Oliver Norvell Hardy
Yhdysvaltalainen koomikko Oliver Norvell Hardy (s. 18.1.1892 Harlem, Georgia ja k. 7.8.1957 North Hollywood, Los Angeles) viisilapsisen perheen nuorimpana lapsena. Hänen isä oli Oliver Hardy, joka oli ollut Yhdysvaltain sisällissodassa konfederaation armeijan veteraani; isä haavoittui Antietamin taistelussa 17.9.1862 lähellä Sharpsburgia, Marylandissa. Tuona Yhdysvaltojen historian verisimpänä päivänä kuoli, haavoittui tai katosi yhteensä 22 727 ihmistä. Vaikka Unionin sota-armeija kärsi suuremmat tappiot taistelussa kuin Etelävaltiot, taistelu oli kuitenkin merkittävä käännekohta Unionille.
Vanhempi Oliver Hardy autteli omaa isäänsä perheen puuvillaplantaasin tähteiden hoidossa. Myöhemmin hän osti osuuden vähittäiskaupasta ja hänet valittiin myös kokopäivätoimiseksi verokantajaksi Columbian piirikuntaan, Georgiaan. Perheen äiti, Emily Norvell, oli Thomas Benjamin Norvellin tytär. Perheen esi-isiä oli virginialainen kapteeni ja plantaasinomistaja Hugh Norvell (s. 1669 ja k. 25.10.1719), joka palveli kuningas Vilhelmin sodassa ja auttoi Williamsburgin perustamisessa vuonna 1699. Suku polveutuu skotlantilaista alkuperää olevasta Thomas Norvellista, joka syntyi vuonna 1591 ja kuoli Wareickin piirikunnassa Virginiassa ennen 17.8.1635, missä hän oli yksi tilan alkuperäisistä omistajista. Oliver ja Emily Hardy menivät avioliittoon 12.3.1890. Avioliitto oli Oliver Hardylle jo toinen ja Emily Norvellille vastaavasti kolmas.
Vuonna 1891 perhe muutti Madisoniin, Georgiaan. Perheen isä kuoli jo Norvell Hardyn ollessa alle vuoden ikäinen. Myös perheen vanhin poika Sam kuoli hukuttuaan Oconee -jokeen. Ajoittain Norvell Hardy oli hankala oppilas koulussa. Viidenneltä luokalta koulusta hänet lähetettiin Georgian sotilaskorkeakouluun Milledgevilleen. 13-vuotiaana vuonna 1905 Hardy ilmoittautui syksyllä Young Harris Collegeen Pohjois-Georgiassa yläasteelle, jonka hän suoritti menestyksellä tammikuussa 1906. Hardya ei kiinnostanut paljoakaan muodollinen koulutus. Sen sijaan hän kiinnostui jo varhain musiikista sekä teatterista.
Norvell Hardy liittyi pian teatteriryhmään ja karkasi vielä myöhemmin Atlantan lähellä olevasta sisäoppilaitoksesta päästäkseen teatteriryhmän mukana laulamaan. Emily-äiti oli jo varhain tunnistanut poikansa laulukyvyn ja hän lähetti poikansa Atlantaan opiskelemaan musiikkia ja laulua norjalaisen laulunopettaja Adolf Dahm-Petersenin (s. 2.1.1856 Kristianissa ja k. 29.1.1922 Los Angeles, Kalifornia) ohjauksessa. Dahm-Petersenin käytyä lukion ja Norjan kuninkaallisen sotilasakatemian hän opiskeli Aachenin ja Karlsruhen yliopistoissa Saksassa. Pianonsoittoa hän opiskeli norjalaisen säveltäjä ja pianisti Hanna Bergwitz-Goffengin (s. 1825 Oslo ja k. 22.12.1879 Christiania) johdolla, musiikinteoriaa Johan Severin Svendsenin (s. 30.9.1840 Christiania, Norja ja k. 14.6.1911 Kööpenhamina, Tanska) johdolla ja laulua Emilio Belarin johdolla. Adolf Dahm-Petersen avioitui Susie Kreuderin kanssa 11.9.1892. Hän debytoi konsertissa Carnegie Hallissa vuonna 1894, minkä jälkeenkin hän piti konsertteja mm. Norjassa, Tanskassa ja Yhdysvalloissa. Hän esiintyi solistina Oratorio Society of New Yorkissa, Sousan orkesterissa ja Damrosch Opera Companyssa säveltäjä ja kapellimestari Walter Johannes Damroschin (s. 30.1.1862 Breslau, Sleesia, Preussi ja k. 22.12.1950 New York, Yhdysvallat) johdolla. Adolf Dahm-Petersen toimi monien kuorojärjestöjen johtajana ja laulunopettajana Ithacan musiikkikonservatoriossa ja Cornellin yliopistossa New Yorkissa.
Norvell Hardy jätti käymästä osalla laulutunneistaan, sillä hän hän lauloi Alcazar -teatterissa 3,50 dollarin viikkopalkalla. Hardy ilmoittautui myös vuonna 1912 yhdelle tai kahdelle Georgian yliopiston oikeustieteen kurssille syyskaudeksi vain päästäkseen pelaamaan jalkapalloa. Hän ei koskaan jättänyt yhtään jalkapallopeliä väliin.
Hardy alkoi teini-ikäisenä käyttää nimeään Oliver Norvell Hardy -muodossa; hän lisäsi etunimen Oliver kunnioituksena omalle isälleen. Hän käytti nimeä Oliver N. Hardy vuoden 1911 Yhdysvaltain väestönlaskennassa. Samoin hän käytti Oliver -etunimeään kaikissa myöhemmissä virallisissa asiakirjoissa, kuten esimerkiksi avioliittoilmoituksessa. Oliver N. Hardy vihittiin Solomon Lodgessa nro 20 Jacksonvillessa Floridassa vapaamuurariksi, mikä auttoi häntä majoittumisessa ja ruokailuissa hänen aloittaessaan showbisneksessä toimimisen. Myöhemmin vielä hänet otettiin Stan Laurelin (oik. Arthur Stanley Jefferson, s. 16.6.1890 Ulverston, Englanti ja k. 23.2.1965 Santa Monica, Kalifornia, Yhdysvallat) kanssa Vesirottien suurveljeskuntaan yhdessä. Grand Order of Water Rats -veljeskunnan perustivat orkesterikoomikot Joe Elvin (oik. Joseph Peter Keegan, s. 29.11.1862 ja k. 3.3.1935) ja Jack Lotto (oik. John Egington, s. 11.10.1856 Kinver, Staffordshire, Englanti ja k. 28.8.1944 Croydon, Surrey, Englanti) vuonna 1889 Lontoossa.
Hardyn kotikaupungissa Milledgevillessä avattiin vuonna 1910 elokuvateatteri The Palace. Oliver Hardysta tuli tämän elokuvateatterin johtaja, koneoperaattori, lipunmyyjä ja siivooja. Hänelle muodostui uudesta elokuvateollisuudesta suorastaan pakkomielle ja hän oli täysin vakuuttunut, että hän kykenisi tekemään parempaa työtä kuin elokuvissa näkemänsä näyttelijät. Hardyn ystävä kehoitti häntä muuttamaan Jacksonvilleen Floridaan, jossa tehtiin joitakin elokuvia. Oliver Hardy muuttikin sinne vuonna 1913. Hardy elätti itsensä öisin kabaree- ja vaudeville -laulajana ja päivisin hän työskenteli elokuvatuotantoyhtiö Lubin Manufacturing Companyssa. Yhtiö tuotti mykkäelokuvia vuosina 1896-1916, joita levitettiin Liberty Bell -tavaramerkillä. Puolasta syntyisin ollut juutalainen optikko Siegmund Lubin (oik. Zygmunt Lubszyński, s. 20.4.1851 Breslau, Preussi ja k. 11.9.1923 Ventnor, New Jersey, Yhdysvallat) alkoi valmistaa omaa kamera-projektoriyhdistelmäänsä, jota hän myös myi eteenpäin. Vuonna 1896 Lubin alkoi levittää elokuvia keksijä ja liikemies Thomas Alva Edisonille (s. 11.2.1847 Milan, Ohio, Yhdysvallat ja k. 18.10.1931 West Orange, New Jersey, Yhdysvallat). Lubinin yritys myi myös muiden ohjaajien kopioituja elokuvia laittomasti, erityisesti Marie Georges Jean Méliésin (s. 8.12.1861 Pariisi ja k. 21.1.1938 Pariisi) elokuvia, mikä teki Lubinista yhden elokuvapiratismin varhaisista harjoittajista.
Oliver Hardy tapasi Jacksonvillessa pianisti Madelyn Saloshinin (s. 2.8.1896 Macon, Georgia, Yhdysvallat ja k. 6.12.1941 Manhattan, New York, Yhdysvallat), jonka kanssa hän solmi avioliiton 17.11.1913 Maconissa, Georgiassa. Vuonna 1014 Oliver Hardy teki ensimmäisen elokuvaroolinsa elokuvassa, Outwitting Dad, Lubinin elokuvastudiolla. Häntä mainostettiin nimellä Oliver N. Hardy. Hänet tunnettiin yksityiselämässään nimellä ”Babe”” Hardy ja häntä alettiin mainostaa monissa myöhemmissä Lubinin elokuvissa ”Babe Hardyna”, kuten elokuvassa Takaisin maatilalle (1914). Koska Oliver Hardy oli kookas mies – 185 cm pitkä ja hän painoi noin 136 kg – hänen kokonsa myös asetti tiettyjä rajoituksia roolituksiin.
Oliver Hardy oli vuoteen 1915 mennessä näytellyt 50 lyhyen kelan Lubinin elokuvastudiolla valmistetussa elokuvassa. Sen jälkeen Hardy vaimoineen muutti New Yorkiin ja näytteli siellä elokuvarooleja Pathé-, Casino ja Edison -studioille. Hardy palasi vielä Jacksonvilleen tehden siellä elokuvarooleja Vim Comedy Companylle. Vim Comedy Company oli varsin lyhytikäinen elokuvastudio Jacksonvillessa ja New Yorkissa. Se osti Siegmund Lubin Manufacturing Companyn toimitilat Jacksonvillessa osoitteessa 750 Riverside Avenue vuonna 1915 Lubinin yrityksen mentyä konkurssiin. Vim Comedy Companyn perustivat elokuvatuottajat Louis Burston (s. 1878 Venäjä ja k. 25.3.1923) ja Mark M. Dintenfass (s. 17.4.1872 Tarnów ja k. 23.11.1933 Cliffsidepark). Vim Comedy Company erikoistui kaksikelaisten komedioiden tuotantoon ja se tuotti lyhyen olemassaolonsa aikana niitä satoja. Oliver Hardyn lisäksi yhtiön näyttelijöitä olivat mm. Ethel Marie Burton, Walter Stull, Billy Ruge, Rosemary Theby, Billy Bletcher ja hänen vaimonsa Arline Roberts sekä Kate Price. Parhaimmillaan Vim Comedy Companylla oli lähes 50 työntekijää. Vim Comedy Company lopetti toimintansa vuonna 1917, kun Oliver Hardy havaitsi, että sekä Burstein että Dintenfass varastivat palkkavaroja yrityksestä. Louis Bursteinin perustama King-Bee Films -studio osti Vim Comedy Companyn. Sen jälkeen Oliver Hardy työskenteli King-Bee Films -studiolle Billy Rugen, Billy Westin ja koomikko Ethel Burtonin kanssa. Oliver Hardy jatkoi roistojen esittämistä pitkälle 1920-luvun alkupuolelle.
Vuosien 1916-1917 välillä Oliver Hardy koki lyhyen ohjaajauran. Hänen ansiokseen katsotaan ainakin kymmenen lyhytelokuvan ohjaaminen joko yksi tai yhdessä toisen kanssa ohjaaminen, jolloin Hardy myös näytteli elokuvassa itse. Oliver Hardy muutti vuonna 1917 Los Angelesiin asumaan ja hän työskenteli siellä freelancerina monille Hollywood -studioille. Hän näytteli 40 elokuvassa Vitagraphille vuosien 1918-1923 aikana, pääasiassa näytellen näyttelijä, ohjaaja, tuottaja ja käsikirjoittaja Larry Semonin (Lawrence Semon, s. 9.2.1889 West Point, Mississippi, Yhdysvallat ja k. 8.10.1928 Victorville, Kalifornia, Yhdysvallat) ”raskaita” rooleja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti