Hillel Tokazier (20. osa)
Muuten niin kiireisessä elämäntilanteessa Hillel Tokazier ennätti myös säveltää musiikkia. Suomen Hyvinkäällä asuva italialainen pianisti, Franco Morero, teki yhteistyötä JP Musiikin kanssa; Morero kuuli Hillel Tokazierin kappaleita ja otti tarjotakseen näitä kappaleita pienelle italialaiselle kustantamolle. Muutamia näistä kappaleista jopa levytettiinkin Italiassa ja Hillel Tokazierista tehtiin siinä yhteydessä italialaiseen lehteen lehtikirjoitus. Yhden kappaleen nimeksi Italiassa tuli Gratta gratta, joka tarkoittaa raapimista.
Suomessa Hillel Tokazierin säveltämiä kappaleita lauloivat äänilevyille artistit Tapani Kansa, Lea Lavén (ent. Marjanen, ent. Forssell, ent. Tulonen, o.s. Luukinen, s. 19.6.1948 Haukipudas), Eini (oik. Eini Hannele Pajumäki, o.s. Orajärvi, s. 29.9.1960 Pello), Satu Pentikäinen, Marion ja Reijo Raikas Kallio (s. 27.12.1933 Helsinki ja k. 18.6.2018 Espoo). Usein tilaajana oli CBS:n tuottaja Seppo Matintalo, jonka Hillel Tokazier oli tavannut jo Tapani Kansan kesäkiertueilla. Seppo Matintalolla oli erittäin hämmästyttävä vainu tunnistaa kappaleet, joissa oli hittiainesta. Matintalon työskennellessä sittemmin Osmo Ruuskasen Bluebird -levy-yhtiössä hän keksi eräälle levymerkille nimen, joka kuvaili sopivasti varsinkin häntä itseään: Hittikorva.
Vuonna 1983 Hillel Tokazier sai olla paljosta kiitollinen Seppo Matintalon hittikorvalle menestyksen kantamoisestaan. Matintalo kuunteli erästä Hillel Tokazierin säveltämää pianokappaletta ja oivalsi samassa yhteydessä, että kappaleen A- ja B-osat täytyisi vaihtaa päikseen. Vaihdos myös tehtiin ja kappaleen Hillel Tokazier nimesi Iloiseksi velikullaksi. Kyseinen kappale äänitettiin Soundtrack -studiolla ja siitä julkaistiin single. Studiossa pianoa soitti luonnollisesti Hillel Tokazier, rumpalina toimi Bruno Korpela ja bassoa soitti Pekka Helin. Kappale pääsi esitettäväksi Syksyn Sävel -kilpailussa ja yllätys oli melkoinen, kun sävellys raivasi tiensä jopa loppukilpailuun; loppukilpailussa oli lopulta mukana kolme instrumentaalikappaletta.
Lehdistössä vihjailtiin, että kilpailussa oli liikaa mukana ulkomaalaisia esiintyjiä; jopa Hillel Tokazieria luultiin ulkomaalaiseksi muusikoksi. Kilpailussa olivat toki mukana myös belgialainen kitaristi Francis Goya Rimini -kappaleella (jäi kisassa viimeiseksi) ja unkarilainen panhuilisti L. Condor, joka esitti kilpailussa sanoittaja ja säveltäjä Veikko Johannes Juntusen (s. 18.9.1946 Posio) säveltämän kappaleen, Tuulelle terveiset vien. Hillel Tokazierin trio esiintyi itse kilpailussa verryttelyasuissa, joiden rinnuksissa luki Suomi. Päässä heillä oli valkoiset, kulmista solmitut nenäliinat. Idea esiintymisasuihin tuli Mainostelevisiolta tällä kertaa. Lopulta Syksyn Sävel -kilpailun voitti lapsitähti Jonna Marika Tervomaa (s. 7.1.1973 Forssa) säveltäjä ja tuottaja Veikko Antero Samulin (s. 29.3.1947 Tampere) säveltämällä ja Raul Tapio Reimanin (s. 11.9.1950 Helsinki ja k. 12.2.1987) sanoittamalla kappaleella, Minttu sekä Ville. Iloinen velikulta sai viidenneksi eniten yleisöääniä ja samalla myös lehdistölle kirkastui, että Hillel Tokazier on vallan suomalainen pianisti. Iloinen velikulta -kappale alkoi kilpailun jälkeen soida radiotaajuuksilla sangen ahkerasti.
Keväällä 1984 Hillel Tokazier otti osaa MTV:n tuottamaan Kevään Sävel -kilpailuun, jota ohjelmaa yhtiö tuotti vuosina 1984-1987. Vuoden 1984 ohjelman juonsi laulajatar Vappu Marjatta Leppänen (s. 24.8.1937 Helsinki) ja seuraavina vuosina kilpailun juonsivat Jukka Jalmari Virtanen (s. 25.7.1933 Jämsänkoski ja k. 1.9.2019 Helsinki) ja Hannele Krause (oik. Hannele Laine, s. 6.5.1958 Kuusankoski). Hillel Tokazier toi kilpailuun mukaan sävellyksensä Hypyrotta. Nimi-idean kappaleeseen Hillel Tokazier oivalsi CBS -levy-yhtiön johtaja Antti Holman, Ruotsista tulleen paluumuuttajan, vekkulista puhetyylistä. Kilpailussa musiikki tuli taustanauhalta ja tällä kertaa trio oli puettuna rotiksi. Bruno Korpelalle esiintyminen oli näin toteutettuna vaikeaa, mutta Hillel Tokazier otti tilanteen show’n kannalta. Tuomaristo pudotti kappaleen loppukilpailusta liian pitkänä esityksenä, mutta radiosoittoa tämä kappale sai kuitenkin aikanaan hyvin.
Iloinen velikulta soi syksyllä mukavasti mediassa ja puhelinsoitot poikivat Hillel Tokazierille aina keikkoja lisää. Varsinkin eräs puhelinsoitto tuona syksynä oli erittäin merkityksellinen hän elämässään siinä vaiheessa. Mainostoimiston johtaja Tapio Tyni soitti hänelle ja ehdotti tapaamista Unimark -nimisessä mainostoimistossaan. Tyni oli kuunnellut paljon Iloista velikultaa ja katsoi kappaleen sopivan hyvin öljy-yhtiö Unionin markkinointiin. Tapaamisessa Tapio Tyni ehdotti Hillel Tokazierille esiintymistä Unionin mainoksissa.
Hillel Tokazierilla ei ollut lainkaan kokemuksia mainosmaailmasta, joten hän pyysi ensin neuvoja Muusikkojen liitosta, omasta levy-yhtiöstään sekä Näyttelijäliitosta. Varsinkin Näyttelijäliiton neuvot avasivat hyvin hänelle mainosten laskutusta. Sopimusneuvotteluihin mainostoimistoon Hillel Tokazier otti mukaansa Muusikkojen liitosta juristi Harri Uolevi Saksalan (s. 22.1.1948 Helsinki), joka on itsekin esiintyvä taiteilija. Elettiin vielä sellaista aikaa, että mainostoimistoilla oli hyvin varoja käytössään ja Hillel Tokazier sai tehtyä hyvän sopimuksen, joka määritti korvaukset mainospaloista, musiikista sekä esiintymisistä mainoksissa. Tämä sopimus tehtiin ensi alkuun yhdeksi vuodeksi.
Alkuun Hillel Tokazierilla oli Unionin mainoksissa päällään valkoinen puku sekä valkoiset kengät ja solmioissa kuten kengännauhoissakin oli sinistä sekä punaista väriä, Unionin värimaailman mukaisesti. Välillä asujakin vaihdeltiin. Fazerin pianotehtaalta Pornaisten Halkiasta mainostoimisto osti kaksi valkoista pianoa, joista toisesta pianosta puuttui pianokoneisto. Tätä kevyempää pianoa kuljetettiin mitä ihmeellisimpiin kuvauspaikkoihin mukana. Näissä mainoksissa musiikki tuli nauhalta ja Hillel Tokazier oli vain soittavinaan pianoa.
Munkkivuoren BP-Union -asemalla kuvattiin autonpesumainos, jossa valkoinen ”piano” laitettiin huoltoaseman rasvamontun päälle sijoitetulle puulevylle. Hillel Tokazierin eteen sijoitettiin pleksi, joka suojasi pahemmilta pesuvaahdon ja veden roiskeilta. Mainoksessa käytettiin vielä lisäksi tuulikonetta ja lopputuloksessa tavoiteltiin sitä, että soittaja olisi pianon kanssa pesulinjassa. Tuulen vaikutuksesta kävi sillä lailla, että pleksi ja ”piano” alkoivat kaatua soittajan päälle. Onneksi ne olivat niin keveitä, ettei mitään vahinkoa saatu aikaiseksi.
Hillel Tokazier esiintyi Malmin lentokentällä kuvatussa mainoksessa formulapuku päällä, kun formula-auto kierteli samaan aikaan hänen ympärillään. Joitakin spotteja tehtiin samoin Helsingin Viiskulman mainosfilmistudiossa. Tällä kertaa Hillel Tokazier oli pukeutunut mustiin vaatteisiin ja valkoisiin sormikkaisiin. Mainosfilmissä näkyivät vain valkoiset, pianoa soittavat kädet. Hollolan Unionilla tallennettiin kaksi eri mainosta, joista toinen oli tulevan suven rengasmainos. Mainos kuvattiin talvella kovassa pakkasessa. Kuumailmapuhaltimella sulatettiin mittarikentän ympäristö lumista vapaaksi, jotta tunnelma saataisiin kesäisemmäksi kuvauksissa. Kuvauksessa Hillel Tokazier juoksi mittarikentälle pianoa soittamaan 20 asteen pakkasessa playbackinä ja heti sen jälkeen hän kiiruhti huoltamolle lämmittelemään. Lahden Mukkulassa valkoinen ”piano” nostettiin huoltoaseman katolle ja Hillel Tokazier soitti katolla pianoa yöllä kuutamon valossa. Kuvauskamera kulki nosturin avustamana soittajan edestä, kuten suuressakin maailmassa on tapana.
Eräässä Unionin mainosfilmissä Hillel Tokazier istuu rikkalapion ja haravan kanssa multasäkkien keskellä mainostaen puutarhatuotteita ilman pianoa. Mainoskuvauksiin liittyi myös paljon esiintymisiä uusilla avatuilla Union -huoltoasemilla. Näissä hän sai soittaa oikealla pianolla Iloista velikultaa kyllästymiseen saakka asiakkaille. Ensimmäisen vuoden jälkeen Union ja mainostoimisto halusivat jatkaa sopimusta. Muusikkojen liiton lakimiehesten kanssa Hillel Tokazier neuvotteli kolmen vuoden sopimuksen, jossa hintakin oli noussut samoin kuin hänen suosionsa. Unionin tiukat lakimiehet joutuivat joustamaan ehdoistaan sopimuksen syntymiseksi.
Union -sopimus teki taloudellisesti Hillel Tokazierin elämästä helpompaa ja hänen suosionsa kasvoi vallan hurjasti sen ansiosta. Samoihin aikoihin julkaistiin vinyyli-LP ja kasetti Iloisesta velikullasta, jonka Union otti samoin myyntiin huoltoasemilleen. Kasetteja ja levyjä myytiinkin kaikkiaan 13 000 kappaletta, mikä on Suomessa puhtaasti instrumenttaaliäänitteelle kova myyntimäärä. Vuonna 1986 Hillel Tokazier sai tämän äänitteen menestyksen siivittämänä tehdä vielä seuraavankin soolopianolevyn. Tämäkin levy myi tuolloin noin 8 000 kappaletta. Tapaus oli laatuaan ensimmäinen Suomessa, kun muusikot saivat kertakorvauksen levytetyn musiikin käytöstä mainostarkoitukseen. Muusikkojen liitossa tämän tapauksen vuoksi juhlittiin työvoittoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti