Hillel Tokazier (4. osa)
Tokazierin perheen kodissa soitettiin paljon juutalaita musiikkia. Jakob Tokazier soitti sellollaan mielellään saksalaisen säveltäjä, pianisti ja kapellimestari Max Christian Friedrich Bruchin (s. 6.1.1838 Köln ja k. 20.10.1920 Berliini) sävellystä, Kol nidrei, joka nimi tarkoittaa "kaikki valat tai lupaukset”. Jom kippurin – suuren sovituspäivän – aattona tätä rukouslaulua lauletaan synagogissa. Helsingin juutalaisten synagogassa tätä rukouslaulua on tapana laulaa palveluksen aikana kolmasti. Max Bruch aisti varmasti laulusta jotakin tärkeää, vakka hän ei itse ollut juutalainen; hän tarttui kuitenkin sävelmään ja kehitteli sitä eteenpäin.
Bertha ja Jakob Tokazier kävivät konserteissa nauttimassa suurien ja kuuluisien taiteilijoiden, kuten juutalaisten viulistien Jascha Heifetzin (s. 2.2.1901 Vilna ja k. 19.12.1987 Los Angeles) ja David Fjodorovitš Oistrahin (s. 30.9.1908 Odessa, Ukraina ja k. 24.10.1974 Amsterdam, Alankomaat) laadukkaasta soitannasta. Näihin konsertteihin ei otettu Hillel Tokazieria mukaan. Levysoittimen avulla Hillel pääsi kuitenkin tutustumaan maailmalla tarjolla olevaan musiikkiin. Laulajista oopperatenori Jan Peerce (oik. Yehoshua Pinkhes Perelmuth, s. 3.6.1904 New York ja k. 15.12.1984 New Rochelle, New York) ja aškenasi- chazzan (kanttori) ja säveltäjä Josef ”Yossele” Rosenblatt (s. 9.5.1882 Bila Tserkva, Venäjä ja k. 19.6.1933 Jerusalem) olivan varsinkin isä-Jakobin mieleisiä laulajia. Kodin levykirjastosta löytyi samoin savikiekko, jossa amerikanjuutalainen orkesterinjohtaja Meyer Myron ”Mickey” Katz (s. 15.6.1909 Cleveland, Ohio, Yhdysvallat ja k. 30.4.1985 Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat) esitti kappaleen There Is a Hole In the Iron, parodian Venäjästä.
Katz syntyi Johanna (o.s. Herzberg) ja räätäli Menachem Katzin viisilapsiseen perheeseen, jossa rahat olivat usein tiukalla. Isänsä kanssa konsertissa yksitoistavuotias Katz kuuli soitettavan klarinettisoolon, johon hän ihastui. Hän toivoi saavansa klarinetin ja sellainen järjestyikin koulun orkesterijohtajan kautta hänelle. Hän pääsi Joseph Narovecin oppiin. Soittimen soittamisessa hän edistyi nopeasti ja erinomaisesti ja hän oppi samoin saksofoninsoiton. Lukion jälkeen hän pääsi Phil Spitalnyn (s. 7.11.1890 Tetijev, Venäjä ja k. 11.10.1970 Miami Beach, Florida, Yhdysvallat) orkesteriin soittamaan klarinettia ja saksofonia; kiertueelle lähtiessa ja junaa asemalla odottaessa hän tapasi jo tulevan vaimonsa, neljätoistavuotiaan Grace Epsteinin, jonka kanssa hän avioitui kolme vuotta myöhemmin. Katz sai kiertueen jälkeen paikan Doc Whipplen big bandissa Golden Pheasant Chinese Restaurantissa vuoden ajaksi, minkä päätyttyä hän pestautui Angelo Vitalen bändiin Park Theaterissa.
Sieltä hän siirtyi New Yorkiin etsiskelemään töitä. Lopulta hän Ed Fishmanin avulla päätyi Howard Phillipsin orkesteriin soittamaan Manger Hotelliin. Seuraava soittopesti järjestyi Jack Spectorin suosituksesta Maurice Spitalnyn orkesteriin soittamaan Loew’s State Theaterissa vuoteen 1933 saakka. Vuoteen 1935 hän soitti vielä Spitalnyn kanssa Palace Theaterissa, kunnes muusikoiden lakkoilun myötä ja elokuvateattereiden yleistyttyä livemuusikoiden käyttö teattereissa väheni radikaalisti. Muutaman vuoden hän soitti loimailijoille laivoilla, mutta vuonna 1939 hän aloitti yhtyeenjohtajana ja juontajana Ohion Villan pelihallilla. Vuonna 1942 Katz toimi orkesterinjohtajana Alpine Villagen teatteri-ravintolassa Clevelandissa. Terveyssyistä häntä ei hyväksytty armeijaan, mutta hän myi esitysten jälkeen sotaobligaatioita yleisölle ja tienasi 25 000-30 000 dollaria siten viikossa Yhdysvaltain hallitukselle. Vuonna 1945 hän vei kuusimiehisen orkesterinsa USO:n Euroopan kiertueelle elokuvatähti Betty Huttonin (oik. Elizabeth June Thornburg, s. 26.2.1921 Battle Creek, Michigas, Yhdysvallat ja k. 12.3.2007 Palm Springs, Kalifornia, Yhdysvallat) kanssa.
Vuonna 1946 Katz tapasi muusikko Lindley Armstrong ”Spike” Jonesin (s. 14.12.1911 Long Beach, Kalifornia, Yhdysvallat ja k. 1.5.1965 Beverly Hills, Kalifornia, Yhdysvallat) ja he aloittivat yhteistyön Hollywoodissa. Vuonna 1947 Katz lopetti yhteistyön kyllästyttyään Jonesin uuvuttavaan keikkatahtiin. Katz teki parodialevyjä englannin- ja jiddišinkielillä. Hän sai suurta suosiota, mutta myös paljon vihamiehiä musiikillaan. Katz oli pitkälti jazzmuusikko. Kaikissa hänen parodioissaan on hyvin selvä klezmer -mauste, joko koko kappaleen ajan tai osan kappaleesta. Hänen laulunsa usein hehkuttivat sekä juutalaista että amerikkalaista kulttuuria. Katzin orkesterin soittajat olivat kaikki todellisia virtuooseja, jotka hallitsivat kaikki musiikin alueet. Katz kuoli Los Angelesissa munuaisen vajaatoimintaan vuonna 1985.
Abraham -eno Tampereelta lahjoitti perheelle Barry Sistersin levyn, josta tuli hyvin kuunneltu levy Tokazierin perheessä. Sisarukset Claire ja Merna Berry New Yorkista olivat loistavia laulajia; he hallitsivat sekä jazzikasta swingiä että klezmeriä, mutta samoin romanttista mollilaulantaa. Heidän säestäjänään levyllä toimi säveltäjä ja yhtyeenjohtaja Abraham ”Abe” Ellsteinin (s. 7.7.1907 ja k. 22.3.1963) orkesteri, joka oli hyvin kuuluisa yhtye New Yorkin juutalaisissa musiikkipiireissä. The Barry Sisters levytti paljon vanhaa juutalaista kansanmusiikkia ja jiddiš-teatterin laulelmia, kuten Yiddishe Momme ja Bei Mir Bist Du Schoen. He lauloivat usein jiddišin kielellä. Samoin he esittivät jazzstandardeja, kuten After You’ve Gone ja Them There Eyes.
Abraham Ellstein syntyi Lower East Sidella Manhattanilla, joka tuolloin tunnettiin itäeurooppalaisten juutalaisten maahanmuuttajien alueena. Hänen musiikillinen koulutuksensa käynnistyi Third Street Music School Settlementissä. Yhdeksän vuoden ikäisenä hän aloitti pianonsoiton opiskelun juutalais-amerikkalaisen säveltäjä ja opettaja Frederick Jacobin (s. 4.5.1891 ja k. 24.10.1952) johdolla. Kapellimestarina hän aloitti jo 13-vuotiaana Broadway -tuotannossa Richard III poikakuoron johtajana. Hän jatkoi musiikkiopintojaan Juilliardin Graduate Schoolissa, jossa hän opiskeli kapellimestariksi pääaineenaan sävellys.
Minnie ja Claire Bagelman syntyivät 1920-luvun alussa New Yorkin Bronxissa aškenasijuutalaisille siirtolaisvanhemmille. Siskokset aloittivat laulajanuransa lasten radio-ohjelmassa ”Uncle Norman” 1930-luvun alussa. Jo vuosikymmenen lopussa he lauloivat ensimmäiset levytyksensä. Samoin he alkoivat käyttää taiteilijanimiä Merna ja Claire Barry. Vuodesta 1939 lähtien aina 1950-luvun puoliväliin saakka he esiintyivät ”Yiddish Melodies in Swing” -radio-ohjelman vakituisina laulajina levytysuransa ohessa. Lauluyhtye vieraili usein myös televisio-ohjelmissa, kuten Ed Sullivan Show’ssa. The Barry Sisters julkaisi viimeisen albuminsa, Our Way, vuonna 1973. Merna Barry kuoli vuonna 1976 ja Claire Barry menehtyi vuonna 2014.
Hillel Tokazier opetteli The Barry Sistersin levyn hienosti tehdyistä sovituksista korvakuulolta itse kappaleita, kuten Mustat silmät, Belz, Yoch mein liebe Tochter (Pojat), Tsiribim tsiribom, Abi gezundt ja Ai Horan, jonka levytyksen hän teki myöhemmin itsekin. Hänen mielestään Barry Sistersin versio Hava Nagilasta on edelleenkin ylittämätön. Vähitellen Hillel Tokazier hankki kaikki duon levytykset itselleen. Hän ihailee erityisesti albumia, jossa sisarukset laulavat moderneja sovituksia Viulunsoittaja katolla -musikaalista.
Suomessa myös useista juutalaisista kappaleista nousi hittejä. Aira Annikki Tähti (vuosina 1959-1978 Tähti-Tiensuu, s. 5.12.1929 Helsinki ja k. 19.6.2017 Vantaa) mm. levytti 1950-luvulla laulun Ma yiddishe mame (Juutalainen äitini) nimellä On katseessa äidin. Brita Koivunen (oik. Brita Lemmikki Einiö, s. 31.8.1931 Helsinki ja k. 12.4.2014 Helsinki) lauloi vanhan moldavialais-juutalaisen sävelmän Tulkaa tänne, täällä tanssitaan ja Josef, Josef lankesi mm. Rita Maria Elmgren-Huldénin (s. 27.9.1929 Helsinki ja k. 6.7.2003 Loviisa) levyttämäksi. Pirkko Martta Irmeli Mannola (s. 27.12.1938 Sääksmäki) lauloi levylle kappaleen Tsiribim tsiribomin. Vuonna 1963 laulajatar Carola Christina Standertskjöld-Liemola (o.s. Standertsjöld, s. 23.3.1941 Helsinki ja k. 12.11.1997 Kirkkonummi) levytti Suomessa ensimmäisenä laulun Hava Nagila suomeksi. Vuonna 1969 Jukka Jalmari Virtanen (s. 25.7.1933 Jämsänkoski ja k. 1.9.2019 Helsinki) levytti saman kappaleen omilla sanoillaan ja kappaleen saama nimi oli Hanna ja Niilo. Carola levytti samoin kuuden päivän sodan jälkeen tehdyn laulun, Jerusalem, kaupungin vapautumisen ylistämiseksi.
Taidemusiikki puolen juutalaisia säveltäjien musiikkia Hillel Tokazier ei juuri kuunnellut, vain sen verran, mitä Gretan opetuksessa hän joutui tutustumaan. Saksalaisen Felix Mendelssohnin musiikkia hän tunsi jonkin verran mm. häämarssin kautta. Felix Mendelssohn oli esimerkki juutalaisesta säveltäjästä, joka parempien töiden saamisen toivossa kääntyi kristityksi 1800-luvun Saksassa. Toinen tälläinen juutalaisuuden kristillisyyteen vaihtanut säveltäjä oli Gustav Mahler. Myöhemmin Hillel Tokazier tutustui Mahlerin musiikkiin ja oppi myös pitämään hänen musiikistaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti