Säveltäjä Fredrick Holländer
Saksalainen säveltäjä ja kirjailija Frederick Holländerin (s. 18.10.1896 Lontoo ja k. 18.1.1976 München) isä oli juutalainen Victor Holländer (s. 20.4.1866 ja k. 24.10.1940), arvostettujen revyiden, operettien ja laulujen taitava säveltäjä; Victor Holländerin tunnetuimpia teoksia ovat mm. Kirchen in Nachbars Garten ja Schaukellied. Victor Holländer käytti säveltäessään myös salanimeä Arricha del Tolveno. Victor Holländer toimi musiikillisena johtajana Barnum & Bailey Circusissa. Frederichin äiti oli Rosa Perl, joka työskenteli laulajana sirkusrevyyssä. Frederick Holländerilla oli vahva musiikki- ja teatterisukutausta; hänen setänsä Gustav Holländer oli Berliinin Sternin konservatorion johtaja ja hänen toinen setänsä, Felix Holländer oli tunnettu kirjailija ja draamakriitikko, joka sittemmin työskenteli teatteri- ja elokuvaohjaaja Max Reinhardtin (syntynyt Maximilian Goldmann, s. 9.9.1873 ja k. 30.10.1943) kanssa Deutsches Theaterissa.
Holländerin perhe muutti vuonna 1899 takaisin Berliiniin. Victor-isä alkoi opettaa Sternin konservatoriossa. Frederick Holländer pääsi säveltäjä Engelbert Humperdinckin (s. 1.9.1854 Siegburg ja k. 27.9.1921 Neustrelitz) oppilaaksi samaan konservatorioon. Myöhemmin Frederick Holländer sai harjaannusta improvisaatiossa, kun hän iltaisin soitteli piano mykkäelokuvien esityksissä paikallisissa elokuvateattereissa. 18-vuotiaana hän työskenteli Prahan uudessa saksalaisessa teatterissa répétiteurina ja hän vastasi samoin sotajoukkojen viihdyttämisestä ensimmäisen maailmansodan länsirintamalla.
Musiikkiopintojensa päätyttyä Frederick Holländer sävelsi musiikkia ohjaaja Max Reinhardtin tuotantoihin ja Frederick Holländer osallistui myös monien Berliinin kabareiden toimintaan. Hän teki yhteistyötä sellaisten taiteilijoiden, kuten saksalaisen kirjailija Kurt Tucholskyn (s. 9.1.1890 ja k. 21.12.1935), Klabundin (oik. Alfred Henschke, s. 4.11.1890 Crossen ja k. 14.8.1928 Davos), juutalainen kirjailija Walter Mehring (s. 29.4.1896 ja k. 3.10.1981), venäläissyntyinen säveltäjä Mischa Spoliansky (s. 28.12.1898 ja k. 28.6.1985) ja saksalainen kirjailija ja taidemaalari Joachim Ringelnatz (oik. Hans Bötticher, s. 7.8.1883 Wurzen ja k. 17.11.1934 Berliini) kanssa. Fredrick Holländer työskenteli Großes Schauspielhausissa Max Reinhardtin Schall und Rauch -yhtyeessä sekä näyttelijä Trude Hesterbergin (s. 2.5.1892 ja k. 31.8.1967) johtamassa Wilde Bühnessa Charlottenburgin Theater des Westensissä, jonne hän myös myöhemmin vuonna 1931 perusti Tingel-Tangel-Theater-kabareen.
Fredrick Holländer meni naimisiin vuonna 1919 saksalaisen näyttelijä Blandine Ebingerin (o.s. Blandine Loeser, s. 4.11.1900 ja k. 25.12.1993) kanssa. Hän levytti useita miehensä Friedrich Holländerin kabareelauluja, mm. laulusarjan Lieder eines armen Mädchens. Aviopari kuitenkin erosi vuonna 1926. Heidän tytär, Philine, avioitui myöhemmin kabareetaiteilija Georg Kreislerin (s. 18.7.1922 Wien ja k. 22.11.2011 Salzburg) kanssa. Kun Fredrick Holländer kirjoitti elokuvaan Sininen enkeli vuonna 1930 musiikin, hän teki sillä lopullisen läpimurtonsa. Elokuvassa oli mm. kappale Falling in Love Again (Can’t Help It), jonka elokuvassa esitti näyttelijä ja laulaja Marie Magdaleena ”Marlene” Dietrich (s. 27.12.1901 ja k. 6.5.1992). Kappaleesta tuli hyvin suosittu ja myöhemmin kappaletta ovat levyttäneet mm. Brian Ferry, Billie Holiday, Count Basie, Dionne Warwick, Petula Clark, Greta Keller, Linda Ronstandt, Jean Sablon, Udo Lindenberg, Nana Mouskouri, Leontyne Price, Ute Lemper, Sammy Davis Jr., Patricia Kaas ja Beatles. Vuonna 1942 Fredrick Holländer solmi avioliiton 18-vuotiaan taidemaalari Elizabeth H. Lidowin (s. 5.2.1924 ja k. 1.9.2014) kanssa. Avioparille syntyi tytär, mutta kolmen vuoden avioliiton jälkeen aviopari erosi.
Juutalaisen syntyperänsä vuoksi Fredrick Holländer joutui poistumaan natsi-Saksasta vuonna 1933. Aluksi hän muutti Pariisiin. Yhdysvaltoihin hän muutti jo seuraavana vuonna. Uudessa kotimaassaan Frederick Holländer kirjoitti musiikin yli sataan elokuvaan. Näitä elokuvia olivat mm. Destry Rides Agein (1939), A Foreign Affair (1948), The 5,000 Fingers of Dr. T (1953 Oscar -ehdokkuus) ja Sabrina (1954). Näyttelijä ja laulaja Marlene Dietrich teki useat hänen kappaleistaan maailmalla tunnetuiksi. Frederick Holländer voidaan nähdä pianosäestäjänä elokuvassa A Foreign Affair, elokuvan kappaleissa Black Market, Illusions ja Ruins of Berlin. Tämä elokuva sai Frederick Holländerin musiikista neljä Oscar-ehdokkuutta.
Vuonna 1941 Fredrick Holländer julkaisi puoliksi omaelämäkerrallisen romaanin, Ne, jotka on revitty maasta, jossa hän kirjoittaa juutalaisten lähdöstä natsi-Saksasta 1930-luvulla. Vaikka Fredrick Holländer tunnetaan parhaiten musiikillisesta työstään, hän kirjoitti silti useita kirjoja: omaelämäkerta Von Kopf bis Fuss: mein Leben mit Text und Music (1965), Ich starb an einem Dienstag (1972), Ärger mit dem Echo (1972) ja Die Witzbombe und wie man sie legt (1972). Fredrick Holländer erosi aviovaimostaan, Elizabeth Holländerista, vuonna 1946 Los Angelesissa. Fredrick Holländer palasi takaisin Saksaan vuonna 1953. Saksassa hän työskenteli jälleen useita vuosia revyysäveltäjänä Theater Die Kleine Freiheitissä Münchenissä. Hänellä oli pieni rooli Billy Wilderin elokuvakomediassa One, Two, Three (1900) kapellimestarina, joka johti tanssibändiä ja lauloi kappaleen Yes! We Have No Bananas. Fredrick Holländer kuoli vuonna 1976 Münchenissä ja hänet on haudattu Obergiesing Ostfriedhofiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti