrannan Koulukatu 33:ssa muutettiin terveyskeskukseksi vuonna 1974; talo toimi vuoteen 2013 saakka terveystoimen käytössä. Platanin talon osti viime vuonna imatralainen yrittäjä, Samu Heino, reilulla 95 000 eurolla. Heino pitää Lappeenrannassa ravintolaa, jonka toiminnan hän aikoo remontin valmistuttua siirtää Platanin taloon. Hänellä on myös hotellitoimintaa Ruokolahdella. Itse Samu Heino asuu sekä työskentelee osittain Helsingissä. Platanin talon remonttibudjettiin Heino on alustavasti varannut 50 000 euroa. Heino haluaa talon yläkertaan kolme hotellihuonetta. Talon ulkopuolelle tulisi terassi, josta voisi nähdä sopivasti jopa Saimaalle saakka. Talon julkisivun väri vaihtuisi roosaksi, jos suunnitelmat toteutuvat.
Erik Platanin talo on Lappeenrannan kaupungin näkemyksen mukaan rakennustaiteellisesti ja historiallisesti sekä kaupunkikuvan kannalta sen verran arvokas, ettei sitä sallita purkaa. Rakennus on nyt suojeltu ja siksi tarvitaan luvat sen korjauksiin ja muutostöihin. Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä kertoo, että taloa saa ja täytyykin korjata, mutta rakennuksen arvot täytyy korjaus- ja muutostöissä ottaa huomioon. Varsinkin talon julkisivussa täytyy käyttää mahdollisimman alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Ikkunoiden korjauksessa täytyy samoin noudattaa suojelumääräyksiä. Lääkäri Erik Platanin talo edustaa tyylisuunnaltaan 1920-luvun klassismia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti