Hyvinvointialueiden kasvatettu byrokratia
Eduskunnan tietotoimistosta saatujen tietojen mukaan hyvinvointialueilla on johto- hallinto- esikunta ja tukitehtävissä kaikkiaan vuoden 2024 lopun tilaston mukaan noin 25 000 henkilöä. Eduskunnan tietotoimisto saa tietonsa suoraan hyvinvointialueilta. Näiden henkilöiden palkkakustannuksiin menee vuodessa 1,7 miljardia euroa. Hyvinvointialueita on 21 ja lisäksi Helsingin alue ja Ahvenanmaa toimivat omana hyvinvointialueinaan. Maamme hyvinvointialueista kaikkein suurin hyvinvointialue on Pirkanmaan hyvinvointialue eli Pirha. Vuodelle 2025 hyvinvointialueille on asetettu säästötavoite 200 miljoonaa euroa, joka säästetään vanhusten ja vammaisten palveluista. Juuri 20.2.2025 aloittanut Antti Petteri Orpon hallituksen sosiaali- ja terveysministeri Wille-Werner Rydman on jo ennättänyt puhua ainakin 100 miljoonan lisäsäästöistä jälleen kohdistettuna vanhuksiin ja vammaisiin.
Ennen hyvinvointialueuudistusta oli olemassa neljä kuntaa, joissa ei ollut lainkaan omaa terveyskeskusta. Nyt tehtyjen päätöksien varjossa lähivuosina näitä terveyskeskuksettomia kuntia tulee olemaan 45 kappaletta.
Hyvinvointialueille aiheutuu vuosittain tulkkauksesta kustannuksia noin 35 miljoonaa euroa. Tässä saataisiin nopeasti säästöjä, kun tulkkien sijalla käytettäisiin tekoälypohjaista kääntämistä, silloin kun sitä voidaan käyttää; se oli nopeaa ja aina saatavissa ja saisi aikaan suuret säästöt.
Eduskunnassa hyväksyttiin 23.6.2021 sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevat lakiesitykset. Lakiuudistuksen toimeenpanoa koskevan lain mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät ja järjestysvastuu siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille 1. tammikuuta 2023. Alueellisen yhteistyön ja tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen toteuttamiseksi hyvinvointialueista muodostettiin viisi yhteistyöaluetta, jotka vastaavat aiemmin käytössä olleita yliopistosairaaloiden erityisvastuualueita. Hyvinvointialueiden palkkaharmonisointi nosti samoin yllättävällä tavalla hyvinvointialueiden henkilökunnan palkkakustannuksia, jopa puolitoista kertaisiksi.
Kuntien sekä kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstö siirtyi ns. vanhoina työntekijöinä hyvinvointialueiden palvelukseen Hyvinvointialueiden palvelukseen siirtyi noin 172 900 henkilöä 332 kunnasta tai kuntayhtymästä. Tämän lisäksi noin 14 400 henkilöä jatkoi Helsingin kaupungin palveluksessa ja HUS-yhtymän palveluksessa 22 800 henkilöä. Hyvinvointialueen ylin päättävä elin on aluevaltuusto, joka vastaa hyvinvointialueen toiminnasta, hallinnosta ja taloudesta. Hyvinvointialueiden aluevaltuustojen valtuutetut sekä varavaltuutetut valitaan aluevaaleissa nelivuotiskaudeksi. Aluevaltuustojen valtuutettujen määrä on hyvinvointialueen asukasluvusta riippuen 59-89 valtuutettua. Hyvinvointialueiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion varoin ja lisäksi asiakasmaksuin. Hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta ainakaan vielä maassamme. Hyvinvointialueilla on itsehallintoon perustuva oikeus päättää rahoituksen käytöstä ja kohdentamisesta. Toiminnan rahoittajana toimivan valtiovallan (Sosiaali- ja terveysministeriön) ohjaus toteutetaan ministeriön ja hyvinvointialueen välisessä vuosittaisessa ohjaus- ja arviointiprosessissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti