Hillel Tokazier (14. osa)
Hillel Tokazier.
Kaj Söderström ja Hempo Hildén saapuivat seuraavan kerran Suomeen Karstuun harjoituksiin helmikuussa 1977. Seuraavalla viikolla oli keikkat Bottalla, Alibissa ja Tavastialla, joten keikkaohjelmisto täytyi nyt saada rarjoituksissa täysin kuntoon. Otto Kuusela saatiin jälleen yhtyeen miksaajaksi, roudaajaksi ja autonkuljettajaksi. Yhtye kävi Ruoholahdessa Ernon studiolla nauhoittamassa demon Tommi Liuhalan ollessa mukana. Hempo Hildén oli jo vastaisen varalle järjestänyt yhtyeelle sekä keikkoja että studioaikaa mahdollisen levyn äänityksiä varten, vaikka Suomesta ei löytyisikään levy-yhtiötä levyä kustantamaan.
21.3.1977 yhtye lähti Otto Kuuselan Chevyllä Turusta Tukholmaan. Hempo Hildén oli järjestänyt omilla suhteillaan yhtyeelle nauhoituksen rockohjelmassa Ruotsin radiossa. Tämä oli yhtyeen julkisuudelle suuri asia. Työskentely radiossa oli hyvin tarkkaa ja aikataulutus oli kireä, mutta yhtye sai nauhoitettua kuitenkin radiossa muutaman kappaleen. Seuraavaksi yhtye matkasi Söderhamniin, pienehköön kaupunkiin, jossa Hempo Hildén ja Kaj Söderström asuivat. Yhtyeellä oli melko paljon keikkoja Söderhamnin lähiympäristössä. Näistä keikoista parhaiten tuntui menneen Nottoxen -yökerhon keikka Sundsvallissa.
Aina keikkojen välipäivinä Hempo Hildén esitteli yhtyeen soittajia paikallisille muusikkoystävilleen. Ruotsi oli jo tuolloin musiikkiasioissa monella tapaa Suomea paljon edellä. Ennen paluuta Suomeen yhtye otti vielä yhteyttä Decibel -studioon ja varasi äänitysaikaa studiosta. Vasta sen jälkeen he olivat yhteydessä Suomeen Hi-Hat Recordsin Tommi Liuhalaan ja tiedustelivat, voisivatko he tehdä Ruotsissa levy-yhtiölle singlen. Koska vastaus Suomesta oli kovin nihkeä, päättivät soittajat keskenään kuitenkin äänittää singlen. Otto Kuusela toimi äänityksen tuottajana ja äänitettävät kappaleet olivat Hillel Tokazierin säveltämät Leaving for a New Land ja Ballgame. Kappaleet olivat niin hyvin bändin hallinnassa, että varsinainen äänitys studiolla sujui todella reippaasti. Kaj Söderström ja Eero Raittinen lauloivat laulut ja heitä avusti englantilainen Douglas Ewart Lawton (s. 14.2.1948 Englanti).
Bändi oli varsinkin Ruotsissa vietetyn aikansa kuluessa hioutunut hienosti yhteen. Suomessa tapahtumat lähtivät liikkeelle heinäkuussa 1977. Heinäkuun 6. päivä Ball esiintyi Helsingin Tavastialla. Finnlevyltä olivat tuotantojohtajat Vasilij ”Gugi” Kokljuschkin (s. 2.6.1947 Helsinki ja k. 7.3.2025 Espoo) ja Arto Alaspää tulossa kuulemaan Tavastian keikkaa; tutkittavana oli asia, kannattaisiko yhtyeeseen panostaa jopa kansainvälisesti. Finnlevy oli nimittäin saanut yhteistyötarjouksen Ruotsista. Bändin Tavastian keikka meni erittäin hyvin ja yleisöpalaute oli loistavaa kuultavaa. Finnlevyltä vain ei saanut oikein selkeää vastausta. Bändi jatkoi heinäkuussa keikkojaan mm. Tampereella opiskelijaravintola Gorillassa, Lappajärven Tulivuorirockissa sekä Helsingissä Bottalla ja Alibissa.
Yhtyeen Tukholman Decibel -studiossa nauhoittama single kulkeutui ruotsalaiselle Phonogram -levy-yhtiölle, joka julkaisi singlen ensin Ruotsissa ja sen jälkeen Suomessa. Phonogram oli valmis markkinoimaan samoin LP-levyä ulkomaille, jos suomalainen levy-yhtiö huolehtii albumin äänityksen kustannukssista. Yhtye kutsui jälleen joitakin levytuottajia kuuntelemaan bändin Alibin keikkaa Helsingissä. Lopulta Kalle Toriseva ja Tommi Liuhala lupautuivat Hi-Hatissa kustantamaan albuminteon.
Vielä ennen Ruotsiin lähtöä bändin piti vielä varmistaa sopimuksen syntyminen. Kun Hillel Tokazier meni levy-yhtiön toimistolle Uudenmaankadulle oli yllätys suuri, koska toimitilat olivatkin tyhjänä. Finnlevy oli tehnyt nopeasti päätökset lopettaa Hi-Hat kannattamattomana yhtiönä. Yhtye soitti vielä Kaivopuistossa Yleisradion järjestämässä suuressa konsertissa. Ballilla olisi ilmeisesti ollut sangen hyvät mahdollisuudet menestyä isommillakin markkinoilla, mutta kaikki kaatui levy-yhtiön liian varovaiseen suhtautumiseen asiaan.
Viimeiset keikkansa Ball -yhtye teki marraskuun lopulla vuonna 1977. Bändi sai yllättäen tehdä vielä yhden singlen, jonka halusivat tuottaa ohjelma- ja konserttitoimisto Suomi-Popin perustaja Tapio Korjus (s. 18.6.1850 Pieksämäki) ja Tommi Liuhala. Singlellä olivat Eero Raittisen kappale Busker ja Hillel Tokazierin säveltämä Frida’s Bank. Mike Westhuesilta yhtye sai sanoitusapua kappaleisiin. Talvella 1978 Eero Raittinen, Nono Söderberg ja Hillel Tokazier halusivat lisäksi tallentaa Ballin musiikkia; he saivat Chrisse Schwindtin ja Lasse Mårtensonin pieneltä Kompass Records -yhtiöltä levysopimuksen. Soittajakuntaa vahvistettiin siten, että rumpuihin tuli Tomi Parkkonen (s. 12.1.1953 Helsinki) ja bassoon Måsse Groundstoem. Äänitykset tehtiin Vuorimiehenkadulla Love Recordsin studiolla talvella 1978.
Albumin nimeksi laitettiin Necktie Party (Hirttäjäiset). Bändin nimenä käytettiin nyt Boxcar -nimeä. Tällä levyllä soittaneella kokoonpanolla ei koskaan tosin keikkailtu. Albumin tuotti Hurriganesin musiikkituottaja ja elokuvaohjaaja Richard Charlie Stanley (s. 12.8.1943 Leicester, Englanti ja k. 13.10.2025). Ball -yhtyeelle Hillel Tokazierin säveltämiä kappaleita oli levyllä useampia, mutta myös Eero Raittinen ja Nono Söderberg sävelsivät levylle musiikkia. Kompass Records koetti vielä saada albumille nostetta, mutta pienen levy-yhtiön voimavarat olivat sangen rajalliset. Toisaalta myös rockmusiikin myynti vuonna 1978 alkoi hiipua hiljalleen. Tilalle olivat voimakkaasti tulossa diskomusiikki ja iskelmä.
Rockmuusikkona Hillel Tokazierin ura ei kunnolla lähtenyt lentoon, jonka vuoksi hän oli tietysti pettynyt. Ammattimuusikon uraa hän halusi kuitenkin jatkaa sinnikkäästi. Hetken aikaa hän keikkaili duona Eero Raittisen kanssa sekä teki yksin keikkoja juutalaisten tilaisuuksissa. Yllättäen hänelle soitti Tapani Kansa, joka tarjosi hänelle kosketinsoittajan paikkaa omassa bändissään kevättalvella 1978. Tapani Kansa oli tuolloin jo Suomessa suuri tähti. Hiljan oli ilmestynyt hänen laulamanaan albumi Mistä rakkaus alkoi, joka myi 50 000 kappaletta eli timanttilevyn verran. Tapani Kansalle oli suositeltu Hillel Tokazieria ja Kansa kävi Raittisen ja Tokazierin keikkaa kuuntelemassa. Tapani Kansa tarjosi heti Hillel Tokazierille kuukauden kiinnitystä hotelli Korpilammelle.
Hillel Tokazier otti vastaan Tapani Kansan työtarjouksen, kun Kansa kertoi työstä ja mitä siitä maksettiin. Ohjelmiston harjoitus alkoi heti kvartetilla, joka säesti Tapani Kansaa. Hillel Tokazier piti Tapani Kansaa reiluna työnantajana, joka maksoi kaikki säntillisesti, jopa eläkemaksut. Hotelli Korpilammella bändi soitti viitenä iltana viikossa ja keikan jälkeen Hillel Tokazier pääsi vielä bussilla kotiin yöksi. Tapani Kansa tunnettiin haastavana persoonana, mutta Hillel Tokazier tuli Tapanin kanssa mielestään hyvin toimeen. Muut bändin kaverit pitivät Tapani Kansaa vaikeana ja valittivat jatkuvasti milloin mistäkin. Impulsiivisena ihmisenä Tapani Kansa kerran hermostui ja sanoi koko bändin irti. Noin viikon kuluttua Kansa soitti anteeksi pyydellen Hillel Tokazierille ja pyysi häntä mukaan uuteen orkesteriinsa ja tulevan kesäshown mukaan, jonka nimi oli Summer Night Special.
Vuonna 1973 Tapani Kansalla oli ollut jo oma kesäkiertue, mutta kesän 1978 kesäkiertue olikin ensimmäinen todella suuri kesäshow. Tapani Kansa oli houkutellut suoraan Oulunkylän Pop- ja Jazz Opistosta rumpali Bruno Korpelan ja saksofonisti Pertti ”Pepa” Päivisen (s. 2.6.1955) orkesteriinsa mukaan. Ennen Tapani Kansan ja Arto Arvo Juhani Sotavallan (s. 7.1.1950 Helsinki ja k. 6.3.1990 Helsinki) yhtyeitä Pepa Päivinen oli aloittanut jo ammattisoittamisen 1970-luvun alussa Sami Hurmerinan (s. 11.5.1955 Helsinki) Taivaanvuohissa. Trumpetistiksi Tapani Kansa sai Simo Juhani Salmisen (s. 16.12.1956 Helsinki ja k. 3.3.2014 Helsinki), joka soitti syksystä 1978 lähtien Yhdysvalloissa leadtrumpettia kovissa big bandeissä. Puhallinsektioon tuli vielä baritonisaksofonisti Simo Pinomaa. Kitaraa yhtyeessä soitti Kari ”Kettu” Alajuuma (s. 23.11.1953 Kuusamo). Taustalaulajina Tapani Kansalla lauloivat Satu Pentikäinen (s. 3.12.1962 Viiala) ja Heidi Calas. Satu Pentikäinen oli esiintynyt jo 14-vuotiaana vuonna 1977 Tapani Kansan Rock Dreams -nimisessä kesäshow’ssa. Esiinnyttyään kolmessa Tapani Kansan kesäshow’ssa Satu Pentikäinen aloitti omat sooloesiintymiset ja levytti diskoiskelmäalbumeja. Hänen laulamiaan menestyskappaleita olivat mm. Menolippu, Pienen tytön täytyy, Syksy, Jos se voisi olla totta, Ota tai jätä, Kevät ja syys, Odota en sekä Haluun vapauteen.
Simo Pinomaa.
Samaan aikaan Hillel Tokazier opiskeli Oulunkylän Pop- ja Jazz Opistossa eli Ogelissa. Teoriaa hänelle opetti Eino Johannes Virtanen (s. 10.12.1925 Helsinki ja k. 26.11.1999 Helsinki), säveltapailua aina innostava basisti Rolf Grefveberg, pianonsoittoa Markku Petteri Suoknuutti (1937-2009) ja hänen jälkeensä Vladimir Shafranov, Vova. Syksyllä 1979 Hillel Tokazier sai sovittamiseen oppia jazztrumpetisti ja Ogelin yhdeltä perustajista, Harry Kaj Olof Backlundilta (s. 24.2.1945 Helsinki ja k. 25.12.2013 Helsinki).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti