Hillel Tokazier (13. osa)
EMI:n kanssa levytyssopimus kun ei onnistunut, niin Finnlevyn kanssa sopimus saatiin lopulta tehtyä. Levyn julkaisi Finnlevyn omistama Hi-Hat Records, jota johtivat Kaarlo Johannes ”Kalle” Toriseva (s. 28.9.1946 Kokkola ja k. 6.2.2026 Helsinki) ja Tuomo Antero ”Tommi” Liuhala (s. 1946); heidän sihteerinään toimi energinen Maikku Markkula. Hi-Hat Records oli kilpaileva levy-yhtiö Love Recordsille, sillä myös Finnlevy tahtoi olla mukana omaehtoisen suomalaisen rockmusiikin tuotannossa. Vanhempana yhtiönä Love Records vain oli haalinut talliinsa muun muassa Wigwamin, Royalsin, Piirpauken ja Tabula Rasan. Hi-Hat Recordsin valttikortti oli vain Kalevala tässä genressä. Rotox teki singlen, joka sisälsi kappaleet Rotox-robotti ja Alan keisari. Levyn julkistaminen tapahtui Tavastian keikalla elokuussa 1975. Keikkakin meni hyvin ja yleisö Tavastialla piti bändistä.
Keikkoja Rotoxille myytiin Helsinkiin ja myös maaseudulle; isojen kaupunkien klubit käyttivät esiintyjinä rockbändejä. Näitä olivat muun muassa Pakkahuone Tampereella ja Kåren Turussa. Rotox kävi myös Ruotsin puolella keikkailemassa esimerkiksi Tukholman pienessä Bullerby -musiikkipubissa, joka oli varsinkin musiikkiväen suosiossa. Bändi sai kyllä innostuneen vastaanoton, mutta keikkapalkkiot olivat kiven takana, sillä yhtiön kulut olivat suuret. Onneksi yhtyeen soittajilla - Eero Raittista lukuun ottamatta – oli mahdollisuus hankkia sivutuloja studiosoittajina.
Levy-yhtiö halusi panostaa LP-levyn tekemiseen ja studioksi sovittiin Tukholman laadukas Decibelin äänitysstudio. Yhtye lähti levyntekoon Tukholmaan tuottaja Tommi Liuhalan kanssa. Decibelin studio sijaitsi Tukholmassa Skanssenin kupeessa Katarinahissenin alapuolella. Studio oli erittäin hyvin varusteltu viiseisimmällä tekniikalla ja hyvillä soittimilla sekä vahvistimilla. Studion äänittäjät olivat alan ammattilaisia ja itsekin muusikoita. Hillel Tokazier pääsi tällä studiolla ensimmäisen kerran soittamaan syntetisaattoria studioteknikoiden opastuksella. Yhtye asui äänitysten ajan studion yläkerran huoneissa. Muusikoilla oli paljon kunnianhimoa ja levyn tavoitteet olivat korkealla. Ensimmäinen studiopäivä meni siihen, että haettiin erinomaiset rumpusoundit äänitykseen. Viikon äänitysten jälkeen Tommi Liuhala soitti Hi-Hatin toimistoon kertoen: ”Täällä tehdään nyt historiaa!”
Myöhemmin myös hyvin monet muut suomalaiset yhtyeet käyttivät Decibelin studiota äänityksiinsä. Rotoxin albumin nimeksi tuli Etsikko. Albumi sai arvostelijoiltakin hyvän vastaanoton heti alkuun. Mutta kaupallisesti albumi oli kuitenkin floppi. Yhtyeestä kirjoitettiin näkyvästi levyn ilmestymisen jälkeen, mutta maksava yleisö ei oikein löytänyt levyä omakseen. Musiikin ammattilaisten piireissä Rotoxia kyllä arvostettiin. Yhtyeen muusikoita pyydettiin mm. erilaisten kilpailujen tuomaristoihin.
Lopulta Rotoxin heikko levymyynti ja keikkojenkin vähyys ajautui tilanteeseen vuonna 1976, että yhtyeen tarina oli päätöksessä. Toista albumia yhtye ei koskaan tehnyt. Onneksi kaikki velat saatiin maksuun ja soittajille jäi vähän varojakin, kun keikka-auto ja äänentoistokalusto myytiin. Yhtye oli lyhyen ikänsä aikana lisännyt soittajilleen tunnettavuutta, josta oli hyötyä kyllä jatkossa.
Studiokeikoilla Rotoxin aikana Hillel Tokazier oli sen verran saanut jo julkisuutta, että hänelle alkoi tulla tarjouksia sävellystyöistä. Yleisradiokin tilasi häneltä pari työtä. Ensimmäisenä häneen otti yhteyttä säveltäjä, musiikinopettaja ja kirjoittaja Kari-Walter Rydman (s. 15.10.1936 Helsinki), jonka kanssa he tekivät Villahousurockin Raili Ruston ohjaamaan lastennäytelmään Villahousupakko. Hän sävelsi myös musiikin William Saroyanin näytelmään Elämäsi parhain aika, jonka ohjasi puolestaan taitava sekä arvostettu ohjaaja Jotaarkka Aleksis Vissarion Pennanen (s. 17.5.1946 Helsinki). Kaksi tuntia kestävän näytelmän musiikin tekeminen oli melko työlästä ja vaati paljon harjoitustunteja, soittamista ja säveltämistä. Tokazier sai näytelmämusiikin teosta myös hyvän korvauksen taloudellisesti. Näytelmästäkin tuli hyvin menestynyt ja sen musiikkia kehuttiin paljon.
Hillel Tokazier tarjosi mielellään koko ajan omia sävellyksiään levytettäviksi. Hän löysi pöytälaatikostaan sävellyksensä, jonka hän oli säveltänyt jo Israelissa ollessaan. Hän esitteli kappaleensa Hi-Hatissa tuottaja Tommi Liuhalalle. Tommi Liuhala kiinnostui kappaleesta ja hän otti kirjoittaakseen kappaleeseen suomalaiset sanat nimimerkillä Eki Vesterinen. Kappaleen nimeksi tuli Teryleeniä. Tommi Liuhala olisi halunnut Eero Raittisen laulavan kappaleen levylle, mutta Eero piti kappaletta täysin lapsellisena, eikä suostunut laulamaan sitä. Kun Rotoxin rumpali Upi Sorvali kuuli kappaleen, hän oli heti valmis laulamaan laulun levylle. Vuonna 1976 Teryleeniä sitten levytettiin ja Urpo Sorvali lauloi sen omalla nimellään levylle. Hillel Tokazier kehitti kappaleeseen hauskan pianosoolon. Finnlevyn tuottaja Arto Alaspää kuullessaan kappaleen studiossa nousi pystyyn ja sanoi: ”Miten lapsellista! Haluan tähän uuden pianosoolon.”
Hillel Tokazier piti puolensa eikä kappaleeseen tullut uutta pianosooloa. Kappaleesta tuli melkoinen hittisävelmä joksikin aikaa. Upi Sorvali kokosi yhtyeen ympärilleen, jolla tehtiin kokonainen albumi Urpon nimellä. Yhtye kirsi kiertueellakin, mutta suosio jäi valitettavan lyhyaikaiseksi. Teryleeniä oli kuitenkin Hillel Tokazierille ensimmäinen suuri hittikappale, jonka avulla häneltä alettiin pyytää lisää sävellyksiä.
Vanhemmista soittajakaveresta muun muassa kitaristi Antero Jakoila alkoi tarjota Hillel Tokazierille studiosoittajan töitä. Antero Jakoila tuotti Rauli Aarre Tapani ”Badding” Somerjoelle (s. 30.8.1947 Somero ja k. 14.1.1987 Helsinki) albumia Sydän lämpöä täys, joka tehtiin Love Records -yhtiölle. Hillel Tokazier oli levyllä pianistina ja hän koitti parhaansa jäljittelemällä Elvis Presleyn (s. 8.1.1935 Tupelo, Mississippi, Yhdysvallat ja k. 16.8.1977 Memphis, Tennessee, Yhdysvallat) laulamien laulujen säestävää pianistia, Floyd Crameria (s. 27.10.1933 Shreveport, Louisiana, Yhdysvallat ja k. 31.12.1997 Huttig, Arkansas, Yhdysvallat) soittotyyliä ja soundia.
Kitaristi Eero Lupari ja Hillel Tokazier pääsivät studiossa soittamaan Hurriganes -yhtyeen basistin Hugo Christer "Cisse” Häkkisen (s. 30.1.1951 Helsinki ja k. 26.12.1990 Espoo) ensimmäiselle soololevylle, Teen Dreams. Hillel Tokazier soitti myös Cisse Häkkisen seuraavallakin soololevyllä ja molemmat soololevyt myivät aikanaan kultaa. Cisse Häkkisen soololevyn tuotti muusikko Henry Olavi ”Remu” Aaltonen (s. 10.1.1948 Helsinki), joka välillä haukkui solistia voimakkaasti. Remu tuli vankilasta studioon aamuisin ja lähti illalla takaisin vankilaan. Remu Aaltonen nimitti Hillel Tokazieria Harmajaksi, sillä Tokazierilla oli jo tuolloin harmaa tukka. Kun Hurriganesin kiertue oli alkamassa, Cisse Häkkinen houkutteli Hillel Tokazieria mukaan kiertueelle soittamaan; Häkkinen nouti Hillel Tokazierin eräänä aamuna Lauttasaaressa sijaitsevaan Ravintola Opukseen, jossa hän joi itse Ferner Brancaa ja ehdotti Tokazierille, että tämä lähtisi yhtyeen kanssa Ruotsiin. Hillel Tokazier ei vain voinut asiaa vakavasti edes ajatella, koska sillä hetkellä hänen poikansa oli sairaana.
Hillel Tokazier oli mukana studiomuusikkona useilla Hi-Hatin poplevyillä soittamassa. Esimerkiksi sellainen levy oli Seppo Närhen (s. 2.9.1949 Äänekoski) albumi Randevuu, jonka levysovituksista vastasi kitaristi Nono Söderberg. Vuonna 1975 Seppo Närhen laulamana suuri hitti oli Hectorin sanoittama Prinsessa 65. Kappale oli käännöskappale, jonka säveltäjä oli laulaja ja pianisti Neil Sedaka (s. 13.3.1939 Brooklyn, New York, Yhdysvallat ja k. 27.2.2026 Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat). Eero Raittinen ja Hillel Tokazier tekivät albumin, Eero & Hille: Good Rockin’ Tonight, joka oli silkkaa rock- ja rootsmusaa täynnä. Tämä albumi poiki tekijöilleen paljon keikkoja lisää.
Rotox -yhtyeen hajottua Eero Raittinen ja Hillel Tokazier tekivät jatkuvaa yhteistyötä. Eero Raittinen tunsi paljon soittajia Ruotsista ja ajatuksena oli tehdä heidän kanssa jotakin yhteistyötä. Henrik ”Hempo” Hildén ja Kaj Söderström soittivat aikanaan kuuluisan Pugh Rogefeltin yhtyeessä. Tasavallan Presidentin viimeisellä kiertueella Söderhamnissa Eero Raittinen oli tutustunut Hempoon. Hempo itse asuikin Söderhamnissa. Hän järjesti pienen kiertueen Ruotsissa Rotox -yhtyeelle aivan yhtyeen alkuaikoina.
Eero Raittinen ja Hillel Tokazier houkuttelivat kitaristi Nono Söderbergin mukaan soittamaan, kun tiesivät hänellä nyt olevan aikaa. Aikanaan he olisivat ottaneen Söderbergin jo Rotox -yhtyeeseen soittamaan, mutta Nono Söderberg ei tuolloin lähtenyt mukaan omien töidensä vuoksi. Ensimmäiset yhteiset treenit järjestettiin 8.11.1976 Eero Raittisen kotona Lohjan Karstussa, jota Eero itse kutsui Jurttilaksi. Harjoitukset lähtivät erittäin hyvin käyntiin uudelta bändiltä. Ohjelmistossa oli muun muassa Hillel Tokazierin kappaleita, joihin oli nyt tehty englanninkieliset sanat. Näitä kappaleita olivat mm. Ballgame ja Leaving for a New Land, jonka Hillel Tokazier oli säveltänyt Israelissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti