Oswald Ernald Mosley 

Sir Oswald Ernald Mosley (s. 16.11.1896 Lontoo ja k. 3.12.1980 Orsay, Essonne, Ranska) oli brittiläinen aristokraatti ja poliitikko, joka 1920- ja 1930-luvuilla pettyi valtavirran politiikkaan ja käänsi kelkkansa fasismin puoleen. Mosley syntyi Lontoossa osoitteessa 47 Hill Street, Mayfair. Hänen vanhempansa olivat upseeri Sir Oswald Mosley (s. 29.12.1873 ja k. 21.9.1928) ja kapteeni Justinian Edwards-Heathcoten tytär Katharine Maud Edwards-Heathcote Apedale Hallista (1874-1950). Oswald oli perheen kolmesta pojasta vanhin. Mosley -suvun esi-isä ja varhaisin tiedetty esi-isä oli Ernald de Mosley 1100-luvulla, Moseleyn kartanon isäntä Staffordshiressa kuningas Johnin (s. 24.12.1166 ja k. 19.10.1916) aikoihin, joka hallitsi vuosina 1199-1216. Suku oli Staffordshiressa hyvin merkittävä maanomistaja.

Oswald Mosleyn vanhemmat erosivat ja Oswaldin kasvatti hänen äitinsä Betton Hallissa lähellä Market Draytonia. Oswaldia kutsuttiin omassa perheessä ja läheisten ystävien joukossa Tomiksi. Oswald asui useita vuosia isovanhempiensa hulppeassa kotitalossa, Apedele Hallissa, ja koulunsa hän kävi West Downs Schoolissa ja Winchester Collegessa. Jo kouluaikanaan Oswald Mosley oli miekkailumestari; hän voitti palkinnot sekä foliossa että sapelissa, mutta hän säilytti intonsa tätä lajia kohtaan koko elämänsä ajan. Oswald pelkäsi lapsena hevosia, mutta myöhemmin hän nautti poolon pelaamisesta. Koulussa hän ei ollut mitenkään erityisen lahjakas oppilas.

Oswald Mosley kouluttautui jo ennen ensimmäistä maailmansotaa Sandhurstin kuninkaallisessa sotakorkeakoulussa vuonna 1914. Ensimmäisen maailmansodan alettua Mosley palauti Sandhurstiin intensiivisesti kertaamaan taitojaan kahden kuukauden ajaksi. Hänet sijoitettiin 6.10.1914 16. Lancers -rykmenttiin Irlannissa Dublinin lähelle. Loppuvuodesta 1914 Mosley siirtyi kuninkaallisiin lentojoukkoihin, jossa hän toimi ensin tarkkailijana ja sen jälkeen lentäjänä. Kuninkaallisissa lentojoukoissa hänen komentajansa oli John Moore-Brabazon. Oswald Mosley ei ollut kovinkaan taitava lentäjä, sillä hän putosi kaksi kertaa ja molemmilla kerroilla loukkasi jalkansa. Loppukesällä 1915 Mosley siirtyi taas takaisin 16. Lancers -rykmenttiin, joka oli kohdannut pahoja tappioita saman vuoden kevään taisteluissa. Toipilaan Mosleyn jalka paisui ja mätäni taisteluhaudoissa ja komentajaupseeri, eversti Eccles, lähetti hänen takaisin kotimaahansa. Mosley vietti sodan loppuajan pöydän takana sotaministeriössä ja ulkoministeriössä. Oswald Mosleyn sotilasura ennätti näin kestää vain alle kuusi kuukautta.

Mosleyn oikea jalka oli jo niin huonossa kunnossa, että se aiottiin amputoida hänen palattua rintamalta. Oswald Mosley vastusti jyrkästi tätä ehdotusta ja oikea jalka lopulta saatiin pelastettua niin, ettei sitä tarvinnut amputoida. Jalkaan tehdyt leikkaukset kuitenkin jättivät hänen oikea jalkansa noin 1,5 tuumaa (3.8 cm) vasenta jalkaa lyhyemmäksi. Oswald Mosley ontui oikeaa jalkaansa koko loppuelämän ajan; marssiminen tuotti hänelle myös suurta kipua ja kivun vuoksi hän joutui käyttämään erikoisvalmisteista saapasta. Jalkaongelma pidettiin visusti kuitenkin salassa. Sodan jälkeen sekä liberaalipuolue että konservatiivipuolue houkuttelivat Oswald Mosleytä jäsenekseen ja pyrkimään alahuoneeseen. Hän päätyi konservatiivipuolueen riveihin, koska nämä ennättivät kysyä ensimmäisenä häntä joukkoihinsa.

Oswald Mosley valittiin vuoden 1918 parlamenttivaaleissa 22-vuotiaana alahuoneen nuorimmaksi jäseneksi Harrow’n vaalipiiristä konservatiivipuolueen ryhmään. Hän sai vaalipiirissään lähes 11 000 ääntä enemmän kuin vastaehdokas A. R. Chamberlayne. Oswald Mosley meni avioliittoon 11.5.1920 lady Cynthia ”Cimmie” Curzonin (1898-1933), Kedlestonin ensimmäisen jaarli Curzonin (1859-1925), Intian kuninkaan vuosina 1899-1905, ulkoministeri vuosina 1919-1924 ja lordi Curzonin tyttären kanssa. Häät pidettiin Lontoossa vuosina 1531-1536 rakennetussa St. James’s Palacen kuningattaren kappalissa – kuningattaren kappali rakentui vuosina 1623-1625. Häävieraiden joukossa olivat mm. kuningas Yrjö V ja kuningatar Maria. Jo avioliittonsa aikana Oswald Mosley aloitti suhteet vaimonsa nuoremman sisaren, lady Alexandra Metcalfen kanssa sekä sisarusten äitipuolen, Grace Curzonin kansa.

Vuonna 1922 Oswald Mosley erosi konservatiivipuolueesta, mutta hän sai uusittua paikkansa alahuoneessa samassa vaalipiirissä itsenäisenä ehdokkaana. Vuonna 1924 Mosley liittyi työväenpuolueeseen ja hän tuli valituksi lokakuussa 1927 sen puoluehallitukseen. Mosley oli taloustieteilijä John Maynard Keynesin (s. 5.6.1883 ja k. 21.4.1946) varhainen kannattaja. Taloushistorioitsija Robert Skidelsky kuvaili Oswald Mosleyn olleen ”Keynesin opetuslapsi” 1920-luvulla. Kun työväenpuolue voitti vuoden 1929 yleisvaalit, Mosley nimitettiin Lancasterin herttuakunnan liittokansleriksi. Oswald Mosley ehdotti vuonna 1930 esikeynesiläistä ohjelmaa työttömyyden lievittämiseksi ja teollisuustuotannon elvyttämiseksi julkisin varoin, mutta pääministeri James Ramsay MacDonald (s. 12.10.1866 ja k. 9.11.1937) kieltäytyi tästä. Oswald Mosley erosi Lancasterin herttuakunnan kanslerin tehtävistä. Vuonna 1931 Mosley perusti aivan uuden puolueen, New Partyn. Samana vuonna hän menetti myös paikkansa alahuoneessa. Oswald Mosley tapasi tammikuussa 1932 Italian pääministeri Benito Amilcare Andrea Mussolinin (s. 29.7.1883 Predappio ja k. 28.4.1945 Giulino di Mezzegra) ja oli hyvin vaikuttunut Mussolinin saavutuksista. Oswald Mosley hylkäsi New Partyn ja perusti fasistisen British Union of Fascists (BUF) -puolueen. BUF -puolue kannatti protektionistista sekä nationalistista näkemystä ja julkiseen elvytykseen perustuvaa talouspolitiikkaa jopa autoritaarisuuteen saakka, mutta vastusti samalla jyrkästi kommunismia. BUF -puoluetta tuki merkittävästi varakas sanomalehtijulkaisija lordi Harold Sidney Harmsworth Rothermere (s. 26.4.1868 Hamsteadt, Lontoo ja k. 26.11.1940 Bermuda). Varhaisemmat puolueen kannattajat lehdistön puolella olivat Daily Mail ja Daily Mirror. Puolueella oli jopa 50 000 jäsentä parhaimmillaan.

BUF -puolue järjesti vuonna 1934 antisemitistisiä mielenosoituksia. Vuonna 1936 ns. Cable Streetin taistelun Lontoon East Endissä tapahtumien jälkeen säädettiin Public Order Act, joka kielsi yksityisarmeijat ja poliittiset uniformut, mikä rajoitti BUF:n julkisia mielenosoituksoituksia juutalaisia vastaan. Oswald Mosley oli myös suhteessa Redensdalen 2. paronin tyttären, Diana Guinnessin (o.s. Freeman-Miltford) kanssa, joka erosi tämän vuoksi puolisostaan. Oswald Mosley ei eronnut Cynthiasta ennen kuin tämä kuoli vatsakalvon tulehdukseen vuonna 1933, minkä jälkeen Oswald Mosley avioitui Dianan kanssa salaa Saksassa propagandaministeri Paul Joseph Goebbelsin (s. 29.10.1897 Rheydt ja k. 1.5.1945 Berlin) työhuoneessa. Yksi häävieraista oli valtakunnankansleri Adolf Hitler (s. 20.4.1889 Braunau am Inn, Itävalta-Unkari ja k. 30.4.1945 Berliini).

Mosley havaitsi ongelmia uuden puolueen kokousten järjestyksessä ja hän perusti mustien virkapukuisten puolisotilaallisten luottamusmiesjoukon, Fasistisen puolustusvoiman, lempinimeltään Blackshirts, aivan kuten Italian fasistisen kansallisen turvallisuuden vapaaehtoisjoukot, joita nämä matkivat. BUF -puolue osallistui usein väkivaltaisiin yhteenottoihin ja mellakoihin erityisesti kommunististen ja juutalaisten ryhmiä vastaan varsinkin Lontoossa. 7.6.1934 Mosleyn henkivartijoiden väkivalta sai aikaan huonoa julkisuutta. Tästä huolimatta Oswald Mosley jatkoi antisemitismin kannattamista. Euroopan tilanteen lähestyessä sotaa BUF alkoi nimittää eduskuntavaalien ehdokkaita ja käynnisti kampanjoita aiheesta ”Mind Britain’s Business”. Mosley pysyi suosittuna vielä kesällä 1939. Hänen Britannian ensimmäinen mielenosoitus Earls Courtin messuhallissa 16.7.1939 keräsi suurimpana sisäpoliittisena mielenosoituksena paikalle 30 000 ihmistä.

Vuoden 1936 lopulla Oswald Mosley tuki lordi Rothermeren tavoin kuningas Edvard VIII:tä tämän pyrkimyksissä pysyä maansa hallitsijana. Britannian hallitus antoi 22.5.1940 sodan Saksaa vastaan kestäessä ilmoituksen turvallisuussäädös 18B:n toimeenpanosta, mikä salli sisäministerin pidätyttää ja vangituttaa vaaralliset henkilöt ilman oikeudenkäyntiä. Oswald Mosley vangittiin seuraavana päivänä. Samoin muitakin brittiläisiä fasisteja vangittiin. BUF -puolue julistettiin lakkautetuksi 30.5.1940 ja sen julkaisut kiellettiin. Oswald ja Diana Mosley asuivat vankeudeutensa aikana talossa Hollowayn vankilan alueella, johon he saivat konservatiivipäämisteri Winston Leonard Spencer Churchillin (s. 30.11.1874 ja k. 24.1.1965) luvalla palkata myös muita vankeja palvelijoiksi. Oswald Mosley vapautui vuonna 1943 sairautensa vuoksi. Dianan sisko, Jessica Mitford (s. 11.9.1917 ja k. 22.7.1996) vastusti sisarensa ja tämän aviopuolison vapautumista vankeudesta väittäen sen olevan isku kaikkia antifasistisia piirejä vastaan.

Toisen maailmansodan jälkeen entiset kannattajat ottivat Oswald Mosleyyn yhteyttä ja suostuttelivat hänet palaamaan politiikkaan. Vuonna 1948 hän perusti Union Movement -liikkeen, joka vaati Euroopan muodostamista yhdeksi kansallisvaltioksi, Europe a Nation. Vuonna 1962 hän yritti vielä perustaa Euroopan kansallispuolueen tätä tarkoitusta varten. Oswald Mosleyllä oli yhteyksiä italialaiseen uusfasistiseen poliittiseen puolueeseen, Movimento Sociale Italianoon. Mosley kannatti Afrikan jakamista mustiin ja valkoisiin alueisiin, mutta 1960-luvun dekolonisaatio lopetti tämän vaatimuksen esittämisen.

Oswald Mosley oli keskeinen edelläkävijä holokaustin kieltämisessä. Hän ei kieltänyt natsien keskitysleirien olemasaoloa; ruumiiden poltot krematorioissa hän selitti lavantautiepidemialla, minkä vuoksi ruumiit oli pitänyt polttaa krematorioissa. Mosley väitti, että Adolf Hitler ei tiennyt mitään keskitysleirien tapahtumista.

Vuoden 1958 Notthing Hillin mellakoiden jälkeen Oswald Mosley palasi hetkeksi Britanniaan Irlannista asettuakseen ehdolle vuoden 1959 yleisissä vaaleissa Kensington Northissa. Hän johti kampanjaansa jyrkästi maahanmuuttoa vastustaen, vaati karibialaisten maahanmuuttajien pakkopalauttamista sekä seka-avioliittojen kieltämistä. Oswald Mosleyn saama ääniosuus vaaleissa oli 8,1 prosenttia. Pian epäonnistuneen vaalikampanjansa jälkeen Oswald Mosley muutti pysyvästi Orsayhin Pariisin ulkopuolelle. Oswald Mosleyn poika, Maxmilian Rufus Mosley (s. 13.4.1940 Lontoo ja k. 23.5.2021) toimi kansainvälisen autoliiton FIA:n puheenjohtajana vuodet 1991-2009. Keväällä 2008 max Mosleyn väitettiin viettäneen natsihenkisiä sodomasokistisia seksiorgioita viiden seksityöntekijän kanssa. Tapaus paljastui, kun sessiosta kuvattu usean tunnin mittainen video vuosi julkisuuteen.