Filosofi John Locke
Englantilainen John Locke (s. 29.8.1632 Wrington, Somerset ja k. 28.10.1704 Essex) oli yksi tunnetuimpia uuden ajan filosofeja. John Locke muistetaan varsinkin tietoteoriastaan sekä yhteiskuntafilosofiastaan. Locke tietoteoreetikkona kuuluu englantilaisten empiristien joukkoon yhdessä taloustieteilijä, historioitsija ja filosofi David Humen (s. 7.5.1711 Edinburg, Skotlanti ja k. 25.8.1776 Edinburg, Skotlanti) ja piispa sekä filosofi George Berkeleyn (s. 12.3.1685 Kilkennyn kreivikunta, Irlanti ja k. 14.1.1753 Oxford, Englanti) kanssa.
John Locke kehitti yhteiskuntafilosofiassaan vaihtoehdon filosofi Thomas Hobbesin (s. 5.4.1588 Westport, Wiltshire ja k. 4.12.1679 Hardwick Hall, Derbyshire) luonnontila-ajatukselle. Jyrkkä Hobbes edusti ajattelua, jonka mukaan yhteiskuntasopimus oli välttämätön, jotta yhteiskunta ei päätyisi anarkiaan ja väkivaltaan (kaikkien sotaan kaikkia vastaan). Vahva yksinvaltaisesti hallittu valtio takasi Hobbesin mukaan parhaat mahdollisuudet harmoniselle yhteiselämälle, jossa sen kansalaisten oikeudet voitaisiin turvata optimaalisesti. Thomas Hobbesille vallansiirto yksinvaltiaalle tarkoitti peruuttamatonta ratkaisua, sillä valtaa ei voisi enää palauttaa kansalle.
John Locke esitteli yhteiskuntasopimusteoriassansa, että hallinto voi olla oikeutettu vain, jos se saa hallittavien suostumuksen ja suojelee elämän, vapauden ja omaisuuden luonnollisia oikeuksia. Mikäli tällaista suostumusta ei ollut annettu, kansalaisilla olisi oikeus kapinaan. John Locken aivoituksilla oli suuri merkitys poliittisen filosofian kehitykseen ja Lockea pidetään eräänä tärkeimmistä liberalismin puolestapuhujista. Hänen kirjoituksensa vaikuttivat yhdessä skotlantilaisten valistusajattelijoiden kirjoitusten kanssa Amerikan vallankumoukseen sekä Yhdysvaltain itsenäisyysjulistukseen.
John Locken vanhemmat olivat ilmeisesti kalvinisteja; isä – nimeltään myös John Locke – oli maalaislakimies, joka toimi kapteenina parlamentin joukkojen ratsuväessä Englannin sisällissodan alkuvaiheessa. Locken äiti, Agnes Keene, oli nahkurin tytär. Locke itse syntyi pienessä olkikattoisessa mökissä Wringtonin kirkolla Somersetissa noin 18 kilometria Bristolista. Vielä samana päivänä hänet kastettiin. Melko pian perhe muutti Pensfordin kauppalaan lähemmäksi Bristolia, jossa Locke varttui Bellutonissa Tudor-tyylisessä talossa.
John Locke lähetettiin vuonna 1647 perin arvostettuun yksityiseen Westminster Schooliin Lontooseen opiskelemaan Alexander Pophamin, parlamentin jäsenen ja Locken isän aiemman komentajan, rahoituksella. Locke pääsi valmistuttuaan maailman vanhimman englanninkielisen yliopiston, Oxfordin yliopiston, Christ Churchiin, jonka perusti vuonna 1546 kuningas Henrik VIII. Collegen dekaanina toimi tuolloin yliopiston varakansleri John Owen. John Locke oli taitava oppilas, mutta hän närkästyi collegen opetusohjelmasta, joka opetti klassista kirjallisuutta. Locken mielestä uudempien filosofien, kuten René Descartesin lukeminen oli paljon kiinnostavampaa. Hän tutustui jo Westminsterissä ystävänsä Richard Lowerin välityksellä muiden yliopistojen sekä Royal Societyn harjoittamaan lääketieteeseen ja kokeelliseen filosofiaan eli luonnontieteeseen. Lockesta tuli vielä myöhemmin Royal Societyn jäsen.
Vuonna 1656 John Locke suoritti kandidaatin tutkinnon, vuonna 1658 hän valmistui maisteriksi ja vuonna 1674 hänestä tuli lääketieteen kandidaatti. Hän opiskeli laajasti lääketiedettä Oxfordissa ollessaan ja hän työskenteli sellaisten huomattavien tiedemiesten kanssa, kuin Robert Boylen, Thomas Willisin, Robert Hooken ja Richard Lowerin. Vuonna 1667 Locke muutti Shaftesburyn (Anthony Ashley Cooper, s. 26.2.1671 ja k. 4.2.1713) kotiin Exeter Housessa Lontoossa ja hän toimi Lordi Shaftesburyn henkilökohtaisena lääkärinä. Locke jatkoi kuitenkin Lontoossakin lääketieteen opintojaan Thomas Sydenhamin ohjauksessa. Thomas Sydenhamilla oli merkittävä vaikutus John Locken luonnonfilosofiseen ajatteluun. Vaikutus näkyy varsinkin Locken teoksessa An Essay Concerning Human Understanding.
John Locken taidot lääketieteessä joutuivat nopeasti koetukselle, koska Lordi Shaftesburyn maksapaise muuttui hengenvaaralliseksi. John Locke haali neuvoja monilta lääkäriltä ja hän sai myös taivuteltua Lordi Shaftesburyn leikkaukseen kystan poistamiseksi, vaikka leikkaukset olivat tuohon aikaan hengenvaarallisia. Lordi Shaftesbury selvisi ja toipui kiittäen John Lockea henkensä pelastamisesta. An Essay Concerning Human Understanding -teoksen kuvaama keskustelu inhimillisen ymmärryksen luonteesta sijoittui Shaftesburyn kotiin vuonna 1671. Tuolta ajalta on säilynyt kaksi teoksen luonnostelmaa. Tuohon aikaan Locke toimi samoin sihteerinä kauppa- ja viljesministeriössä (Secretary of the Board of Trade and Plantations) sekä siirtomaa-asioissa (Secretary to the Lords and Proprietors of the Carolines), mikä auttoi häntä muotoilemaan ajatuksiaan kansainvälisestä kaupasta ja taloudesta.
John Locken ajatuksen mukaan yli yhteiskunnallinen valta tuli jakaa sekä parlamentin että kuninkaan kesken. Kuninkaan ollessa vahvasti sidoksissa aatelisiin, oli parlamentti taas Englannissa ajamassa varsinkin porvariston ja keskiluokan asioita. Näiden ryhmien etujen jyrkkä vastakkainasettelu ajoi maan sisällissotiin. Kuningas Kaarle I (engl. Charles I, s. 19.11.1600 Fife, Skotlanti ja k. 30.1.1649 Lontoo) syrjäytettiin valtaistuimelta ja teloitettiin poliittisen oikeudenkäynnin tuloksena vuonna 1649. Englanti julistettiin tasavallaksi ja kansanyhteisö perustettiin. Vuodesta1649 alkanut Oliver Cromwellin (s. 25.4.1599 ja k. 3.9.1658) valtakausi tunnettiin ”parlamentin diktatuurina”. Oliver Cromwell hallitsi Englantia lordiprotektorina armeijan avulla kuolemaansa asti. Hallituskaudellaan hän hajotti parlamentin moneen kertaan. Oliver Cromwellin kuoltua kuninkaanvalta sekä katolinen usko palautettiin johtoasemaan takaisin.
John Locke tuli näyttämölle juuri silloin, kun vuonna 1689 valtaistuimelle Englannissa katolisen Jaakko II:n (1633-1701) jälkeen istui Alakomaista saapunut Vilhelm Oranialainen (1650-1702). Uusi kuningas onnistui kansan yhdistämisessä ja sen saamisessa yhteiskunnan vallajakoperiaatteen taakse Englannin mainiossa vallankumouksessa vuosina 1688-1689. Tämä periaate vallanjaosta tunnetaan nimellä King in Parliament. Se tarkoitti absolutismin eli kuninkaan yksinvallan hylkäämistä sekä käytännössä ylimmän vallan jakamista parlamentin ja kuninkaan kesken. Merkittävässä Bill of Rights -julistuksessa vuonna 1689 asetettiin parlamentin suostumus edellytykseksi mm. verotusta ja sotaväkeä koskeville kuninkaan toimille ja päätöksille. Samoin oikeuslaitoksen toimintaan puuttuminen kuninkaalta kiellettiin. Ratkaisu koettiin onnistuneeksi, sillä se oli johtavien yhteiskuntaryhmien välistä valtasuhdetta kuitenkin tasapainoittava kompromissi. Toki demokratiasta oltiin vielä kaukana, mutta ratkaisulla oli merkitystä, sillä siihen lisättiin uusia oikeudellisia takeita riippumattoman oikeudenkäynnin turvaamikseksi kansalaisten oikeuksien suojaksi.
Lordi Shaftesbury, joka oli whig-puolueen perustajia, vaikutti huomattavasti John Locken poliittiseen ajatteluun. John Locke alkoi osallistua politiikkaan kun Shaftesburystä tuli lordikansleri vuonna 1672. Vuonna 1975 Shaftesburyn suosio laski ja John Locke vietti jonkun aikaa matkaillen Ranskassa. Vuonna 1679 Locke palasi Englantiin, kun Shaftesbury oli jälleen myötätuulessa. Noihin aikoihin John Locke kirjoitti, todennäköisesti Shaftesburyn yllytyksestä, suurimman osan teoksestaan Two Treatises of Government, joka julkaistiin vuonna 1689. John Locke halusi puolustaa teoksellaan vuoden 1688 mainiota vallankumousta, mutta samalla vastustaa Sir Robert Filmerin ja Thomas Hobbesin absolutista poliittista filosofiaa. Vaikka John Locke luettiin vaikutusvaltaisen whig-puolueen puolelle, hänen ajatuksensa luonnonoikeudesta ja hallinnosta olivat vallankumouksellisia tuon ajan Englantiin.
John Locke joutui pakenemaan vuonna 1683 Alankomaihin epäiltynä osallisuudesta Rye House -vehkeilyyn, vaikka hänen osallisuudestaan ei ollut juurikaan todisteita. Alankomaissa Lockella oli aikaa kirjoittaa ja hän käytti paljon aikaa Essay työstämiseen sekä teoksen A Letter Concerning Toleration kirjoittamiseen. John Locke palasi kotiin vuonna 1688 mainion vallankumouksen jälkeen; Locke matkusti takaisin Englantiin Vilhelm III Oranialaisen vaimon seurassa. Locken useat teokset julkaistiin lyhyen ajan sisällä hänen palattua Englantiin. John Locken hyvä ystävä Lady Masham kutsui Locken vuonna 1691 Sir Francis Mashamin maatilalle Essexiin. Locke vietti maatilalla viimeiset vuotensa vaihtelevassa terveydentilassa kärsien välillä astmakohtauksista. Hänestä oli kuitenkin tullut whig-puolueen älyllinen sankari. Samaan aikaan Locke kävi keskusteluja eri asioista mm. kirjailija John Dryenin ja fyysikko Isaac Newtonin kanssa. John Locke kuoli vuonna 1704 pitkällisen sairauden jälkeen. Hänet haudattiin High Laverin kylän kirkomaalle, Harlowin itäpuolelle, Essexiin. John Locke ei koskaan mennyt naimisiin eikä hänellä ollut lapsia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti