Olli Antero Ahvenlahti (27. osa)
1970-luvun ruuhkavuosina Olli Ahvenlahti työkiireissään sairastui myös Méniéren tautiin. Taudin ensimmäiset – vielä kuitenkin suhteellisen lievät – oireet ilmaantuivat vuosina 1973-1974. Oireet kuitenkin pahenivat ajan myötä ja lopulta Ahvenlahden täytyi hakeutua tutkimuksiin vaivojen vuoksi. Stressin vuoksi Olli Ahvenlahdella oli alkanut lievästi kuulo heiketä ja hänen vasemmassa korvassaan soi matala des-sävel hiljaisesti, mutta jatkuvasti. Ääni alkoi päivä päivältä soida kovempaa, jolloin sen sointi vaikutti jo hänen kuuloonsa merkittävästi; kaikki alkoi kuulostaa jo aivan väärältä ja lopulta alkoi ilmetä myös tasapainovaikeuksia. Hän käveli kuin laimeassa humalatilassa sekä horjahteli eri puolille. Lopulta oireet johtivat pahaan migreeniin ja pahoinvointiin, joka saattoi kestää päivänkin.
Olli Ahvenlahti sai alkuun useita eri diagnooseja, jotka kuitenkin ajan oloon huomattiin vääriksi. Vuosien jälkeen tauti varmistui; taudissa sisäkorvan tasapainoelimeen pääsee mitättömän pieni määrä nestettä, joka käytännössä aiheuttaa taudin kohtaukset. Ahvenlahdella nämä kohtaukset tulivat noin kerran kuukaudessa, riippuen toki siitä, oliko takana työstressiä ja pitkiä valvomisia. Hangon Casinolla Ahvenlahdella oli kerran kiertueen viimeinen keikka Vesa-Matti Loirin kanssa ja samaan aikaan osuivat Ahvenlahden pahat oireet. Roudarit sitoivat liinoilla Olli Ahvenlahden kiinni kaiutinkaappiin, jotta hän ei täysin kaatuisi. Yleisö varmasti ihmetteli, että Ahvenlahden täytyy olla vahvassa humalatilassa. Vesa-Matti Loiri hoiti tilanteen kuitenkin fiksusti spiikkaamalla yleisölle.
Olli Ahvenlahti asui jo useamman vuoden Dagmarinkadulla sijainneessa kodissaan, mutta 1970-luvun puolivälissä hän palasi hetkeksi Herttoniemen asuntoonsa asumaan; Ahvenlahden alivuokralaisena Herttoniemen asunnon yhdessä huoneessa asui taiteilija Vesa-Matti Loiri. Vuonna 1978 Olli Ahvenlahti muutti näyttelijä Liisa Paatson ja tämän tyttären Rinnan sekä Unski -koiran kanssa Käpylän Keijontielle 1920 valmistuneeseen hirsitaloon. Yleisradion toimittaja Pertti Klemola oli tuolloin myymässä tätä taloaan Käpylästä. Talon oli rakentanut aikanaan veturinkuljettaja, ja talo sijaitsi silloin Valtion Rautateiden työntekijöiden asuinalueella. Toimittaja Pertti Klemola päätyi myymään talonsa avioeron vuoksi ja Olli Ahvenlahti osti talon silloin. Helsingin Käpylässä on aikojen saatossa viihtyneet mm. useat näyttelijät (Ansa Ikonen, Kristiina Elstelä, Kristiina Halkola, Kari Frank, Aake Kalliala, Heikki Kinnunen, Kaisa Korhonen, Tapio Liinoja, Eeva Litmanen, Marja Packalén, Reidar Palmgren, Elina Pohjanpää, Erkki Saarela, Heikki Savolainen, Pentti Siimes, Tarja-Tuulikki Tarsala, Satu Silvo, Liisa Tandefelt, Markku Toikka ja Juha Veijonen) sekä muusikoita (Kalevi Aho, Ilkka Alanko, Ismo Alanko, Jussi Chydenius, Kalle Chydenius, Toni Edelmann, Ralf Gothóni, Heikki Harma, Kai Hyttinen, Vieno Kekkonen, Anssi Kela, Laila Kinnunen, Mikko Kkosonen, Meri Louhos, Oskari Merikanto, Jukka Orma, Liisa Pohjola, Kaija Saariaho, Harri Saksala, Seppo Siirala, Martti Similä, Reijo Taipale, Eino Virtanen, Heikki ”Häkä” Virtanen ja Essi Wuorela).
Unski -koiralla oli tapana ulvoa flyygelin alla, kun Olli Ahvenlahti soitti Käpylän kodissa flyygeliä. Ollin Irja-äiti sävelsi perheen koiralle oman sävellyksen, Uuno -valssin ja valssin nuotti on vielä tallella Olli Ahvenlahdella. Käpylän omakotitalon pihalla oli omenapuita, joiden omenoista Ahvenlahden perhe valmisti omenaviiniä. Liisa Paatso oli itse neljännen sukupolven käpyläläinen, joten kotiseutu oli hyvin tuttua aluetta. Paatsolla ei ollut vakituista kiinnitystä mihinkään laitosteatteriin, joten hän työskenteli välillä freelancerinä hyvinkin kiireisissä tehtävissä. Kesäaikaan Liisa Paatso ei halunnut sitoa itseensä kesäteattereihin, jotta sai pitää kunnon kesäloman.
Käpylässä asuessaan Olli Ahvenlahti otti käyttöönsä sovittajasalanimensä, Keijo Käpylän. Perheen kakkoskoti löytyi Sysmästä, Päijät-Hämeestä Sotkettaman saaresta Suopellosta, kymmenisen kilometriä Sysmän kirkonkylästä länteen. Vanha maatila sijaitsi aivan Päijänteen rannassa ja saareen pääsi siltaa pitkin autolla. Kesäpaikan löydössä Sysmästä auttoivat mielellään Liisa Paatson vanhemmat, joiden kesäpaikka sijaitsi Sysmän Soiniemessä. Heidän kesämökkinsä sijaitsi vain kahdenkymmenen kilometrin päässä Olli Ahvenlahden hankkimasta tilasta. Olli ihastui Päijänteeseen, sillä hän oli kaupunkilaispoikana uumoillut omasta kesäpaikasta ison veden rannalta. Olli Ahvenlahdella oli jo tuohon aikaan hyvä työtilanne, joten hän sai helposti pankkilainaa Sysmän kesämökin hankintaa varten.
Läheisistä mökkinaapureista Sysmässä Olli Ahvenlahti sai korvaamatonta apua vanhan päärakennuksen ja sen ympäristön kunnostuksessa. Naapurustossa olivat kaivinkoneyrittäjä sekä kaksi kirvesmiestä. Työden suunnittelussa auttoi Sysmän kunnan rakennustarkastaja, Pentti Vallius, joka hänkin oli mökkinaapuri. Vallenius ja Ahvenlahti pohtivat yhdessä, mitä tilan kanssa kannatti tehdä ja mitä ei. Yksi mökkinaapuri, Seppo Kangassalo, omisti aviopuolisonsa kanssa vanhan Päijänteen hinaajan, m/s Pellonpään (entinen m/s Sunila II). Hinaaja valmistui vuonna 1925 Kotkassa ja se toimi vuosina 1938-1971 Kymin Uittoyhdistyksen hinaajana/huoloaluksena. Aluksessa on 85 hv:n Volvo Penta MD 27 RB dieselmoottori ja aluksen pituus on 13,9 m, leveys 3,35 m, syväys 1,3 m ja paino 16 tonnia. Olli oli aina toisinaan Kangassalojen kanssa aluksen kansipoikana tutustumaan Päijänteen huikeisiin maisemiin. Tarkastaja Vallenius taas opetti Ollille parhaat kalastuspaikat Päijänteeltä. Tämän harrastuksen vuoksi Olli Ahvenlahti osti myöhemmin pulpettiveneen, jossa oli 20 -hevosvoimainen perämoottori.
Kesäpaikan Olli Ahvenlahti osti vuonna 1980 ja vielä samana vuonna Olli ja Liisa solmivat avioliiton monen vuoden yhteiselon jälkeen. Loppuvuodesta – 18.12.1980 – taiteilijapariskunnalle syntyi yhteinen lapsi, Nelli Aleksandra Ahvenlahti. Tyttären nimen oivalsi Liisa Paatso aikaisemmin tehdyllä Irlannin kesämatkan aikana. Olli Ahvenlahti oli tyttärensä synnytyksen aikaan tekemässä Uuden Musiikin Orkesteri UMO:n kanssa Tampereen Tohlopissa joulujazz -ohjelmaa TV2:lle. Ohjelman vierailevana solistina soitti Thad Jones Tampereella. Nauhoitus kesti kaksi päivää ja ensimmäisen päivän jälkeen Helsingistä soitettiin, että Liisan synnytys on alkanut. UMO:n kapellimestarina nauhoituksia johti Esko Linnavalli. Olli Ahvenlahti sai Esko Linnavallin kanssa sovittua, että Esko hoitaa myös pianistin tehtävät seuraavana päivänä ja Ahvenlahti lähti kiireellä junalla Helsinkiin. Nellin syntymä oli kuitenkin niin nopeaa, että Olli ei ennättänyt Helsinkiin, kun tyttö jo syntyi.
Tyttären myötä Olli Ahvenlahden elämäkin muuttui melko paljon, sillä Olli otti toisin vastuuta kotiasioista uudessa tilanteessa. Perhekoko kasvoi ja tyttären hoitovuorot täytyi myös jakaa. Olli vietti hyvin paljon aikaansa tyttärensä kanssa kotona aluksi. Muutaman vuoden päästä alkoi Nellin päivähoito ja vielä myöhemmin koulunkäynti. Olli Ahvenlahti osallistui usein Nellin kuljetuksiin aamuisin ja toisinaan hän hoiti myös iltapäivän kuljetuksia. Samoin Ollin Irja-äiti osallistui omalla panoksellaan Nellin hoitoon, mm. hakemalla iltapäivisin lapsenlapsensa kotiin ja olemalla illan lapsen kanssa, jos vanhemmille osui työvuoroja. Koulunkäynnin Nelli aloitti Käpylän yhteiskoulussa ja tyttö oli luokkansa nuorin oppilas aloittaessaan opiskelun.
Käpylän yhteiskoulussa - valmistui vuonna 1942 ja laajennusosa vuonna 1959 - Nelli Ahvenlahti opiskeli lukion loppuun ja ylioppilaskirjoituksiin saakka. Luokan henki oli opiskelijoiden keskuudessa hyvä, ja sama päti koko Käpylän kouluunkin. Koulun legendaarinen opettaja oli lauluntekijä ja kansakoulunopettaja Juha Harri ”Junnu” Vainion (s. 10.5.1938 Kotka ja k. 29.10.1990 Gryon, Sveitsi) nuorin velipoika, Markku Vainio, joka tunsi lempinimen Häiskä. Markku Vainio oli hyvin tunnettu opettajana sosiaalisista taidoistaan ja häntä arvostettiin yleisesti. Markku Vainion ansiokkaassa ohjauksessa Käpylän yhteiskoulussa julkaistiin oppilaiden toimesta Mörökölli -lehteä, jonka suunnittelu alkoi jo ensimmäisellä luokalla ja jatkui kuudennen luokan syksyyn saakka. Liisan ja Ollin tyttäriä ei koskaan painostettu musiikin pariin, mutta molemmille toki tarjottiin mahdollisuutta aloittaa pianotunnit. Sekä Rinna että Nelli aloittivat pianotunnit ja oppivat lukemaan nuotteja. Kummastakaan ei koskaan tullut musiikkialan ammattilaista, mutta hankitut taidot eivät ole menneet hukkaan. Olli Ahvenlahti on kuunnellut tyttöjensä kanssa paljon musiikkia yhdessä. Kummallekin tytölle musiikki merkitsee paljon nykyään elämässä. Olli Ahvenlahti jopa vei Rinnan Tukholmaan kokemaan Abba -yhtyeen konserttia.
