Brian Charette, Mathias Sandberg ja Teppo Mäkynen
Marraskuussa 54 vuotta täyttävä yhdysvaltalainen jazzpianisti, tuottaja ja Hammond -urkuri Brian Charette (s. 24.11.1972 Meriden, Connecticut, Yhdysvallat) tekee jazztrionsa kanssa parhaillaan hyvin intensiivista keikkakiertuetta Suomessa ja Ruotsissa. Kiertueen triossa soittavat Brian Charetten lisäksi suomalaiset vaasalainen jazzkitaristi Mathias Sandberg ja turkulainen jazzrumpali Teppo Mäkynen. Keikkakiertue poikkesi keskiviikkona 23.9.2026 soittamaan setillisen nautinnollista jazzmusiikkia lähes täyteen Kangasala -taloon Tampereen kupeessa. Konsertin kappaleet muodostuivat groovaavista Brian Charetten ja Mathias Dandbergin sävellyksistä, joita laulajat eivät olleet latistamassa. Brian Charette on levyttänyt sekä esiintynyt muun muassa sellaisten artistien seurassa kuin George Coleman, Cyndi Lauper, Oz Noy, Michael McDonald, Jaimoe, Chaka Khan, Paul Simon, John Patitucci ja Vinnie Colaiuta.
Brian Charette kiertää ahkerasti myös Dave Wecklin, Dennis Chambersin, Ari Hoeningin, Oz Noyn sekä Gilad Hekselmanin kanssa esiintymässä, mutta hän on siitä huolimatta julkaissut yli kaksikymmentä omaa albumia musiikkia. Tätä nykyä Charette asustaa Yhdysvaltain New Yorkissa ja hän on vakiinnuttanut paikkansa eräänä modernin jazzin merkittävimmistä Hammond -urkureista. Vuonna 2014 Brian Charette sijoittui ensimmäiseksi Downbeat Magazine Critic’s Poll Rising Star: Organ -kategoriassa ja samoin hän voitti vuonna 2015 Hot House Magazinen ”Fan’s Decision Jazz Award for Best Urburist 2015 -palkinnon.
Oma äiti, Catherine, opetti Brian Charetten pianonsoiton saloihin jo varhain. Sittemmin Charette opiskeli pianonsoittoa enimmän osan lapsuudestaan George McKinstryn ohjauksessa. Lukionsa Brian Charette suoritti Orville H. Platt High Schoolissa Meridenissä, Connecticutissa; lukion aikana Charette alkoi tosissaan opiskella musiikkia sekä piano-, kitaran- ja trumpetinsoittoa. Lukion päätettyään Brian Charette osallistui kolmen viikon kesäkurssille Berklee College of Musiciin Bostonissa, jossa häntä opettivat säveltäjä ja jazzklarinetisti John Daniel LaPorta (s. 13.4.1920 Philadelphia, Pennsylvania, Yhdysvallat ja k. 12.5.2004 Sarasota, Florida, Yhdysvallat) sekä säveltäjä ja kitaristi ja Berkleen kitaransoiton pitkäaikainen professori, Rick Peckham. Sittemmin Charette jatkoi opiskeluaan Connecticutin yliopistossa Storrsissa, jossa pianonsoittoa hänelle opettivat Ellen Rowen (s. 11.11.1958 Norwalk, Yhdysvallat), Kenny Werner (s. 19.11.1951 Brooklyn, New York, Yhdysvallat), multi-instrumentalisti ja säveltäjä Mark DeCozion, kanadalainen kokeellisen elektronisen musiikin taiteilija Mark Templeton (s. 1976), jazzpianisti, säveltäjä, kirjailija ja pedagogi Charlie Banacos (s. 11.8.1946 ja k. 8.12.2009) ja pianovirtuoosi Neal Larrabee (s. 1948). Vuonna 1994 Brian Charette valmistui kuvataiteen kandidaatiksi Uconnista.
Lukioaikoinaan Brian Charette alkoi esiintyä paikallisilla klubeilla Meridenissä ja New Havenissa, Connecticutissa. Jo 17-vuotiaana Charette alkoi työskennellä säännöllisesti pianistina muiden alueen muusikoiden, kuten jazzsaksofonisti ja gospel-muusikko sekä musiikinprofessori Jimmy Sidney Greenen (s. 24.2.1975 Hartford, Connecticut, Yhdysvallat), kitaristi Paul Brownin ja laulaja-kitaristi Jeff Pitchellin (s. 11.4.1966 Hartford, Connecticut, Yhdysvallat) kanssa. Pianistina Brian Charette työskenteli tunnettujen jazzartistien kanssa, kuten jazzalttosaksofonisti Lou Andrew Donaldsonin (s. 1.11.1926 Badin, North Carolina, Yhdysvallat ja k. 9.11.2024 Daytona Beach, Florida, Yhdysvallat), jazztenorosaksofonisti Houston Person (s. 10.11.1934 Florence, Etelä-Carolina, Yhdysvallat), jazzalttosaksofonisti Charles McPherson )s. 24.7.1939 Joplin, Missouri, Yhdysvallat), blueskitaristi Matthew Tyler Murphy (s. 29.12.1929 Sunflower, Mississippi, Yhdysvallat ja k. 15.6.2018 Miami, Florida, Yhdysvallat) ja rumpali Gregg Bissonette (s. 9.6.1959 Detroit, Michigan, Yhdysvallat). Brian Charetten ensimmäiset ammatilliset esiintymispaikkansa olivat Hartfordissa, Conecticutissa, missä hänestä tuli Street Temperaturen -jazzfuusioyhtyeen jäsen; tämä yhtye soitti säännöllisesti 880 Clubilla. Tšekkiläisen trumpetisti Laco Deczin kanssa Brian Charette kiersi Eurooppaa lukionsa jälkeen. Yhdysvaltoihin palattuaan vuonna 1994 hän muutti asumaan New York Cityyn.
Charetten valmistuttua yliopistosta hän alkoi työskennellä veljesten Jimmy Vivinon (s. 10.1.1955 Paterson, New Jersey, Yhdysvallat) ja Jerry Vivinon (s. 8.1.1954 Paterson, New Jersey, Yhdysvallat) kanssa säestäen muun muassa artisteja kuten Cyndi Lauper, Michael McDonald ja Michael Steven (s. 9.9.1975 Burnaby, Brittiläinen Columbia, Kanada). Brian Charette esiintyi samoin televisiossa Martha Stewart Show’ssa, Tony Danza Show’ssa, Conan O’Brien Show’ssa ja Last Call with Carson Dalyssa sekä pianistina The Guiding Light -ohjelmassa. Vuonna 1999 hän esiintyi Hammond B3 -urkurina ”Joni’s Jazz” -konsertissa New Yorkin Central Parkissa, jossa esiintyivät Joni Mitchell (oik. Roberta Joan Anderson, s. 7.11.1943 Fort Macleod, Aalberta, Kanada), Chaka Khan (oik. Yvette Maria Stevens, s. 23.3.1953 Chicago, Illinois, Yhdysvallat) ja Joe Jackson (oik. David Ian Jackson, s. 11.8.1954 Burton upon Trent, Staffordshire, Englanti).
2000-luvun ajan Brian Charette on jatkanut levyttämistä sekä soittamista useiden artistien kanssa, mukaan lukien Los Lobosin David Hidalgon ja Cougar Estradan ja laulajatar Laura Braniganin kanssa. Brian Charette teki sopimuksen SteepleChase Recordsin kanssa vuonna 2008 ja hän alkoi kiertää usein Euroopassa ja Aasiassa omien yhtyeidensä kanssa sekä bändien lämmittelijänä. Brian Charette aloitti vuonna 2011 levytykset Los Angelesissa toimivan Posi-Tone Records -jazzlevymerkin kanssa ja vuonna 2012 Charette sai Hammond USA:n tuen.
Brian Charette jatkoi esiintymisiään ja kiertueitaan sekä yhtyeen johtajana että taustamuusikkona. New York Timesin jazzarvostelussa Nate Chinen kirjoitti: ”Hammond B-3:n urkuri Brian Charette tasapainottaa soul-jazzin ikääntymätöntä tavoitetta ripauksella levotonta modernisuutta.” Jazzkriitikko Ken Micallef kirjoitti Downbeat Magazinen Once and Future -albumin arvostelussa: ”Sekä B-3 -stylisti että opiskelija, vakava jazztutkija ja loistava viihdyttäjä, Charette on palava solisti, joka ymmärtää Hammond B-3:n perinteen sekä sen tulevaisuuden – yhtä varmasti kuin hän ymmärtää paikkansa tässä sukulinjassa.”
Vuonna 2017 Brian Charette alkoi miksata Hammond -urkuja elektroniseen musiikkiin ja hän julkaisi Kürrentin omalla levymerkillään, Dim Makilla. Charette sai vuonna 2019 IK Multimedian tuen. Hänen Hammond -elektronisen musiikin albuminsa, Like the Sun, julkaistiin joulukuussa 2020 ja uusi SteepleChase -äänite, Power from the Air, vuonna 2021. Vuodesta 2011 lähtien Brian Charette on toiminut aktiivisena kouluttajana, luennoitsijana ja kirjoittajana. Hän on kirjoittanut artikkeleita Keyboard Magazineen, Jazz Timesiin, Downbeatiin, Elecytric Musicianiin ja The New York City Jazz Recordiin. Charette on kirjoittanut Hal Leonard Corporationin julkaiseman kirjan Hammond -uruista, ”101 Hammond B3 Tips: Stuff all the Pros Know and Use” sekä neljän opetusvideon sarja My Music Masterclassin yhteydessä. Brian Charette pitää säännöllisesti musiikin mestarikursseja ympäri maailmaa, mukaan lukien Czech Jazz Workshopissa Prahassa, Tšekin tasavallassa, jossa hän opettaa säännöllisesti kesäisin.
Säveltäjä ja jazzkitaristi Mathias Sandberg lukeutuu Suomen aktiivisimpiin jazzmuusikoihin. Yhdysvaltalainen musiikkilehti JAZZIZ Magazine kutsuu Mathias Sandberg ”yhdeksi Suomen parhaiten varjelluista salaisuuksista”. Sandberg on opiskellut New Yorkin Manhattan School of Musicissa sekä Bbostonin Berklee College of Musicissa. Sandberg on työskennellyt muun muassa Georg Riedelin, Nick Mancinin, Peter Asplundin ja Manuel Dunkelin kanssa. Mathias Sandberg tekee vuosittain satakunta jazzkonserttia ja hän kiertää sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa soittamassa musiikkia.
Mathias Sandberg syntyi Pietarsaaressa, missä on pitkä kitarahistoria Landolan kitaratehtaan ansiosta. Sandberg oli myös itse kouluikäisenä Landolan kitaratehtaalla työharjoittelussa. Varsinaisesti kitaransoitto käynnistyi hänellä AC/DC:n innoittamana, mutta oma tyyli löytyi kuitenkin varsin pian. Alkuun hän kuunteli paljon hevimusiikkia, kun kukaan muu ei pitänyt siitä. Mutta kun kaikki kaverit innostuivat hevistä, niin täytyi löytää taas jotain uutta musiikkia tilalle. Sandberg luki paljon kitaralehtiä ja niissä aina hevitiluttajat huomauttivat, että jos tämä on vaikeata, niin kuuntelepa vaikka John Coltranea; se sytytti Sandbergin kiinnostuksen jazzmusiikkiin.
Aluksi Sandberg ei oivaltanut jazzista mitään, mutta sen vuoksi hän siitä kiinnostuikin. Jo kouluikäisenä hän alkoi kuunnella jazzia paljon, koska hän halusi päästä siitä selvyyteen. Koulunkäyntinsä ohella hän myös harjoitteli todella paljon. Mathias Sandberg oli ensimmäisiä oppilaita, kun Pietarsaaren musiikkiopistossa alkoi uusi pop-jazz -opetus. Kävi myös niin, että hyvin nopeasti Sandberg toimi koulussa itse opettajana. Jo 16-vuotiaana hän aloitti musiikin teorian opettajana ja myöhemmin vielä bändi- ja kitaransoiton opettajana. Sandberg osallistui 18-vuotiaana Yhdysvalloissa Berkleen kesäopintoihin, missä hän sai opetusta legendaariselta Mick Ggoodrickilta (1945-2022). Kokemus herätti hänessä kipinän päästä uudelleen yhdysvaltalaiseen oppiin.
Pari vuotta Vaasassa asuttuaan Sandberg haki opiskelemaan Manhattan School of Musiciin ja hän oli tosi onnekas päästessään sinne opiskelemaan, sillä tuolloin kouluun pääsi vain yksi kitaristi. Hänellä oli myös tukenaan opiskelussa apuraha ja hän oli säästänyt keikkapalkkioista opiskeluun myös rahaa; siitä huolimatta New Yorkissa rahat kuitenkin loppuivat kesken. Sandberg palasi takaisin Vaasaan, mutta hän kävi vielä muutamana vuonna New Yorkissa opiskelemassa yksityisesti lyhyitä aikoja muun muassa Jonathan Kreisbergin ja Gilad Hekselmanin opastuksessa.
Jazzkitaristi Mathias Sandbergin molemmat sooloalbumit, The Doctor ja The Captain, koostuvat hänen omista sävellyksistään. Levyillä soittavat hänen kanssaan Zacharias Holmkvist (basso) ja Stefan Brokvist (rummut). Sandberg tekee trionsa kanssa melko paljon keikkoja; viime vuonna hänellä oli yli sata keikkaa ympäri maata. Mielenkiintoinen asia on, että suuri osa keikoista on ollut paikoissa, jotka eivät ole perinteisiä klubeja tai jazzklubeja.
Jazzrumpali, säveltäjä, DJ ja tuottaja Teppo Mäkynen (s. 9.10.1974 Turku) toimi alkuun taiteilijanimellä DJ Zäppä ja myöhemmin vielä nimellä Teddy Rok. Teppo Mäkynen on saanut aikaiseksi kaksi soololevyä: toisen Teddy Rok Seven -yhtyeensä kanssa ja toisen kuvitteellisen The stance Brothers -yhtyeen nimissä. Tämän lisäksi Mäkynen soittaa muun muassa The Five Corners Quintet -yhtyeessä ja hän toimii yhtyeen keikkakokoonpanon johtajana. Teppo Mäkynen on palkittu samoin Suomen Jazzliiton Yrjö -palkinnolla.
Turussa syntyneen Teppo Mäkysen perhe muutti Saloon pojan ollessa vain yksivuotias. Mäkynen aloitti 11-vuotiaana musiikkiopintonsa Salon musiikkikoulussa. Hän on itse kertonut, että hän valitsi omaksi instrumentikseen rummut aivan sattumalta. Mäkynen jatkoi musiikkiopintojaan Kaustisen musiikkilukiossa ja samaan aikaan hän samoin opiskeli Kokkolan konservatoriossa jazzlinjalla opettajanaan Markus Ketola. Ylioppilaaksi kirjoitettuaan Mäkynen opiskeli vuoden ajan Oriveden opiston musiikkilinjalla. Hän pääsi opiskelemaan vuonna 1994 Sibelius-Akatemian jazzmusiikin osastolle, jossa häntä opettivat mm. jazzmuusikko, pianisti, rumapali ja säveltäjä Jukkis Uotila (s. 23.8.1950 Helsinki), saksofonisti ja huilisti Kari Juhani ”Sonny” Heinilä (s. 31.10.1966 Kiukainen) ja jazz-kontrabasisti Anders Jormin (s. 1957 Jönköping). Mäkynen jätti linjan kuitenkin kesken, mutta myöhemmin hän on opettanut Sibelius-Akatemiassa rumpujen soittoa ja rytmiikkaa.
Sibelius-Akatemian aikana Teppo Mäkynen soitti monissa yhtyeissä, kuten Antti Rissasen Mr. Fonebonessa, jonka esikoisalbumilla on myös Mäkysen ensimmäinen levytetty sävellys. 1990-luvun puolivälissä Mäkynen soitti samoin Abe Anttilan Quartet Coyotassa, Manuel Dunkelin kvartetissa ja Pessi Levannon Burn! -yhtyeessä. Mäkynen liittyi kesällä 1996 Jukka Perkon ja Severi Oyysalon The Poppoo -yhtyeeseen yhdessä basisti Ville Huolmanin kanssa. Tämä nelikko on julkaissut albumin Varia vuonna 1998.
Teppo Mäkynen perusti vuonna 1998 kitaristi, säveltäjä ja tuottaja Jarmo Ilari Saaren (s. 14.3.1970 Kauniainen) kanssa yhtyeen nimeltä Reuna. Mäkynen toimi yhtyeessä sekä rumpalina että DJ:nä. Myöhemmin yhtyeeseen liittyi vielä ääni-insinööri Teemu Korpipää. Elektronista musiikkia soittava yhtye on julkaissut albumin Smelly vuonna 2003.Vuosituhannen vaihteessa Teppo Mäkynen päätti lähteä useasta yhtyeestä, koska monet kokoonpanot työllistivät häntä liikaa ja koska hän oli kiinnostunut elektronisesta musiikista. Hän jäi vain muutamaan yhtyeeseen, kuten Jukka Perkon Hurmio-orkesteriin ja Dunkelin kvartettiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti