Hillel Tokazier (15. osa)
Tapani Kansan kanssa yhtye kiersi ja kaupungit vaihtuivat toisiin kaupunkeihin; esiintymispaikkoina olivat yökerhot ja tanssilavat. Kesäshow oli suurehko organisaatio: seisemän miehen yhtye, tanssijat, taustalaulajat, roudarit ja miksaaja. Show’n mukana kuljetettiin esiintymislavaa, jonka rakensivat Tapani Kansan veljet Sepi ja Jupe; he myös kokosivat ja purkasivat lavan joka esitysilta. Filmialan ammattilainen, kitaristi Jussi Itkonen (s. 3.4.1946 Helsinki), oli kiertueella mukana näyttämässä väliajalla yleisölle musiikkifilmejä. Kaikilla esiintyjillä oli esiintymisasut ja majoitusasioihin myös panostettiin.
Taustabändissä oli taitavia muusikoita, joka mahdollisti hyvin monipuolisen ohjelman soitannan. Kaikkia rytmimusiikin lajeja oli tajolla. Alkuun musiikkivalinta oli suurelle yleisölle aivan liian vaikeatajuista, sillä ohjelmassa oli mm. amerikkalaista Steely Danin, Stevie Wonderin ja Chicagon soittamaa musiikkia. Yleisöpalautteen vuoksi yhtye joutui muuttamaan ohjelmistoaan yleisöystävällisempään suuntaan. Illan ensimmäisen setin soitti yhtye, jonka jäsenistä lähinnä kitaristi Kari ja Hillel Tokazier vastasivat tuolloin laulusta. Seuraavaksi oli Tapani Kansan show’n vuoro, jossa taustalaulajat ja bändi vastasivat laulukuoroista. Kansan show’n jälkeen bändi soitti vielä yleisölle tanssimusiikkia.
Kiertueen aikana myös bändiharjoituksia järjestettiin. Samoin oli mahdollista pitää huolta omasta kunnostaan liikunnan avulla. Seppo Matintalo (s. 1949), Tapani Kansan levytuottaja kiertueella ollessaan innosti koko ryhmää liikkumaan. Hänen johdollaan järjestettiin muun muassa juoksulenkkejä. Seppo Matintalo aloitti uransa 1970-luvun alussa Finnlevyn palveluksessa ilman muusikkotaustaa tai edes soittoharrastusta. Hänen myöhempiä työpaikkojaan ovat olleet muun muassa CBS Records, Scandia-Musiikki ja Sony Music Entertainment, jonka Suomen-yhtiössä hän toimi tuotantopäällikkönä. Hänen erityistaidokseen kehittyi uusien artistikykyjen löytäminen eri puolilta Suomea. Iskelmämusiikin puolella Seppo Matintalon yhteistyökumppaneita ovat olleet muun muassa Tapani Kansan lisäksi Reijo Raikas Kallio (s. 27.12.1933 Helsinki ja k. 18.6.2018 Espoo), Lea Laven (ent. Marjanen, ent. Forssell, ent. Tulonen, o.s. Luukinen, s. 19.6.1948 Haukipudas), Anne Sisko Mattila (s. 31.5.1984 Karvia), Armi Anneli Mattila (s. 11.5.1987 Karvia), Charles Klas Peter Plogman (s. 8.3.1966 Alaveteli), Topi Sorsakoski (oik. Pekka Erkki Juhani Tammilehto, s. 27.10.1952 Ähtäri ja k. 13.8.2011 Seinäjoki) Reijo Toivo Taipale (s. 9.3.1940 Miehikkälä ja k. 26.4.2019 Helsinki), Janne Tulkki (s. 18.6.1975 Orivesi) ja Jarmo Antti Jussi ”Jamppa” Tuominen (s. 11.5.1949 Oulu ja k. 19.11.1998 Playa del Inglés, Espanja).
Tapani Kansa ja Hillel Tokazier alkoivat vähitellen ystävystyä ja Hillel Tokazier sai kirjoittaa Tapani Kansan laulettavaksi lauluja. He tekivät yhdessä muun muassa laulun, Veikko Nieminen, joka oli euroviisukarsinnoissa mukana pääsemättä kuitenkaan Suomen loppukilpailuun. Vuonna 1978 laulu oli kuitenkin sangen iso hitti, jota Hillel Tokazier joutuu soittamaan vielä nykyäänkin. Tapani Kansalla ja Anne Pohtamolla oli kesäromanssa vuonna 1978. Tämän vuoksi Tapani Kansa sai idean, että Anne Pohtamolle täytyy säveltää oma laulu. Hillel Tokazier ja Tapani Kansa istuivat yhden yön Hämeenlinnan Aulangon luonnonpuistossa säveltämällä laulua, Sua rakkaus odottaa. Kappale julkaistiin Tapani Kansan samannimisella albumilla, jossa oli muitakin Hillel Tokazierin sävellyksiä.
Kun Sua rakkaus odottaa -albumin miksaus oli valmistunut saatiin kokoea hyvä esimerkki Tapani Kansan impulsiivisuudesta. Hän kuunteli levyn miksauksen ja oli lopputukseen tyytymätön. Hän soitti yöllä Bruno Korpelalle ja Hillel Tokazierille ja puhelimessa vaati, että bändi menee uudestaan studioon seuraavana päivänä soittamaan Elvis-coverin taustan uudestaan. Näin myös seuraavana päivänä tapahtuikin ja monien ihmetykseksi myös lopputulos oli parempi, vaikka lisäkustannuksia tuli tietysti levy-yhtiölle.
Tapani Kansa oli hyvin arvaamaton, impulsiivinen ja omapäinen tapa hoidella usein asioita. Hän saattoi jopa häiritä bändin jäseniä järjestelemällä uudelleen oman mielensä mukaan heidän sijoittamiaan laitteita esiintymislavalla. Hänen esiintyessään sattui samoin hankalia tilanteita vähän väliä. Erään kerran hän arvosteli Kuopion Puijonsarven show’n aikana ravintolaa, jonka seurauksena hän sai ravintolaan välittömästi porttikiellon. Toisen porttikiellon hän hankki hotelli Hesperiaan niistäessään lavalle ja hotellin johtaja näki parahiksi tapahtuman.
Tapani Kansalle tehtiin kesäshow’n jälkeen talvishow, Snowball. Yhtyeenä jatkoi tässä show’ssa sama orkesteri, mutta basistiksi vaihtui Hannu Helkiö ja kitaristiksi Janne Verneri Louhivuori (s. 8.5.1954 Helsinki). Trumpetisti Simo Salminen lähti Yhdysvaltoihin trumpetisti Markku Johanssonin kanssa ja Salmisen tilalle Kansan yhtyeeseen saatiin trumpettia soittamaan Raimo ”Pappa” Korhonen (s. 27.11.1946). Kesällä 1979 oli vuorossa jälleen suuri Tapani Kansan kesäshow, Let The Good Times Roll, jonka esitykset jatkuivat vielä syksylläkin. Hillel Tokazierilla oli show’ssa soolonumero, jotta tanssitytöt ennättivät vaihtaa vaatteensa toisiin. Havaijipaita päällään Hillel Tokazier lauloi bändin säestäessä Clif Richardin suuren hitin Do You Wanna Dance tanssien aivan omalla koreografialla samaan aikaan. Ainakin soittajia moinen älyttömyys huvitti syvästi.
Tapani Kansan veljen, Kalle Kansan perustama ohjelmatoimisto, Polar-tuotanto Oy myi Tapani Kansan keikat. Hillel Tokazier toimi yhtyeen luottamusmiehenä ekonomitaustansa vuoksi. Kesät olivat keikkailussa ehdottomasti kiireisimpää aikaa ja talvella oli taas hieman hiljaisempaa keikkarintamilla. Tapani Kansa antoi välillä soittajillekin lomaa kiireisen kesän vastapainoksi. Kansan bändistä jäi Hillel Tokazierille luottoystäväksi rumpali ja sovittaja Bruno Korpela. Hillel Tokazier soitti vuoden 1980 alkuun saakka Tapani Kansan orkesterissa.
Yhtäaikaa Tapani Kansan keikkojen kanssa Hillel Tokazier teki studiotöitä Veikko Olavi ”Vexi” Salmen (s. 21.9.1942 Hämeenlinna ja k. 8.9.2020 Helsinki) ja Osmo Ruuskasen (s. 2.6.1937 ja k. 29.11.1993 Helsinki) Gold Disc -levy-yhtiölle. Tuolloin Suomessa oli suurta muotia rockabillymusiikki ja sellaiset bändit kuin Crazy Cavan ja Matchbox. Gold Disc -yhtiöllä oli aivan oma rockabilly-osasto, jonka tuottaja oli elokuvaohjaaja Jussi Itkonen. Hän oli löytänyt useita genren bändejä; Hillel Tokazier taas oli harvoja rockpianisteja Suomessa, joten häntä tarvittiin levytyksiin bändeille, joilla ei edes ollut pianisteja kokoonpanoissaan.
1970-luvun loppupuolella Hillel Tokazierin sävellyksiä lauloivat äänilevyille monet artistit. Vuonna 1976 Jussi Raittinen lauloi hänen kappaleensa Nashville Tennessee Syksyn Sävelen loppukilpailussa. Teddy & The Tigersin albumille hän sai kappaleensa She’s Too Young. Richard Stanleyn kanssa he tekivät yhdessä useita rockabillykappaleita. Jamrock -bändin albumille löysi tiensä kappale Where Are You Now Buddy Holly, jonka Roxy levytti. Hillel Tokazier lauloi tätä laula itsekin keikoilla. 1980-luvulla kappaleesta teki vielä oman versionsa laulamalla Eini (oik. Eini Hannele Pajumäki, o.s. Orajärvi s. 29.9.1960 Pello), kun hän Juhani Juice Leskisen (vuoteen 2006 Pauli Matti Juhani ”Juice” Leskinen, 19.2.1950 Juankoski ja k. 24.11.2006 Tampere) sanoituksella lauloi Pois mennyt oot, Buddy Holly.
Kun Hillel Tokazier jätti Tapani Kansan yhtyeen, hän suunnitteli hetken aikaa tuottajaksi alkamista levy-yhtiöissä. Hän haki myös intendentin tehtäviin juuri perustettuun Uuden Musiikin Orkesteriin eli UMOon. Hän ennätti muuttaa mielensä, mutta kuuli kuitenkin myöhemmin, että hän olisi saanut intendentin paikan orkesterissa. Hän päätti kuitenkin pysyä säveltäjänä ja esiintyvänä taiteilijana.
Vuonna 1980 Eero ja Jussi & The Boys -yhtye vietti 20-vuotisjuhlakiertuettaan ja Hillel Tokazier teki vierailevana pianistina yhtyeen kanssa keikkoja. Jälleen Hillel Tokazier nautti suunnattomasti osastaan soittajana rockyhtyeessä. Näinä aikoina hän sai Georg Malmsténin -säätiöltä 5 000 markan apurahan sävellystyöhön. Hän myös sävelsi ahkerasti iskelmämusiikkia ja sai hyvin sävellystilauksia lisää. Tuohon aikaan hänen suurimpia hittejään oli Satu Pentikäisen levylle laulama Jos se voisi olla totta -kappale, jota vieläkin lauletaan. Laulun sanat sommitteli sanoittaja ja säveltäjä Raul Tapio Reiman (s. 11.9.1950 Helsinki ja k. 12.2.1987).
Reiman syntyi Helsingissä, mutta varttui lapsesta nuorukaiseksi Tuusulan Jokelassa, Toijalassa ja Sääksmäen Tarttilassa. 1960-lopussa hän opiskeli sähköasentajaksi ja toimi sähköasentajana sekä keikkamuusikkona 1970-luvun puoliväliin saakka, jolloin hän aloitti päätoimisen sanoittamisen. Iskelmäsanoituksiaan hän kävi näyttämässä levytuottaja Toivo Kärjelle, joka huomasi nuoren kirjoittajan kyvyt ja opasti tätä runotekniikassa. Reimanin ensimmäinen levytetty sanoitus oli Kirkan laulama Pintaa, vuodelta 1974. Tuona vuonna hänen sanoituksiaan päätyi äänilevylle kahdeksan. Raul Reiman teki elämänsä aikana yhteensä lähes 1 300 sanoitusta, joista vajaat 900 on päätynyt äänilevyille saakka. Useiden Ral Reimanin sanoitusten aiheina olivat suomalaisten henkilökohtaiset tragediat, kuten epäonnistunut parisuhde, avioero ja työttömyys.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti