Sääksmäen kirkko, Santa Lucia -joulukonsertti 13.12.2025 

Sääksmäen keskiaikaisessa kirkossa lauantaina 13.12.2025 kello 18 kajahtivat joululaulut soimaan kanttoreiden, Johanna Palmiola ja Tuija Peltokosken, yhteisesityksenä. Joulukonsertin otsikkona oli Santa Lucia. Sääksmäen vanha kirkko on ilmeisesti rakennettu vuosina 1494-1500 paikalleen. Vanhin tunnettu asiakirjamerkintä Sääksmäen seurakunnasta on paavin pannabulla vuodelta 1340. Pannabullassaan Rooman piispa ja katolinen paavi – paavina hän oli 20.4.1334-25.4.1342 - Benedictus XII (oik. Jacques Fournier, k. 25.4.1342) uhkaa kirkon yhteydestä erottamisella 25 nimeltä mainittua sääksmäkeläistä talonpoikaa kirkollismaksuista syntyneen kiistan vuoksi. Hänen virkakaudellaan aloitettiin Paavien palatsin (Palais des Papes) rakentaminen Avignonissa, Etelä-Ranskassa.

Sääksmäen kirkko.

Sääksmäkeläisten talonpoikien erä- ja nautintaalueet ulottuivat Keski-Suomeen Keuruulle ja aina Savoon Rautalammille saakka. Sääksmäen emäpitäjään kuuluivat keskiajalla nykyisten Sääksmäen ja siitä vuonna 1940 irtautuneet Valkeakosken seurakunnan lisäksi Akaa, Kylmäkoski, pääosa Urjalaa sekä Pälkäne. Sääksmäen kunta liittyi vuoden 1971 kuntaliitoksessa Valkeakosken kaupunkiin ja Sääksmäen sekä Valkeakosken seurakunnat muodostivat yhdessä seurakuntayhtymän. Valkeakosken kaupungissa toimii 1.1.2007 alkaen Sääksmäen seurakunta. Sääksmäen kirkko suunniteltiin alkujaan kaksilaivaiseksi, mutta kirkko jouduttiin todennäköisesti rahojen puuttuessa toteuttamaan yhdellä puisella tynnyriholvilla varustettuna.

Keskiajalla Sääksmäen kirkossa tiedetään olleen runsaasti arvokkaita pyhimysveistoksia, jotka sijaitsevat nykyään Suomen kansallismuseon hallinnassa. Sääksmäen kirkkoon niistä palautettu kaksi: paikallisen käsityöläismestarin veistämä Pyhä Olavi 1300-luvun alusta sekä tukholmalaista alkuperää oleva Pyhä Jaakob 1490-luvulta. Vihkiristi on ainoa, joka on säilynyt mahdollisista kirkon seinämaalauksista; sen vihkiristin mukaan kirkon seiniä nykyisin koristavat vihkiristit on maalattu.

Sääksmäen kirkon urkuparvi.

Sääksmäen kirkko laajennettiin 1800-luvun puolivälissä ristikirkoksi siten, että päälaivan pohjoispuolella sijainnut sakasti sekä eteläinen asehuone purettiin ja niiden tilalle rakennettiin lehterein varustetut sivulaivat. Näillä järjestelyillä kirkkoon saatiin melkein 2 000 istumapaikkaa. Alttariseinän ikkunat muurattiin umpeen ja kirkon itäpäätyyn rakennettiin tiilestä sakaristo. Vuonna 1848 Sääksmäen kirkkoon hankittiin taidemaalari Robert Wilhelm Ekmanin (s. 13.8.1808 Uusikaupunki ja k. 19.2.1873 Turku) maalaama alttaritaulu, joka esittää Kristuksen ylösnousemusta. Ensimmäiset urut kirkkoon saatiin vuonna 1878, kun Kangasalan urkutehtaan urkutehtailija ja valtiopäivämies Bror Axel Thulé (s. 19.9.1847 Kangasala ja k. 13.8.1911 Kangasala) kävi asentamassa valmistamansa viisitoistaäänikertaiset urut Sääksmäelle.

Vuosina 1924-1925 peruskorjattu Sääksmäen kirkko paloi 1.4.1929. Samaisessa tulipalossa tuhoutui vuonna 1766 rakennetun kellotapulin puinen yläosa. Sääksmäen kirkosta saatiin kuitenkin pelastettua alttaritaulu, ehtoollisastiat, kirkkotekstiilit sekä sakariston huonekalut. Tulipalon jälkeen kirkko rakennettiin uudelleen arkkitehti Kauno Sakari Kallion (s. 31.7.1877 Ruovesi ja k. 29.6.1966 Helsinki) piirustusten mukaan. Kirkon sivulaivat ja sakasti purettiin ja kirkko palautettiin ulkoseiniltään alkuperäiseen, keskiaikaiseen kokoonsa. Kirkon alttariseinän ikkunoita avattaessa niiden seinämistä löytyi jälkiä vanhoista seinämaalauksista, jotka ovat peräisin 1500-1600 -lukujen vaihteesta. Näistä maalauksista onnistuttiin saamaan esiin apostoleita esittäviä henkilöhahmoja ja maalausten lahjoittajan nimen sisältävää tekstiä.

Vuosina 1932-1933 uudelleenrakennetun kirkon katto- ja seinämaalaukset ovat sääksmäkeläisen taiteilijan, erityisesti puupiiroksistaan tunnetun kuvataiteilija Kaarlo ”Kalle” Fredrik Oskar Carlstedtin (s. 2.2.1891 Lieto ja k. 10.10.1952 Valkeakoski), suunnittelemat sekä toteuttamat. Apuna maalaustyössä taiteilijalla oli taidemaalari Paavo Leinonen (s. 12.5.1894 Säräisniemi ja k. 13.6.1964 Oulu). Samoin kuori-ikkunoiden lasimaalaukset ovat Kalle Carlstedtin suunnittelemat. Kirkon saarnastuolin evankelistareliefit on tehnyt sääksmäkeläinen kuvanveistäjä Aukusti Veuro (s. 20.9.1886 Sääksmäki ja k. 6.5.1954 Sääksmäki).

Sääksmäen kirkon lattian alla olleet haudat tyhjennettiin ja niissä olleet vainajien jäännökset haudattiin kellotapulin viereen, johon pystytettiin sittemmin kuvanveistäjä Jaakko Väinö Juhani Veuron (s. 17.1.1932 Helsinki) valmistama Menneiden sukupolvien muistomerkki. Kellotapulin yläosa rakennettiin betonista entisten piirustusten mukaisesti. Sääksmäen kirkon urut ovat Kangasalan urkutehtaan rakentamat pneumaattiset urut, joista löytyy 23 äänikertaa. Kirkko vihittiin korjauten jälkeen käyttöön 9.7.1933.

Tuija Peltokoski ja Johanna Palmiola.

Lauantai-illan joulukonsertin aloitti sopraano Johanna Palmiola laulamalla Helsingin Johanneksen kirkon urkuri Frans Oskar Merikannon (vuoteen 1882 Mattsson, s. 5.8.1868 Helsinki ja k. 17.2.1924 Oitti) säveltämän laulun, Joulu tullut on, johon vehkalahtelainen opettaja, kirjailija, toimittaja, runoilija, Maalaisliiton kansanedustaja ja ministeri Vilhelm ”Vilkku” Joukahainen (aik. Seppä, s. 19.4.1879 Vehkalahti ja k. 27.3.1929 Hamina) sommitteli sanoituksen. Joukahainen käytti kirjailijana salanimiä Sakari Pyysalo ja Vilho Rautseppä. Merikanto sävelsi laulun ilmeisesti vuonna 1911. Säveltäjä ja pianisti Heino Wilhelm Daniel Kasken (s. 21.6.1885 Pielisjärvi ja k. 19.9.1957 Helsinki) joululaulu, Mökit nukkuu uniset, sai esityksensä seuraavana. Laulun sanat ovat runoilija Eino Leinon (oik. Armas Einar Leopold Lönnbohm, s. 6.7.1878 Paltamo ja k. 10.1.1926 Hyvinkää).

Kansainvälisempää joulumusiikkia Palmiola lauloi kahdessa seuraavassa soolonumerossa. Mary, Did You Know? -joululaulu on Mark Alan Lowryn (s. 24.6.1958) sanoihin kitaristi ja lauluntekijä Buddy Greenen (s. 30.10.1953) vuonna 1991 säveltämä laulu. Ennen kanttori Tuija Peltokosken soolo-osuutta Johanna Palmiola lauloi vielä ruotsalaisen Carola Häggkvistin (s. 8.9.1966 Hägerten, Tukholma) tunnetun joululaulun, Taivas sylissäni (Himlen i min famn), johon diakoni ja toimittaja Pia Eira Anneli Perkiö (s. 1.12.1944 Hämeenlinna) on tehnyt suomalaiset sanat. Originaalisanoitus on norjalaisen levytuottaja ja sanoittaja Erik Hillestadin (s. 12.12.1951 Oslo) tekemä.

Kanttori Peltokosken osuus alkoi joululaululla Have yourself a merry little Christmas, jonka näyttelijä-laulaja Judy Garland (oik. Frances Ethel Gumm, s. 10.6.1922 Grand Rapids, Minnesota) ja k. 22.6.1969 Lontoo) lauloi vuonna 1944 MGM -musikaalissa Meet Me in St. Louis. Francis ”Frank” Albert Sinatra (s. 12.12.1915 Hoboken, New Jersey ja k. 14.5.1998 Los Angeles, Kalifornia) levytti myöhemmin laulun toisilla sanoilla. Joululaulun säveltäjä on Hugh Martin (s. 11.8.1914 Birmingham, Alabama ja k. 11.3.2011 Encinitas, Kalifornia) ja sanoituksen teki säveltäjä ja sanoittaja Ralph Blane (s. 26.7.1914 ja k. 13.11.1995). Tuorein konsertin joululaulu oli Haloo Helsinki -yhtyeen Joulun kanssas jaan (Hakanen, Marttila, Haloo, Hakanen, Eskolin, Norjanen). Soolo-osuutensa Tuija Peltokoski päätti Jester Joseph Hairstonin (s. 9.7.1901 ja k. 18.1.2000) lauluun, Mary’s boy child.

Tässä välissä ehtoisat joulukonsertoijattaret siirtyivät musisoimaan kirkon parvelle urkujen ääreen. Kirjailija, kääntäjä ja säveltäjä Karl Collanin (s. 3.1.1828 Iisalmi ja k. 12.9.1871 Helsinki) sävellyksellä Sylvian joululaulu (Sylvias hälsning från Sicilien) alkoi parviosuus. Laulu perustuu kirjailija, runoilija, toimittaja, historioitsija ja Helsingin yliopiston rehtori Zacharias Topeliuksen (s. 14.1.1818 Uudenkaarlepyyn maalaiskunta ja k. 12.3.1898 Sipoo) runoon vuodelta 1853. Runon ovat suomentaneet sekä Elina Vaara ja Martti Korpilahti. Leipzigin urkurin, Johann Baptist Joseph Maximilian ”Max” Regerin (s. 19.3.1873 Brand ja k. 11.5.1916 Leipzig) sävellys Maria Wiegenlied (Marian kehtolaulu) esitettiin ennen Santa Luciaa, napolilaista kansanlaulua, jonka suomeksi sanoitti muusikko Kaarlo (Kaarle) Erkki Ainamo (vuoteen 1925 Mannelin, vuosina 1925-1929 Pohjanheimo, s. 9.1.1908 Helsinki ja k. 16.9.1974).

Urkuparvelta kajautettiin vielä ranskalaisen säveltäjä, opettaja ja musiikkiarvostelija Adolphe Charles Adamin (s. 24.7.1803 Pariisi ja k. 3.5.1856 Pariisi) Oi jouluyö sekä William Gomezin (1939-2000) Ave Maria. Lopuksi Tuija Peltokoski ja Johanna Palmiola sirtyivät vielä uudestaa kirkon alttarille flyygelin ääreen laulattamaan konsertin yhteislauluna Pekka Samuli Simojoen (s. 5.1.1958 Kemi) säveltämän Tulkoon joulu. Laulun ensimmäinen versio syntyi Pekka Simojoen opiskellessa Helsingin Lähetystalolla vuosina 1979-1980, mutta Simojoki saattoi kappaleensa lopulliseen muotoonsa vuonna 1986 Jakaranda -kuorolleen.