Lasse Antero Lehtinen
Poliitikko, toimittaja ja kirjailija Lasse Antero Lehtinen (s. 23.1.1947 Kotka) toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1972-1983 eduskunnassa. Hän oli Kuopion kaupunginvaltuutettu vuosina 1969-1980 ja yhden kauden europarlamentaarikkona hän oli vuosina 2004-2009. Lasse Lehtisen isä, Allan Lehtinen, toimi Kuopiossa palopäällikkönä, joten Lasse Lehtinen kävi koulua myös Kuopiossa vuosina 1957-1965. Lehtinen valmistui ylioppilaaksi vuonna 1965 Kuopion lyseosta. Lasse Lehtisen opinnot jatkuivat Helsingin yliopistossa, josta hän valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1977. Lasse Lehtinen teki lopputyönsä Tukholman yliopistolle.
Vuonna 2002 Lasse Lehtinen väitteli filosofian tohtoriksi poliittisesta historiasta Oulun yliopistossa. Lehtisen väitöskirja, Aatosta jaloa ja alhaista mieltä, SDP:n ja Urho Kekkosen suhteet 1944-1981, herätti heti kirpeää keskustelua väitöskirjan tieteellisestä tasosta; mm. Urho Kekkosen elämänkerran kirjoittaja, valtiotieteen tohtori ja professori Juhani Martti Kalervo Suomi (s. 15.2.1943 Helsinki), oli väitöskirjasta sitä mieltä, että Lasse Lehtisen teos ei täyttänyt väitöskirjan vaatimuksia. Sittemmin Lasse Lehtinen on jatkanut edelleen Suomen poliittisen historian käsittelyä mm. kirjoittamalla sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä käsittelevän teoksen, Kansakunnan sijaiskärsijät (2005) valtiotieteen tohtori ja Tampereen yliopiston poliittisen historian dosentti Hannu Ilmari Rautkallion (s. 31.5.1944 Turku) kanssa.
Vuosina 1966-1969 Lasse Lehtinen toimi Yhtyneiden Kuvalehtien omistaman Seura-lehden toimittajana. Yleisradion tv-uutisten toimittajana Lasse Lehtinen oli vuosina 1969-1972. Vuodesta 1976 Lasse Lehtinen on ollut avioliitossa varatuomari Eira Palinin kanssa. Kuopion läänin vaalipiiristä Lehtinen valittiin vuoden 1972 eduskuntavaaleissa kansanedustajaksi eduskuntaan. Lehtinen oli kansanedustajana kolmen vaalikauden ajan vuoteen 1983 saakka. SDP:n oikean laidan edustajana Lasse Lehtinen ei nauttinut koskaan SDP:n puheenjohtaja Taisto Kalevi Sorsan (s. 21.12.1930 Keuruu ja k. 16.1.2004 Helsinki) suosiosta. Tämä vuoksi Lasse Lehtistä ei myöskään palkittu ministeripaikoilla tai muilla korkeilla poliittisin perustein valituilla viroilla.
Lasse Lehtinen oli vahvasti mukana ajamassa diplomaatti ja valtiosihteeri Martti Oiva Kalevi Ahtisaarta (s. 23.6.1937 Viipuri ja k. 16.10.2023 Helsinki) SDP:n presidenttiehdokkaaksi vuoden 1994 presidenttivaaleihin. Myöhemmin SDP:n puheenjohtaja Eero Olavi Heinäluoma (s. 4.7.1955 Kokkola) tunnusti Martti Ahtisaaren elämäkerrassa, että juuri Lasse Lehtinen oli keskeinen henkilö Ahtisaaren puolesta tehdyssä medialobbauksessa. Tässä Ahtisaaren lobbaustyössä Lasse Lehtistä avustivat SDP:n vasenta laitaa pelaava kansanedustaja Erkki Sakari Tuomioja (s. 1.7.1946 Helsinki) – Tuomioja oli Lehtisen tavoin nurjissa väleissä Kalevi Sorsan kanssa - ja Matti Allan Ahde (s. 23.12.1945 Oulu ja k. 20.12.2019 Helsinki), jonka Kalevi Sorsa oli vuonna 1989 syrjäyttänyt eduskunnan puhemiehen paikalta. Martti Ahtisaari peittosi SDP:n esivaaleissa Kalevi Sorsan ja nousi lopulta myös Suomen presidentiksi yhden kauden ajaksi.
Lasse Lehtinen nousi vaaleissa vuonna 2004 SDP:n edustajana 47 186 äänellä Euroopan parlamenttiin. Euroopan parlamentissa Lehtinen työskenteli yhden vaalikauden ajan. Lehtinen ilmoitti kesällä 2011 tavoittelevansa SDP:n presidenttiehdokkuutta vuoden 2012 presidenttivaaleissa. Lehtinen perui ehdokkuutensa ja vetäytyi, kun kuuli Paavo Tapio Lipposen (s. 23.4.1941 Turtola) ilmoittautuneen mukaan kisaan saman vuoden elokuussa. Lasse Lehtinen toimi kansanedustajakausiensa jälkeen lehdistöneuvoksena ulkoministeriössä vuosina 1983-1990. Lontoon Suomen suurlähetystössä Lehtinen toimi vuosina 1985-1989 sekä ulkoministeriössä lähetysneuvoksena hän oli vuosina 1989-1990. Amer-yhtymä Oy:n sidosryhmäjohtajana Lasse Lehtinen työskenteli vuosina 1990-1993.
Euroklubin puheenjohtajan tehtävistä Lasse Lehtinen luopui yhdistyksen 20-vuotisjuhlissa vuonna 2009 johdettuaan klubia sen perustamisesta lähtien. Lehtinen nimitettiin marraskuussa 2010 Suomen jalkapallon pääsarjaa Veikkausliigaa hallinnoivan Jalkapalloliiga ry:n puheenjohtajaksi. Tätä tehtävää hän hoiti vuoteen 2017 saakka. Lasse Lehtisen kirjallinen tuotanto käsittää poliitikkojen elämänkertoja, yhteiskunnallisia satiireja, romaaneja ja asiaproosaa. Lasse Lehtinen kirjoitti mm. elämäkerran SDP:n puheenjohtaja Väinö Alfred Tannerista (vuoteen 1895 Thomasson, s. 12.3.1881 Helsinki ja k. 19.4.1966 Helsinki), jota hyljeksittiin, vangittiin, mutta myös ihailtiin. Lehtinen on kirjoittanut kolumneja mm. Ilta-Sanomiin. Toimittaja Aarno Olavi ”Loka” Laitisen (s. 17.1.1943 Helsinki ja k. 25.9.2021 Helsinki) kanssa Lehtinen käsikirjoitti salanimen suojissa Hyvät herrat -tv-sarjaa vuosina 1990-1996.
Vuonna 1984 Lasse Lehtinen perusti Helsingissä toimivan Firma Brutto Oy -yrityksen, joka tuottaa sanomalehti- ja aikakauslehtiartikkeleita, kirjoja, televisio- ja näytelmäkäsikirjoituksia sekä ohjelmakokonaisuuksia. Lehtinen on työskennellyt vuodesta 1993 lähtien itsenäisenä TV-tuottajana ja hän mm. juonsi viihdeohjelmaa Anteeksi kuinka? vuosina 1993-1996 sekä oli juontamassa tietokilpailua Haluatko miljonääriksi? vuosina 1999-2005. Muusikko Seppo Johan Hovin (s. 29.11.1946 Helsinki) kanssa Lasse Lehtinen teki 2010-luvulla Yle TV1 -kanavalle Suomen lähihistoriaa valottavia, käsikirjoitetuista vuoropuheluista koostuvia ohjelmia, kuten Hengen asein ja Maaseudulta maailmalle.
Säveltäjä Uljas Voitto Pulkkis (s. 22.7.1975) teki Ilmajoen musiikkijuhlille kaudella 2013-2014 kantaesityksensä saaneen Urho Kekkosesta kertovan oopperan, johon Lasse Lehtinen kirjoitti libreton. Vuonna 2012 Lasse Lehtinen oli vähällä joutua kunnianloukkauksesta oikeuteen. Helsingin johtava kihlakunnan syyttäjä Heikki Poukka teki syyttämispäätöksen perustuen Lehtisen teokseen, Onni suosii rohkeaa. Lehtisen romaanista teki rikosilmoituksen Asuntohallituksen virkamies Markku Hainari. Hainari katsoi, että Lehtisen kirja oli loukannut hänen kunniaansa. Em. kirjassa on kohtaus, jossa on Heinari-niminen henkilö; kirjan tarinassa rakennusurakoitsijan edustaja kertoo käynnistään Asuntohallituksessa ja mainitsee siinä yhteydessä, että ”Heinari varasi perheelleen meidän Airiston huvilan ja pääsiäiseksi Saariselän majan.” Lasse Lehtinen selvisi rimaa hipoen oikeudenkäynnistä pyytämällä anteeksi. Onni suosii rohkeaa -romaani kuuluu Lasse Lehtisen teostrilogiaan, joka kertoo rakennusurakoitsija Toivo J. Aholan elämästä. Kirjailija Lehtinen oli itse hämillään romaaniin liittyvästä kunnianloukkaussyytteestä.
Siviilioikeuden emeritusprofessori Erkki Ilmari Aurejärvi (s. 8.12.1941 Helsinki) teki elokuussa 2012 yhdessä 12 muun juristin kanssapoliisille tutkintapyynnön Lasse Lehtisen tupakoinnin vaarattomuuteen liittyvistä väitteistä. Perusteluina tutkintapyynnölle oli, että Lasse Lehtinen olisi julkisesti valehdellut tupakan terveysvaaroista, pyrkinyt harhauttamaan kuluttajia ja viemään pohjan terveysviranomaisten varoituksilta. Tutkintapyyntö tehtiin murhista ja murhayrityksestä. Poliisi ei kuitenkaan käynnistänyt tapauksesta tutkintaa. Vuosina 1990-2002 Lasse Lehtinen toimi Amer-yhtymä Oy:n Savumerkki -lehden toimittajana.
Lasse Lehtinen piti mielenkiintoisen esityksen Suomen kahdeksannesta presidentistä, Urho Kaleva Kekkosesta (s. 3.9.1900 Pielavesi ja k. 31.8.1986 Helsinki), ja suomettumisesta lauantaina 7.9.2024 Työväen kirjallisuuspäivillä Tampereen Werstaalla Työväen museon auditoriossa. Aihe on edelleen hyvin arka monille meidän poliitikoistamme, jotka ”polttivat näppinsä” mm. vuoden 1978 poikkeuslailla, jossa Urho Kekkosta vaadittiin vanhana ja sairaana jatkoajalle presidentiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti