Olli Antero Ahvenlahti (29. osa)
Laulaja, säveltäjä ja näyttelijä Kai Ahti Rainer ”Kuju” Hyttinen (s. 7.1.1947 Mikkeli) asusti yhteen aikaan Helsingin Käpylän Varpusentiellä, vain pienen matkan päässä Olli Ahvenlahden perheen omakotitalosta. Kai Hyttinen aloitti musiikkiopintonsa viulutunneilla musiikkiopistossa, mutta hän soitti myös koulun orkesterissa kontrabassoa. Kuitenkin myöhemmin hänen omaksi instrumentikseen valikoitui kitara.
Hyttinen perusti vuonna 1964 Sakari Pipatin kanssa lauluduon, The Cones, ja molemmat laulajat soittivat myös kitaraa. Lauluduon koelaulutilaisuus Toivo Pietari Johannes Kärjen (s. 3.12.1915 Pirkkala ja k. 30.4.1992 Helsinki) luona Fazerilla ei vielä tuottanut tulosta, mutta Kai Hyttinen sai vuonna 1966 levyttää kappaleen Tyttö, joka oli käännösversio The Beatlesin suuresta hitistä, Girl. Hyttisen laulama ensilevytys nousi heti menestykseksi maassamme ja vielä samana vuonna 1966 Hyttinen tulkitsi käännöskappaleen Mustaa, joka oli alunperin The Rolling Stonesien kappale Paint It, Black. Muita Kai Hyttisen 1960-luvulla tunnetuksi laulamia teoksia olivat mm. Muistan kesän, Käymään vain ja Bella ciao.
Koko 1970-luvun ajan Kai Hyttisen laulamina ilmestyi hittejä toisensa perään. Niitä olivat mm. Tuulen tie, Flirtaten, Dirlanda, Nosta lippu salkoon (alkujaan Tie a Yellow Ribbon Round the Ole Oak Tree), Vie vain, Tuikku murheeseen, Naiset (Sailor -yhtyeen Girls, Girls, Girls), Olen elänyt vain sulle, Saanhan olla hän, Copacabana sekä Varpunen. Kai Hyttinen levytti vuosina 1967-1976 peräti kahdeksan Toivo Kärjen originaalisävellystä, joiden laulujen sanoitukset olivat yleensä joko Juha Vainion tai Vexi Salmen kynästä; näitä olivat esimerkiksi Ei tule toista kertaa ja Levoton sekä lisäksi Hyttinen levytti monia Toivo Kärjen sävellyksiä uusina versioina. Vielä vuonna 2014 Kai Hyttinen ensilevytti Toivo Kärjen sävellyksen vuodelta 1943, Armas Anna, jonka sanoittaja oli Aune Helena Eeva (s. 13.10.1923 Metsäpirtti ja k. 24.3.1960 Helsinki). Kirjanpitäjä Helena Eeva ennätti ennen varhaista poismenoansa sanoittaa yli 150 iskelmää, joista merkittävän osan hän teki juuri Toivo Kärjen kappaleisiin. Päivätyönään Helena Eeva toimi kauppaneuvos Roger Gustaf Lindbergin (s. 20.9.1915 Helsinki ja k. 14.11.2003 Helsinki) Fazerilla kirjanpitäjänä. Roger Lindberg oli Konrad Fazerin tyttärenpoika.
Kai Hyttisen oma sävellys, Kurki (1985), nousi hitiksi markkinoilla, mutta tämän jälkeen levytysrintamalla Hyttisen kohdalla vauhti hiljeni huomattavasti. Hyttinen laajensi omia valmiuksiaan opiskelemalla mm. musiikkiteatteria sekä kirkkomusiikkia. Kai Hyttisellä on ollut esiintymisiä tämän jälkeen mm. teattereissa, musikaaleissa, konserteissa sekä television musiikkisarjoissa, kuten Yleisradion Neljän tuulen tiellä. Hyttisen tunnetuimpia TV-töitä eri rooleissa ovat sarjoissa Samaa sukua, eri maata sekä Salatut elämät, jossa Hyttinen näytteli Antti Jääskeläistä. Vuonna 2010 Kai Hyttinen esiintyi TV:ssä ohjelmassa Lomaräätälit ja hän on esiintynyt samoin Lehmän vuosi -sarjassa kunnanlääkäri Jouko Puurtisen roolissa. Hyttinen näyttelee nykyään myös kesäteattereissa ja kaupunginteattereissa. Kai Hyttinen on sekä säveltänyt että sanoittanut omaa tuotantoaan.
Kai Hyttinen julkaisi vuonna 2007 albumin Lauluja Timo K. Mukan runoihin, joihin sävellykset sekä sovitukset laati pellolainen muusikko, säveltäjä sekä musiikinopettaja Jari Vanha. Vuonna 2013 Kai Hyttiseltä julkaistiin albumi Kosketus, jolla kaikki levyn kappaleet ovat Rauno Väinämö Lehtisen (s. 7.4.1932 Tampere ja k. 1.5.2006 Helsinki) sävellyksiä. Albumin kaikki sovitukset ovat pianisti, kapellimestari, säveltäjä ja sovittaja Keijo Antti Kalevi Hyvärisen (s. 20.6.1946 Kuopio ja k. 22.5.2025 Helsinki) tekemiä. Tämän albumin julkaisi Turun Tähtituotanto Oy fifty-fifty records -levymerkillään. Olli Ahvenlahti sävelsi hyvälle naapurilleen, Kai Hyttiselle, vuonna 1982 tämän äänilevylle laulun, Pienet pisarat.
TV-ohjelma Hepskukkuuta Yleisradio tuotti televisioon viihdesarjaksi vuosina 1979-1981. Ohjelman tuottajia, käsikirjoittajia ja ohjaajia olivat Pentti Juhani Järvinen (s. 5.2.1946 Hämeenlinna) ja Kari Väinämö Kyrönseppä (s. 6.8.1943 Lappeenranta) vaihtelevasti; käsikirjoitusteamissa olivat mukana myös nimimerkit Armas Jalonen ja Heikki Trug. Ohjelman kapellimestarina toimi Olli Ahvenlahti. Torstai-iltaisin nähdyssä ohjelmasarjassa näyttelivät juontajina Rea Tellervo Mauranen (s. 25.4.1949 Helsinki) ja Paavo Kalle Juhani Piskonen (s. 26.6.1944 Mikkeli ja k. 15.9.2010 Helsinki). Heidän juontajahahmonsa olivat Soili Auer ja Altti Väisänen. Hepskukkuun ohjelmaideana oli kankean asiallisuuden ja absurdiuden sekoittaminen siten, että katsojien oli vaikea aina tietää, mikä oli totta ja mikä ei. Ohjelman esiintyjinä olivat tuttujen ja tuntemattomien ammattinäyttelijöiden ohella myös amatöörinäyttelijöitä. Pentti Järvinen asui samoin Käpylässä lähellä Olli Ahvenlahtea.
Hepskukkuu -ohjelman teko päättyi parin vuoden jälkeen, koska ohjelma oli ilmeisesti aikaansa edellä. Syyskuussa 1981 Pentti Järvinen alkoi tuottaa musiikkiviihdeohjelmaa, Hukkaputki. Olli Ahvenlahti oli tämänkin ohjelman kapellimestari. Tätä ohjelmaa tehti vajaa kaksi vuotta ja sinä aikana ohjelmasta tuli valtavan suosittu. Parhaimmillaan ohjelma keräsi televisiovastaanottimien ääreen yli kolme miljoonaa katsojaa. Ohjelmaa tehtiin kaikkiaan 32 jaksoa. Hukkaputken näyttelijäkuntaa olivat Kristiina Halkola, Kari Franck, Jukka Sipilä, Leena Uuotila ja Erkki Saarela. Alusta alkaen sarjassa olivat jonkin aikaa mukana myös näyttelijät Tuija Anneli Ahvonen (s. 27.1.1949 Helsinki ja k. 7.10.1983 Helsinki) sekä Kari Sorvali (s. 26.11.1951 Pori).
Hukkaputkessa rienattiin aikakauden poliitikkoja, julkisuuden henkilöitä, suurvaltapolitiikkaa sekä byrokratiaa. Viihdeohjelman sketsit kuvattiin usein lähes lähetyspäivänä, jolloin ohjelma pystyi reagoimaan uutisaiheisiin hyvin nopeasti. Sarja oli viitoittamassa tietä myöhemmin tulleille Frank Pappa Show’lle ja Iltalypsylle. Sarjaa moitittiin vasemmistolaiseksi, sillä moni sarjan näyttelijä tunnettiin vasemmistolaisena. Nimimerkki ”Kolme tulevaa tuomaria” kirjoitti jo puolitoista viikkoa ensimmäisen jakson esityksen jälkeen, että ”television viihdeohjelmien uusin tulokas Hukkaputki oli poliittisen viemärin pää. Yle antoi ja sai muutkin melkein antamaan ylen.”
Hukkaputki -ohjelman joka osassa oli musiikkia; joka jaksoon Olli Ahvenlahti sävelsi yleensä kaksi kappaletta ja Pentti Järvinen sanoitti nämä laulut. Suurin osa lauluista oli parodiaa iskelmistä, iskelmälaulajista sekä sanoittajista. Komiikka tuntui löytyvän ohjelman lauluihin siitä, että vääristä asioista laulettiin väärällä tavalla. Usein lauluissa liikuttiin niin lähellä iskelmätodellisuutta, että toiset luulivat tekijöiden olleen tosissaan. Pentti Järvinen kertoi laulun teosta siihen menneen viikottain enemmän aikaa kuin viiden sketsin kirjoittamiseen. Tämä johtui siitä, ettei Järvinen ollut koskaan kiinnostunut laulusanojen loppusoinnuista eli riimeistä.
Vuonna 1983 levy-yhtiö Johanna Kustannus julkaisi kokoelmalevyn, Hukkaputki – Hakkaa päälle! Tämä levy sisälsi televisiosarjassa esitettyä musiikkia. Kokoelmalevy julkaistiin ensin LP-levynä ja C-kasettina. Vuonna 2001 albumista julkaistiin CD-painos. Levy oli samalla ensimmäinen suomalainen pitkäsoittolevy, joka perustuu viihdeohjelmaan. Mikään muu suomalainen viihdesarja ei ennen Hukkaputkea ollut tehnyt itse laulujaan alusta lähtien. Äänilevyllä Olli Ahvenlahden säveltämiä lauluja lauloivat televisiosarjan näyttelijöiden lisäksi Pekka Juhani ”Pave” Maijanen (s. 3.9.1950 Lappeenranta ja k. 16.1.2021), Irina Milan (o.s. Englund, s. 3.9.1947 Helsinki) sekä Pertti ”Pepe” Willberg (aik. Toivo Pertti Uolevi Willberg, vuoteen 1955 Kantonen, s. 17.12.1946 Turku); heidän lauluaan kuultiin usein myös ohjelmassa, vaikka heitä ei näytettykään itse viihdeohjelmassa. Laulajatar Irina Milan kertoi myöhemmin jossakin haastattelussa, että ohjelman nauhoituksiin tultiin ilman harjoituksia. Ammattilaulajille lyötiin vain nuotit käteen ja laulut taltioitiin saman tien. Kaikki sujui nopeasti sekä ilolla.
Olli Ahvenlahti sävelsi jo 1980-luvun alun jälkeen paljon muutakin musiikkia, kuin jazzia. Vuonna 1982 syntyi Ahvenlahden siihen asti suurin sävellystyö, kun hän valmisti aviopuolisonsa, Liisa Paatson, kanssa yhteisen produktion, Tämä on ensimmäinen päivä. Aviopari valitsi tuotantoon yhdessä suomalaisia runoja, jotka Olli Ahvenlahti sävelsi. Runoilija ja suomentaja Arvo Albin Turtiaisen (s. 16.9.1904 Helsinki ja k. 8.10.1980 Helsinki) runosta koko tuotanto sai nimensä. Solisteina tuotannossa olivat Irina Milan ja Pepe Willberg sekä näyttelijä Heikki Pentti Ilmari Kinnunen (s. 8.4.1946 Raahe), joka toimi myös lausujana ja kertojana. Olli Ahvenlahti halusi tuotannon taustayhtyeeksi jazzkvartetin ja sellaisena toimi Olli Ahvenlahden Ensemble. Jazzkvartetissa soittivat Olli Ahvenlahden lisäksi hänen luottomiensä saksofonisti ja huilisti Juhani ”Junnu” Aaltonen, basisti Heikki ”Häkä” Virtanen sekä rummuissa Reijo ”Reiska” Laine.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti