Lentoemäntä Ellen Church
Kaksitasoinen Boeing 80A oli matkustajalentokone, joka kehiteltiin aikaisemmasta ja merkittävästi pienemmästä Boeing 40A -mallista. Poiketen olennaisesti aikaisemmasta Boeing 80A lentokone oli varustettu kolmella moottorilla ja lentokoneen ohjaamo oli suljettu, jonka vuoksi ensimmäiset avoimeen ohjaamoon tottuneet lentäjät valittivat suljetusta ohjaamosta. Pilotteja koneessa oli kaksi sekä matkustajia palveleva lentoemäntä ja matkustajien konetyyppi otti mukaansa kahdeksantoista.
Boeing 80A -mallilla ensimmäinen lento suoritettiin 12.8.1929. Koneen matkustamo oli sisustettu melko tilavasti sekä varusteltu nahkaverhoilulla, lukulampuilla, ilmastoinnilla sekä juoksevalla kuumalla ja kylmällä vedellä. Lentokoneen pituus oli 17,22 metriä ja sen siipien kärkiväli oli 24,38 metriä. Koneen suurin lentoonlähtöpaino saattoi olla 7 938 kg. Boeing 80A:n voimanlähteenä toimi kolme Pratt & Whitney R-1690 Hornet -tähtimoottoria, joista kukin moottori tuotti 391 kW (525 hv). Maksiminopeus koneella oli 222 km/h, mutta matkalentonopeutena käytettiin 201 km/h. Toimintamatka tällä konetyypillä oli 740 km ja maksimilentokorkeus 4 265 metriä.
Tähän Boeing 80A koneeseen tuli ensimmäiseksi lentoemännäksi Ellen Church (s. 22.9.1904 Crosco, Iowa, Yhdysvallat ja k. 22.8.1965), joka oli lentäjä ja sairaanhoitaja. Jo hänen syntymäkaupungissaan Crescossa Iowassa Ellen Church oli käynyt lentonäytöksiä katsomassa ja päättänyt alkaa itsekin lentäjäksi. Crescon High Schoolista valmistuttuaan Ellen Church opiskeli kuitenkin ensin itsensä sairaanhoitajaksi. Valmistuttuaan sairaanhoitajaksi hän työskenteli San Franciscossa French Hospital -sairaalassa, mutta samalla hän otti lentotunteja. Yksityislentäjän lupakirjan saatuaan Ellen Church tapasi Boeing Air Transportin (BAT) johtaja Steve A. Stimpsonin St. Francis -hotellin toimistossa eräänä sunnuntaiaamuna. Ellen Church tarjosi itseään yhtiölle lentäjäksi, mutta Steve Stimpson torjui ajatuksen heti, koska tuolloin ajateltiin lentoyhtiöissä, että taivas oli varattu vain miehille.
Steve Stimpson pääsi armeijasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja hän sai työpaikan höyrylaivayhtiöstä. Todellisuudessa kuitenkin ilmailu oli se, joka häntä todella kiinnosti. Vuoden verran hän työskenteli höyrylaivayhtiössä ennen kuin sai työpaikan Boeing Air Transportilta. Hän oli noussut yrityksen aluepäälliköksi San Franciscossa vuoteen 1929 mennessä; toimisto hoiti kaikki lentoyhtiön asiat, kuten lentopostin, rahdin ja matkustajat. Toimiston ikkunassa oli kyltti, joka lupasi: ”Chicago 20 tunnissa”.
Steve Stimpson ystävystyi vähitellen Ellen Churchin kanssa, kun Ellen poikkesi aina toisinaan juttelemassa aluepäällikön kanssa mm. omista tehtävistään sairaanhoitajana. Tuohon aikaan perämiehen tehtäviin kuului huolehtia lennon matkustajista. Perämiehet jakoivat matkustajille eväsrasiat ja tarjoilivat termuspulloista asiakkaille kahvia. Yhtiön koneitten lentonopeus oli alkuun 160-175 kilometriä tunnissa, joten koneet eivät voineet lentää tuolloin kovin korkealla. Lentäminen oli ilmailun alkuaikoina sen verran kovaa touhua, että usein matkustajia sairastui lentojen aikana.
Ellen Church lanseerasi Steve Stimpsonille ajatuksen siitä, että lentokoneisiin otettiin matkustajia palvelemaan juuri naisia, joilta työ sujuisi miehiä paremmin. Ellen Churchin sosiaalisuus, ystävällinen käytös ja lisäksi vielä sairaanhoitajan koulutus vakuuttivat aluepäällikön lopulta. Hän lähetti pitkän kirjeen Cheyennen, Wyomingin pääkonttoriin liikennepäällikölle, jossa hän luetteli monia syitä lentoemäntien palkkaamiseen; niitä olivat mm. psykologiset syyt, lentoyhtiön saama julkinen huomio, raportoinnit ja kirjanpidolliset syyt. Sairaanhoitajina lentoemännät voisivat rauhoittaa lentopelkoisia ja auttaa matkapahoinvoinnista kärsiviä matkustajia. Ensin hänen selostukseensa tuli sähkeellä lyhyt ja tyly vastaus: ei!
Asian edistämiseksi tarvittiin vielä William A. ”Pat” Patterson (s. lokakuu 1899 ja k. 13.6.1980) ja hänen Vera -niminen vaimonsa. Havajin Waipahussa Oahun saaren sokeriruokoplantaasilla syntynyt Patterson kävi aluksi Honolulun sotilasakatemiaa, mutta jätti sen kesken lähteäkseen San Franciscoon. Siellä hän työskenteli aluksi Wells Fargo -pankissa ja kävi kaupungissa myös iltakoulua. Hän yleni pankissa kassavatyöntekijästä vainavastaavaksi. Lainapäällikkönä hän hoiti lainan Pasific Air Transportille ja Pattersonista tuli lentoyhtiön perustajan ja toimitusjohtaja Vern Gorstin neuvonantaja. Kun Gorst myi lentoyhtiönsä Boeing Air Transportille tuli Boeingilla vuonna 1926 aloittaneen toimitusjohtaja, insinööri Philip Gustav Johnsonin (s. 5.11.1894 ja k. 14.9.1944) tuntemaan Pattersonin.
Johnson rekrytoi William Pattersonin, joka jätti Wells Fargon vuonna 1929 ja muutti Seattleen, Washingtoniin Boeing Air Transportin toimitusjohtajan avustajaksi. Vuonna 1931 Boeing Air Transport oli yksi neljästä lentoyhtiöstä, jotka yhdistyivät United Air Linesiin, jolloin Patterson muutti Chicagoon Unitedin toimitusjohtajaksi. William A. Patterson suhtauti kuitenkin itse hyvin epäillen Stimpsonin ehdotukseen naisista lentoemäntinä, mutta kun hän keskusteli kotona asiasta vaimonsa Veran kanssa hän vakuuttui ainakin siitä, että asiaa sietäisi kokeilla. Näin William A. Patterson tuli antaneeksi luvan Steve Stimpsonille palkata kolmen kuukauden koeajalla kahdeksan lentoemäntää.
Yhtiö alkoi nopeasti palkata ja kouluttaa tyttöjä lentoemänniksi; heille suunniteltiin ja teetettiin univormut, tehtiin käsikirjat ja laadittiin aikataulut sekä monet muut asiat kuntoon. Aluksi oli tarkoitus palkata kaikki kahdeksan tyttöä San Franciscosta, mutta sopivia tyttöjä löytyikin kaupungista vain neljä. Neiti Ellen Church palkattiin yhtiöön päälentoemännäksi, joka myös lähetettiin Chicagoon rekrytoimaan neljä tyttöä yhtiöön lisää. Neljä chicagolaistyttöä lensivät Eastern Division -koneella Cheyennen ja Chicagon välillä ja neljä muuta tyttöä Western Division -koneella Cheyennen ja San Franciscon välillä.
Ensimmäisten lentoemäntien – ”taivastyttöjen”, kuten BAT heitä nimitti – täytyi olla rekisteröityjä sairaanhoitajia, ”naimattomia, alle 25-vuotiaita; painaa sai alle 52 kg ja pituuden piti olla alle 163 cm.” Matkustajien palvelemisen lisäksi lentoemäntien odotettiin auttavan matkatavaroiden kantamisessa, koneen polttoaineen tankkauksessa sekä avustavan lentokoneen työntämisessä hangaareihin eli koneiden säilytys- ja huoltohalleihin. Palkkakin oli aikoinaan hyvä: 125 dollaria kuukaudessa.
Yhdysvaltojen ensimmäinen lentoemäntä, Ellen Church teki ensimmäisen lentonsa lentoemäntänä 15.5.1930 Boeing 80A -koneessa; lento oli 20 tunnin lento Oaklandista/San Franciscosta Chicagoon. Lentomatkan aikana tehtiin 13 pysähdystä ja lennolla oli mukana 14 matkustajaa. Lentokonetta ohjasi lähteiden mukaan ilmailun pioneeri, Elrey Borge Jeppesen (s. 28.1.1907 Lake Charles, Louisiana, Yhdysvallat ja k. 26.11.1996). Ensimmäinen stuertti oli aikanaan saksalainen Heinrich Kubis (s. 16.6.1888 ja k. 1979), joka selvisi elävänä ilmalaiva Hindenburgin onnettomuudesta. Maaliskuussa 1912 Kubis alkoi palvella matkustajia LZ 10 Schwaben -koneella Berliinistä Friedrichshafeniin suuntautuneilla lennoilla.
Lentoemännistä tuli nopeasti valtavan suosittuja ja toisetki lentoyhtiöt seurasivat pian BAT:n esimerkkiä seuraavina vuosina. Auto-onnettomuudessa loukkaantuminen kuitenkin katkaisi Ellen Churchin lentoemännän uran vain 18 kuukauden kuluttua. Ellen Church suoritti sairaanhoidon kandidaatin tutkinnon Minnesotan yliopistossa ja jatkoi sairaanhoitajan uraansa. Vuonna 1936 hänestä tuli Milwaukee Countyn sairaalan lastentautien johtaja. Toisen maailmansodan aikana Ellen Church palveli armeijan sairaanhoitajissa kapteenina ja lentohoitajana ja hän ansaitsi toiminnallaan ilmamitalin. Myöhemmin hän muutti Terre Hauteen, Indiaan, missä hänestä tuli sairaanhoidon johtaja sekä vielä myöhemmin hallintovirkamies Unionin sairaalassa. Vuonna 1964 Ellen Church meni avioliittoon Leonard Briggs Marshallin, Terre First National Bankin presidentin kanssa. Ratsastusonnettomuus päätti ensimmäisen lentoemännän elämän vuonna 1965. Ellen Churchin kotikaupunki Cresco Iowassa nimesi lentokenttänsä ”Ellen Church Fieldiksi” hänen kunniakseen.
Sveitsiläinen Nelly Hedwig Diener (s. 5.2.1912 ja k. 27.7.1934) oli Euroopan ensimmäinen lentoemäntä. Nelly Diener aloitti lentämisen Swissairilla 1.5.1934 ja hänet tunnettiin nimellä ”Engel der Lüfte” eli Taivaan enkeli. Hän kuoli Swissairin lennolla Saksassa Tuttlingenin lento-onnettomuudessa 27.7.1934 yhdessä kahden muun miehistön jäsenen ja yhdeksän matkustajan kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti