Sanoittajapariskunta Alan ja Marilyn Bergman
Marilyn ja Alan Bergman.
Maanantaina
11.9.2023 täyttää 98 vuotta Alan Bergman. Hän on tehnyt yhdessä
oman vaimonsa, Marilyn Bergmanin kanssa merkittävää yhteistyötä
monien maailmankuulujen musiikki-ihmisten kanssa etupäässä
laulujen sanoittajina. Tehdäänpä pieni aikamatka Bergmanien
musiikkimaailmaan. Tervetuloa mukaani!
Lauluntekijä Johnny Herndon Mercer.
Musiikinmaisteri
Alan Bergman (s. 11.9.1925) ja hänen työ- ja aviopari Marilyn Keith
Bergman (s. 10.11.1928 ja k. 8.1.2022) olivat oivia amerikkalaisia
laulunsanoittajia, jotka ovat tehneet monien musiikintekijöiden
kanssa hyvin kuuluisaa ja jälkiäjättävää yhteistyötä.
Molemmat syntyivät juutalaisperheisiin ja avioliiton pariskunta
solmi vuonna 1958 Kaliforniassa. Yhdessä he ovat kirjoittaneet
musiikkia ja varsinkin sanoituksia lukemattomiin kuuluisiin
televisio-, elokuva- ja näyttämöteoksiin. Alan ja Marilyn Bergman
nauttivat yhdessä menestyksekkäästä musiikkiurasta; he ennättivät
saada neljä Emmy-palkintoa, kolme Oscar-palkintoa ja kaksi
Grammy-palkintoa – mukaan lukien Vuoden laulu, jota on jaettu
vuodesta 1958 lähtien. He ovat myös Songwriters Hall of Famessa,
jokanka perustivat lauluntekijä Johnny Herndon Mercer (s. 18.11.1909
ja k. 25.6.1976), musiikkikustantaja Abe Olman (Abraham Olshewitz, s.
20.12.1887 ja k. 4.1.1984) ja kustantaja Howie Spencer Richmond (s.
18.1.1918 ja k. 20.5.2012).

Howie Spencer Richmond.
Alan
Bergman syntyi kotiäiti Ruth Marguliesin ja lastenvaatteiden myyjän
Samuel Bergmanin poikana Brooklynissa New Yorkin osavaltiossa. Alan
Bergman opiskeli Pohjois-Carolinan yliopistossa Chapel Hillissä ja
suoritti myös musiikin maisterin tutkinnon UCLA:ssa, Kalifornian
yliopistossa, Los Angelesissa. Vuonna 1928 aivan samassa sairaalassa,
missä Allan Bergman oli syntynyt kolme vuotta aikaisemmin, näki
päivänvalon myös Marilyn Bergman. Marilyn oli Edith Arkinin ja
Albert A. Katzin tytär. Ennen psykologian ja englannin opintoja New
Yorkin yliopistossa Marilyn opiskeli musiikkia High School of Music &
Artissa New Yorkissa, jonka New Yorkin pormestari Fiorollo Henry
LaGuardian (Fiorello Raffaele Enrico La Guardia, s. 11.12.1882 ja k.
20.9.1947) perusti vuonna 1936.
Fiorollo Henry LaGuardian.
Alan
Bergman työskenteli alkuun 1950-luvun alussa tv-ohjaajana ja
lauluntekijänä Philadelphian WCAU-TV:ssä. Lauluntekijä ja Capital
Recordsin Hollywoodiin vuonna 1942 tuottaja Buddy DeSylvan kanssa
perustanut Johnny Mercer houkutteli Alan Bergmanin muuttamaan Los
Angelesiin ammattimaiseksi lauluntekijäksi. Los Angelesissa Marilyn
ja Alan vasta tapasivat toisensa. Marilyn oli muuttanut Kaliforniaan
ystävänsä, lauluntekijä Bob Russellin (s. 25.4.1914 ja k.
18.2.1970) ja tämän Anna-vaimon kanssa. Marilyn ajautui täysin
vahingossa laulunkirjoittajaksi, sillä hän kaatui ja mursi
olkapäänsä eikä pystynyt pianonsoittoon. Tämän vuoksi hän
alkoi kirjoittaa laulunsanoituksia. Hänellä ei omasta mielestään
ollut myöskään riittävästi kurinalaisuutta eikä lahjakkuutta
tullakseen konserttipianistiksi. Säveltäjä Lew Spencen (s.
29.6.1920 Cedarhurst, New York ja k. 9.1.2008 Los Angeles)
välityksellä Alan ja Marilyn tapasivat toisensa, kun molemmat
alkoivat tehdä hänelle sanoituksia.

Sanoittajat Marilyn ja Alan Bergman.
Bergmanit
avioituivat vuonna 1958 ja heille syntyi tytär, Julie Bergman
Sender, joka toimii itsenäisenä elokuvatuottajana ja ohjaajana.
Hänet muistetaan elokuvista, kuten mm. elokuvat Six Days Seven
Nights (1998), G. I. Jane (1997) ja Major League (1989). Hänellä on
tytär, nimeltään Emily Sender. Säveltäjä Lew Spencen kanssa
Bergmanit kirjoittivat sanoituksia mm. Dean Paul Martinin (Dino Paul
Crocetti, s. 7.6.1917 Steubenville, Ohio ja k. 25.12.1995 Beverly
Hills, Kalifornia) vuoden 1958 albumille, Sleep Warm sekä ”Frank”
Francis Albert Sinatralle (s. 12.12.1915 Hoboken, New Jersey ja k.
14.5.1998 Los Angeles) vuoden 1960 albumille, Nice ’n Easy.
Bergmanit kirjoittivat vuonna 1961 – ensi-ilta 17.5.1961 -
ensimmäisen nimikappaleensa elokuvaan The Right Approach, jonka
musiikin Lew Spence sävelsi.
Julie Bergman Sender isänsä ja äitinsä sekä tyttärensä, Emily Spenderin kanssa.
Vuonna
1964 Alan ja Marilyn Bergman kirjoittivat sanat ensimmäiseen
Broadway-musikaaliinsa, Something More! Tämän musikaalin sävelsi
kanttorin poika ja säveltäjä Sammy Fain (Samuel E. Feinberg, s.
17.6.1902 New York City ja k. 6.12.1989 Los Angeles, Kalifornia).
Vuonna 1967 Bergmanit aloittivat yhteistyön säveltäjä, sovittaja,
tuottaja ja trumpetisti Quincy Delight Jonesin (s. 14.3.1933 Chicago,
Illinois) kanssa. Quincy Jonesilla on ollut ainakin 80
Grammy-ehdokkuutta ja hänelle on myönnetty 28 Grammy-palkintoa sekä
Grammy Legend Award-palkinto vuonna 1992. Bergmanit kirjoittivat
sanat Quincy Jonesin kappaleeseen samannimiseen elokuvaan, In the
Heat of the Night. Tämä elokuva teki myös Bergmaneistä tunnettuja
sanoittajia. Vielä myöhemmin Bergmanit työskentelivät Quincy
Jonesin kanssa Michael Jacksonin soundtrack-albumilla, ET the
Extra-Terrestrial (1982), jolle he kirjoittivat laulunsanat ”Someone
In the Dark”-lauluun ja vuoden 2007 Ennio Morriconen
tribuutioalbumille, We All Love Ennio Morricone; albumille Bergmanit
kirjoittivat sanat ”I Knew I Loved You”-kappaleeseen, jonka
levylle lauloi kanadalainen laulajatar, Céline Marie Claudette Dion
(s. 30.3.1968 Charlemagne, Quebec).

Quincy Delight Jones.
Vuodeksi
1968 valmistui Norman Jewisonin ohjaama elokuva, Thomas Crown Affair
(Tapaus Thomas Crown), johon elokuvaan tilattiin Enrico Nicola
”Henry” Mancinilta (s. 16.4.1924 Cleveland, Ohio ja k. 14.6.1994
Los Angeles, Kalifornia) musiikkia. Mancini sävelsi pelkästään
vuosien 1952-1958 aikana työskennellessään
Universal-International-elokuvastudion musiikkiosastolla musiikin yli
sataan elokuvaan. Aikanaan Mancinilla oli ehdokkuuksia
Grammy-palkintoon 72 kappaletta ja Grammy-palkintoja 20 kappaletta.
Oscar-palkinnon ehdokkuuksia oli 18 ja Oscar-palkintoja neljä
kappaletta. Hän sai myös yhden Golden Globe-palkinnon sekä kaksi
Emmy-ehdokkuutta urallaan. Henry Mancini kuitenkin kieltäytyi
kunniasta ja suositteli elokuvaan säveltäjäksi ranskalaista
jazzpianistia ja sovittajaa, Michel Jean Legrandia (s. 24.2.1932 ja
k. 26.1.2019).
Enrico Nicola "Henry" Mancini.
Michel
Legrand oli hyvin tuottelias säveltäjä, joka ennätti tehdä
musiikkia yli 200 elokuvaan ja televisio-ohjelmaan, monien muiden
kappaleiden lisäksi. Hänet muistetaan hyvin yhteistyöstä
ranskalaisen uuden aallon elokuvaohjaaja Jacques Demyn (s. 5.6.1931
ja k. 27.10.1990) kanssa. Legrand syntyi Pariisissa, jossa hänen
isällään, kapellimestari ja säveltäjä Raymond Legrandilla oli
oma orkesteri. Michel Legrandin äiti, Marcelle Ter-Mikaëlian
oli kapellimestari Jacques Hélianin sisar. Legrand opiskeli Pariisin
konservatoriossa mm. Nadia Boulangerin kanssa ja sai huippuarviot
sekä säveltäjänä että pianistina. Vain 22-vuotiaana hän
saavutti kansainvälistä suosiota albumillaan ”I Love Paris”,
josta muodostui hyvin suosittu äänilevy. Hän jatkoi työskentelyä
Yhdysvalloissa sellaisten jazzsolistien, kuin Miles Dewey Davisin (s.
26.5.1926 ja k. 28.9.1991) ja Stan Getzin (Stanley Gayetski, s.
2.2.1927 ja k. 6.6.1991) kanssa. Michel Legrand toimi
kapellimestarina ja ennätti julkaista yli sata albumia
maailmanluokan esiintyjien kanssa. Hän sai töistään kolme
Oscar-palkintoa ja oli Oscar-ehdokkaana peräti 13 kertaa. Lisäksi
hänet palkittiin viidellä Grammy palkinnolla ja vuonna 1990 hän
sai pitkän uransa kunniaksi paikan Songwriters Hall of Famessa.

Michel Legrand.
Elokuvan
ohjaaja Norman Lewison halusi purjelentokonekohtaukseen Michel
Legrandilta sävelmän, joka muistuttaisi juuri hiljan ilmestynyttä
The Beatles-yhtyeen tuoretta hittisävelmää, ”Strawberry Fields
Forever”. Quincy Jones suositteli Legrandille kappaleen tekoon
yhteistyökumppaneiksi sanoittajapari Alan ja Marilyn Bergmania.
Michel Legrand esitteli tarkoitukseen säveltämiään teemoja puolen
tusinaa kappaletta Bergmaneille. Näistä teemoista Bergmanit
valitsivat parhaaksi Mozartin Sinfonia consertante viululle,
alttoviululle ja orkesterille Es-duuri (KV 364) hitaan toisen osan
alkutahtien innoittaman polveilevan sävelmän, johon he tekivätkin
elokuvan päähenkilön mielentilaa kuvaavan, tajunnanvirtaa
muistuttavan sanoituksen mielen tuulimyllyistä.
Howard Anddrew "Andy" Williams.
Tätä
laulua tarjottiin ensin Howard Andrew ”Andy” Williamsin (s.
3.12.1927 Iowa ja k. 25.9.2012 Branson, Missouri) laulettavaksi
elokuvaan, mutta hän kieltäytyi tehtävästä. Lopulta tehtävän
sai brittinäyttelijä Reginald Carey ”Rex” Harrisonin (s.
5.3.1908 Lancashire, Englanti ja k. 2.6.1990 New York) poika,
näyttelijä ja laulaja Noel Harrison (s. 29.1.1934 Lontoo ja k.
19.10.2013 Devon, Cornwall). Bergmanit tekivät Legrandin
kuolemattomaan sävelmään englanninkieliset sanat, joka toi heille
vuoden 1969 Oscar-gaalassa Oscar-palkinnon. Tämä kuolematon laulu
on tietenkin The Windmills of Your Mind, jota on levytetty sittemmin
useita kertoja maailmalla.
Noel Harrison.
Kahden
seuraavan vuoden aikana Legrand ja Bergmanit olivat ehdolla parhaan
alkuperäisen kappaleen palkinnon saajiksi sävelmällä What Are You
Doing the Rest of Your Life?, elokuvasta The Happy Ending (1969) ja
vuonna 1970 sävelmällä ”Pieces of Dreams”, samannimisestä
elokuvasta. Bergmanit tekivät Michel Legrandille kahdeksan
sanoitusta vuonna 1972 säveltämälleen albumille laulajatar Sarah
Lois Vaughanille (s. 27.3.1924 ja k. 3.4.1990).