Junalla pääsee taas Ruotsiin
Vuonna 1821 Haminan rauhassa Venäjälle muun Suomen ohessa menetettyä Torniota korvaamaan perustettiin Pohjois-Ruotsin Norrbottenin lääniin Haaparanta. Kaupungin noin 6 500 asukkaasta noin 35 prosenttia on syntynyt Suomessa ja siksi paikkakunnalla puhutaankin paljon suomen- ja meänkieltä. Haaparannan kaupungissa on puutavaran vientisatama, joka sijaitsee Salmen ulkosatamassa. Haaparanta yhdistettiin Ruotsin rautatieverkostoon vuonna 1915 ja junarata Tornionjoen yli Tornioon avattiin junaliikenteelle syksyllä 1919, jolloin joen yli rakennettu rautatiesilta vihittiin käyttöönsä. Leskikeisarinna Maria Fjodorovnan salonkijunaa varten rakennettiin tilapäiset kiskot suoraan Tornionjoen jäälle maaliskuussa 1917. Tuolloin melkoinen operaatio oli hyvin riskialtis, mutta se kuitenkin onnistui. Kemin, Tornion ja Haaparannan välinen lättähattu- ja kiskobussiliikenne päättyi vuonna 1988 kannattamattomana. Tavaraliikennettä tämän jälkeen junalla kuljetettiin jonkin verran. Vuosina 1992-2021 Ruotsin läpi kulkevaa henkilöliikennettä ei junilla suorittu lainkaan.
Lähes 40 vuoden tauon jälkeen Oulun ja Haaparannan välinen junamatka on jälleen mahdollista junaradan sähköistyksen vuoksi. VR liikennöin kaksi päivittäistä IC-junavuoroa Oulun ja Haaparannan välillä molempiin suuntiin eli viikossa 28 junavuoroa; junamatka kaupunkien välillä kestää hiukan yli puolitoista tuntia. Mikäli haluat matkustaa Oulusta Ruotsin pääkaunki Tukholmaan, sinun tulee varata maitse tapahtuvaan junaliikenteeseen lähes 18 tuntia matkustusaikaa ja vaihtojakin täytyy matkan aikana tehdä kolme kertaa. Norrtågilta ostettu jatkojunayhteys Haaparannasta Tukholmaan maksaa toisen luokan Comfort -lipulla 1 355 kruunua eli noin 124 euroa, mutta osa matkasta on tehtävä bussilla ehtiäkseen illaksi Tukholmaan. Dynaaminen lippuhinnoittelu voi muuttaa myös junalippujen hinnoittelua.
Maanantaina 10.8.2016 junaliikenne Oulusta Ruotsin Haaparantaan käynnistyi uudelleen. Ensimmäisellä junavuorolla Oulusta Haaparantaan IC-junan matkassa matkustivat muun muassa liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Sirkku Susanna Ranne (ent. Riikonen, o.s. Niemelä, s. 12.7.1971 Kristiinankaupunki) Oulun ja Tornion kaupunginjohtajat, muita kaupunkien päättäjiä sekä Traficomin että VR:n edustajia. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen mukaan kyseinen junayhteys syntyi ennen kaikkea Suomen aloitteesta ja tahdosta. Huhtikuussa 2024 valittu Oulun kaupunginjohtaja, filosofian maisteri Ari Alatossava (s. 14.4.1965) lausui toiveensa olevan, että matkustavat ihmiset käyttäisivät junaa, jotta junayhteydet paranisivat jatkossa. VR:n uuden liikenteen johtaja Juho Hannukainen on vakuuttunut, että tulevaisuudessa junailun jatkoyhteydet paranevat merkittävästi.
Haaparannan ja Oulun väliselle junarataosuudelle ei vielä toistaiseksi odoteta kovin suuria matkustajamääriä ja sen vuoksi junien lipputulot eivät voi kattaa kaikkia liikennekustannuksia. Siksi tarvitaan julkistakin rahoitusta; Traficom ostaa VR:ltä junavuorot ja yhteyden rahoittamiseen osallistuvat tämän lisäksi myös Meri-Lapin kehittämiskeskus sekä Oulun ja Tornion kaupungit. Suomesta ei pääse Haaparantaa pidemmälle ilman junanvaihtoa, sillä Ruotsissa on käytössä kapeampi raideleveys. Suomen junaraideleveys on sama kuin Venäjällä eli 1 524 mm, kun taas eurooppalainen standardiraideleveys on 89 millimetriä kapeampi eli raideleveys Ruotsissa on 1 435 mm. Junaliikenne alueella täytyykin hoitaa niin, että Haaparannan aseman ratapihalla on kahden eri raideleveyden raiteita. Tornionjoen ylittävällä rataosalla kulkee nelikiskoraide, jossa ovat lomittain molemmat raideleveydet. Suomen junaraideleveyden muuttaminen vastaamaan eurooppalaista standardia ja samalla vastaamaan maamme huoltovarmuutta puhuttaa säännöllisesti päätöksentekijöitä. Toistaiseksi operaatioon ei ole panostettu, sillä työtä se vaatisi paljon ja myös maksaisi kovasti. Myös junaradan sähköistyksessä on Suomen ja Ruotsin välillä eroja; siksi ruotsalaisella sähköjunalla ei pääse Suomen puolelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti