Partolan kartano ja kenkätehdas Pirkkalassa (3. osa)
Toimitusjohtaja Pentti Palmroth kiinnitti erityistä huomiota työväkensä työpaikkaviihtyvyyteen. Partolan tehdassalit olivat aina valoisia ja kenkätehtaan ikkunoihin hankittiin verhoja sekä saleihin viherkasveja, ainakin niille osastoille, joissa ei ollut isoja ja meluisia koneita. Musiikista saattoi nauttia neljä kertaa päivässä, kaksi kertaa aamu- sekä iltapäivällä. Konttorityttöjen tehtävä oli huolehtia levyjen soittamisesta aikataulun mukaan, yleensä kolme levyä kerrallaan marsseja ja reipasta tanssimusiikkia. Neulomosto konttoriin johtavassa ovessa oli teksti: ”Ihminen älä sinä hermostu, ihmettele vaan!”
Sotavuosien aikana Pentti Palmroth oli puolustusministeriön sotatalousosaston nahkajaoksen toimituspäällikkönä vuosina 1939-1944 ja kansanhuoltoministeriön nahka- ja jalkineteollisuuden toimiston toimistopäällikkönä vuosina 1940-1943. Vuodesta 1931 hän toimi Pirkkalan kunnanvaltuuston jäsenenä sekä toimi myös Pirkkalan valtuuston puheenjohtajana. Palmrothin ajatuksen mukaan kunnan ja teollisuuden välillä oli hyväksi rakentaa hedelmällinen vuorovaikutus. Kunnallisneuvoksen arvonimen Palmroth sai vuonna 1951. Vuonna 1944 Palmroth perusti yhdessä Erkki Salmisen kanssa Tisle Oy:n; tämä tehdas valmisti liimoja ja hartseja kenkäteollisuuden tarpeisiin. Aikanaan Pentti Palmrothin poika, Juhani Palmroth seurasi isänsä jälkiä, kun hän ehti olla 1960- ja 1970-luvuilla luottamusmiehenä hoitamassa monia kunnan asioita sekä ratkomassa isoja kysymyksiä.
Pentti ja Alli Palmrothin pojat, Juhani ja Pertti, olivat oppikouluaikoinaan tietenkin kesäisin kenkätehtaalla hanttihommissa eri osastoilla. Kaikki eri työvaiheet poikien oli opittava. Isä vaati heiltä saman kuin muiltakin, myöhästyä ei saanut. Oppikoulun jälkeen pojat lähtivät oppiin ulkomaille. Pojat opiskelivat ensin kenkäalaa Englannissa kolmisen vuotta ja valmistuivat teknillisestä oppilaitoksesta insinööreiksi. Sen jälkeen kului vuosi Saksassa opin haussa. Palattuaan maailmalta kotiin Pirkkalaan vuonna 1952 pojat tulivat tietenkin kenkätehtaalle töihin. Juhani Palmroth katseli aikansa eri osastoja ja asettui sitten konttoripuolelle. Pertti Palmroth oli sen sijaan kiinnostunut kenkien suunnittelusta, malleista ja väreistä sekä myynnistä. Partolan Kenkätehtaan tuotteet olivat etupäässä naisten muotikenkiä ja -saappaita. Pertti Palmroth suunnitteli mm. syksyllä 1952 Miss Universum -malliston Armi Kuuselalle. Hän kiersi samoin Suomea myymässä tehtaan tuotteita ja tuotemessuja järjestettiin mm. Helsingissä Hotelli Kämpissä. Muuna aikoina Pertti Palmroth hoiti kenkätehtaalla myynti- ja ostotehtäviä. Vuonna 1958 Pertti Palmrothin suunnittelemia kenkiä alettiin viedä mm. Ruotsiin ja muualle Eurooppaan, Japaniin ja Pohjois-Amerikkaan.
Partolan Kenkätehtaan Viva -mallisto herätti jo vuonna 1935 Helsingin Messuhallissa pidetyillä messuilla huomiota, jossa Viva -kenkä sai kultamitalin. Kirsti Karhumäki muisti tapauksen, että näillä Messuhallin messuilla vieraili myös Miss Eurooppamme, Ester Toivonen (vuodesta 1943 Toivonen-Siirala, s. 7.8.1914 Hamina ja k. 29.12.1979 Helsinki), ja hän tilasi sieltä useita paria Partolan valmistamia kenkiä. Yhtenä syynä tietenkin saattoi olla jopa se, että Ester Toivonen oli näytellyt samassa elokuvassa kenkätehtaan kauppamatkustaja Toivo Palmrothin kanssa, joka oli sisarusten serkku. Ester Toivonen ei mieltänyt itseään näyttelijäksi; kriitikotkin pitivät hänen komediallisia roolisuorituksiaan usein korkeintaan keskinkertaisina suorituksina.
Partolan Kenkätehtaan Viva -kenkiä mainostettiin lehdissä aikanaan mm. seuraavasti: ”Miksi merta edempänä kävisitte kalassa, yhtä hyvin voitte käydä Viva -kengät jalassa” ja ”Kaunis, kestävä, kiva, sellainen on Viva!” Kirsti Karhumäkeä huvitti aikanaan, kun hänen veljensä saivat hänet yllytettyä maksua vastaan mainostamaan punaisia Viva -kenkiä kävelemällä nämä kengät jalassaan Tampereella edestakaisin Hämeenkatua päästä päähän. Partolan Kenkätehtaan kenkiä järjestettiin myös muotinäytöksiin Hotelli Tammeriin – Tampereen teknillisen seuran rakennuttama hotelli avattiin lokakuussa 1929 ja talon suunnitteli kaupunginarkkitehti Bertel Evert Strömmer (s. 11.7.1890 Ikaalinen ja k. 18.4.1962 Tampere) – mannekiineille, kuten mm. huippumalli Nora Mäkiselle.
Vuonna 1956 kunnallisneuvos Pentti Palmroth oli yhtenä perustajaosakkaista perustamassa Kar-Air Oy:tä. Palmroth oli Kenkätehtaitten Keskusliiton hallituksen jäsenenä vuodesta 1944 lähtien ja liiton puheenjohtajana vuodesta 1963 alkaen. Pentti Palmroth toimi tämän lisäksi Suomen Maatalous-Osake-Pankin hallintoneuvoston jäsenenä vuosina 1948-1958 ja pankkifuusion jälkeen hän oli Kansallis-Osake-Pankin hallintoneuvoston jäsen vuosina 1958-1968. Kunnallisneuvos Pentti Palmroth oli Rotarypiiri 141:n kuvernööri. Vuonna 1956 Pentti Palmroth oli mukana perustamassa Pirkanmaan maakuntaliittoa ja hän toimi myös sen puheenjohtajana vuosina 1956-1966. Vuonna 1962 Pentti Palmroth oli ajamassa pystyyn Pirkanmaan kulttuurirahastoa, jonka tarkoitus on fokusoida Pirkanmaan kehittyvän liike-elämän voimavaroja kotimaakuntaan. Hänelle myönnettiin vuonna 1965 Coupe d’or du bon goût -palkinto.
Partolan Kenkätehdas osti vuonna 1960 Tampereen Sarankulmasta Hämeen Kenkätehtaan. Samaan aikaan Partolan Kenkätehtaan tuotteita alettiin myös viedä ulkomaille. Hollannista Pentti Palmroth osti vuonna 1967 NV. Rosenbergin kenkätehtaan. Tästä kenkätehtaasta tuli Partolan kenkätehtaan sisaryritys nimellä Palmroth Holland N.V. Kunnallisneuvos Pentti Palmroth toimi Partolan Kenkätehtaan toimitusjohtajana kuolemaansa asti vuonna 1968. Pentti Palmrothin kuoltua äkillisesti hänen molemmat poikansa, Juhani ja Pertti Pauli Ilmari Palmroth (s. 12.8.1931 Pirkkala ja k. 29.3.2020 Tampere) hoitivat kenkätehtaita jonkin aikaa yhdessä, mutta sen jälkeen tehtaat jaettiin niin, että Partolan Kenkätehdas tuli Juhani Palmrothille ja Hämeen Kenkätehdas – myöhemmin Hamken Oy – tuli Pertti Palmrothin hoitoon.
Partolan Kenkätehtaan päivätuotanto oli 1970-luvulla noin 1 200 kenkäparia, joista noin 60 prosenttia meni suoraan vientiin, joka oli noihin aikoihin voimakkaassa nousussa. Design Palmroth -tuote saavutti suuren menestyksen hyvin monissa länsimaissa omaperäisen muotoilunsa ja kehittämiensä työmenetelmien avulla. Palmroth -kengät pääsivät useiden virka-asujen jalkineiksi ja niitä esiteltiin kansainvälisissä muotilehdissä. Partolan Kenkätehdas on saanut paljon tunnustusta ansioituneesta vientitoiminnasta sekä omaperäisestä muotoilusta, mm. Nuorkauppakamarin vientipalkinnon vuonna 1966 ja ranskalaisen Hyvän Maun -pokaalin vuonna 1965.
Partolan Kenkätehdas jatkoi Pentti Palmrothin kuoleman jälkeen toimintaansa Juhani Palmrothin johdolla vuoteen 1978 loppupuolelle, jolloin Juhani Palmroth yllättäen kuoli. Johtajan äkillinen poismeno oli Partolan Kenkätehtaalle iso järkytys, josta ei ollut aivan helppo toipua. Partolan Kenkätehdas saatiin kuitenkin jatkamaan tuotantoa kohtuullisesti osin perikunnan ja osittain ulkopuolisin johtajien voimin aina vuoteen 1986 saakka, jolloin Partolan Kenkätehtaan tarina päättyi lopullisesti. Tehdasrakennus saneerattiin Pirkkalan Partolassa asuinkäyttöön.
Vuonna 1968 Pertti Palmroth rakennutti Sarankulmaan Hämeen Kenkätehtaan läheisyyteen perheelleen 500 neliömetrin omakotitalon, jonka suunnitteli arkkitehti Pekka Juhani Ilveskoski (s. 31.5.1931 ja k. 6.9.1987). Pekka Ilveskoskella oli Tampereella oma arkkitehtitoimisto ja hänen piirtämistään rakennuksista tunnetuin on varmasti Tampereen Näsinneulan näkötorni Särkänniemessä. Muita arkkitehti Ilveskosken suunnittelemia rakennuksia ovat mm. Tampereen poliisitalo (1963), Likolahden pientalot Tampereella (Likolammenkatu 4, 1965), Tesomajärven koulu (1967), Pirkkalan peruskoulun yläaste (1968) ja sen laajennus (1975), Nekalan seurakuntatalo (1968), Akvaario-planetaario, Tampereen Särkänniemi (1969), Fränkin äidin talo, Pirkkala (1969), Tesoman koulun päärakennus (1972), Pirkkalan lukio (1973), Hatanpään oikeustalo, Tampere (1977), Sara Hildénin taidemuseo, Tampere (1979 yhdessä Asko Rasinperän kanssa), Mäntän seurakunnan Eskolan leirikeskuksen päärakennus, Kuorevesi (1979), Euran seurakuntakeskus, Eura (1982), Tesoman koulun sivurakennus (1983), Särkänniemen delfinaario, Tampere (1985), Hervannan ammattioppilaitos, Tampere (1986) ja Sotainvalidien veljeskoti, Tampere (1988).
Pertti Palmroth aloitti Hämeen Kenkätehdas Oy:n (myöhemmin Hamken Oy) toimitusjohtajana vuonna 1969. Hämeen Kenkätehdas toimi alkuaan Tampereen Sarankulmassa. Vuonna 1972 Pertti Palmroth perusti Palmroth Original -brändin. Vuodesta 1976 lähtien hänen suunnittelemiaan tuotteita alettiin myydä Pertti Palmroth -nimellä. Virroille avattiin tehdas 1980-luvun alussa. Vuonna 1986 Palmroth aloitti Pertti Palmroth Oy:n myymäläketjun toimitusjohtajana. Vuonna 1995 Hamken Oy alkoi toimia samoin Pirkkalassa. Vuonna 2000 Pertti Palmroth johti suunnittelutiimiä, johon hänen lisäkseen kuuluivat vaimo Hannele Palmroth ja kenkäsuunnittelija Anu Haalahti. Tampereen, Virtain ja Pirkkalan tehtailla työskenteli tuolloin noin 250 työntekijää. Tehtaiden tuotannosta noin 60-70 prosenttia meni vientiin; suurimpia vientimarkkinoita olivat Pohjoismaat, Pohjois-Eurooppa, Kanada ja Yhdysvallat. Omia liikkeitä oli Suomessa ja ulkomailla 23 kappaletta.
Pertti Palmroth jätti paikkansa vuonna 2004 sekä Hamken Oy:n että Pertti Palmroth Oy:n toimitusjohtajana. Hänen tilalleen palkattiin suvun ulkopuolinen toimitusjohtaja. Hamken Oy joutui yrityssaneeraukseen vuonna 2007 ja suvun piti päättää, mitä tapahtuisi perheyritykselle. Ratkaisu löytyi silloin sukupolvenvaihdoksesta. Perheyrityksen johdossa aloitti helmikuussa 2008 Pertti Palmrothin lapsista Mikko Palmroth toimitusjohtajana ja Petrina Palmroth kotimaan myymäläketjun luotsaajana. Palmrothin toiminta jatkui vuonna 2012 Palmroth Original -nimellä Mikko Palmrothin johtaessa yritystä. Pertti Palmroth kuoli 88-vuotiaana Tampereella keväällä 2020. Hänen suunnittelemiensa Pertti Palmroth- ja Palmroth -jalkineiden menestystarina jatkuu hänen luomassaan brändissä ja tuotteissa.
Vuosina 1952-1986 Pertti Palmroth oli avioliitossa Marja-Leena Miettisen kanssa ja heidän avioliitostaan syntyi viisi lasta. Vuodesta 1988 lähtien Pertti Palmroth oli naimisissa Hannele Paasosen kanssa ja tästä liitosta syntyi kaksi lasta. Pertti Palmrothilla on yhteensä 15 lastenlasta. Moottoriurheilija ja kenkäsuunnittelija Tero Palmroth (s. 28.5.1953 Tampere) on Pertti Palmrothin poika. Tero Palmroth on avioliitossa A-lehtien kustantaja Anne Lyytikäinen-Palmrothin kanssa. Nykyään Tero Palmroth toimii kenkäsuunnittelijana brändillä Next Generation Design by Tero Palmroth.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti