Johan Erik Solitander

Ruukinpatruuna, laivanvarustaja, kauppias ja vuorineuvos Johan Erik Solitander (s. 30.9.1764 ja k. 3.11.1838) oli myös valtiopäivämies. Johan Solitander oli avioliitossa Catarina Elisabeth Borgströmin (s. 25.12.1775 ja k. 13.5.1836) kanssa. Catarinan vanhemmat olivat porvoolainen kauppias, tehtailija, laivanvarustaja ja raatimies Gustaf Borgström (s. 22.6.1730 ja k. 4.1.1795) ja Maria Fransman (s. 13.9.1729 ja k. 2.2.1808). Gustaf Borgström omisti suuria osuuksia tupakka- ja purjetehtaista. Porvariston puhemiehenä ja raatimiehenä Borgström vaikutti kaupungin julkisessa elämässä 1700-luvun lopulla.

Johan Solitanderi talo Porvoossa.

Johan Solitander oli omana aikanaan Porvoon kaupungin varakkaimpia kauppiaita. Johan Solitanderin tilan - Porvoon osoitteessa Kirkkokatu 13 – isoa tonttia ympäröivät rakennukset ovat kaikki Johan Solitanderin rakennuttamia; luultavasti Solitander salli vähitellen purkaa rakennukset, jotka sijaitsivat tontilla ennen hänen aikaansa. Samalla tontilla sijaitsi Johan Solitanderin kauppahuone. Jumalanpalveluksen jälkeen sunnuntaisin kauppa oli auki, koska kaupalla oli niin keskeinen sijainti. Solitanderin perhe asutti Kirkkokadulle avautuvaa taloa, jossa huonekorkeutta on hulppeat 3,6 metriä. Kustavilaista tyyliä edustava päärakennus valmistui vuonna 1792 Porvooseen. Kirkkokadun puolelta päästiin sisäpihalle. Tilalla näkyy kaupungin sosiaalinen rakenne, sillä siellä asuivat myös palkolliset, kuten kauppa-apulaiset, taloudenhoitajat, piiat ja rengit. Johan Solitanderin taloissa kauppa-apulaiset sekä piiat asuivat oletettavasti portin oikeanpuoleisessa rakennuksessa. Toimissaan menestynyt Johan Solitander – joka edusti myös Porvoota vuoden 1809 valtiopäivillä – kohtasi myöhemmin vastoinkäymisiä, ja lopulta vuonna 1835, kolme vuotta ennen kuolemaansa, hän ajautui konkurssiin.

Johan Solitander oli Tuusulassa sijaitsevan Kellokosken ruukin omistaja. Kellokosken ruukki eli Marieforsin ruukki sai alkunsa toukokuussa 1795, kun Koskenkylän (Forsbyn) ruukin omistaja Lars Falckille (s. 28.8.1737 Mariestad ja k. 5.9.1788 Tukholma) myönnettiin lupa siirtää Koskenkylän ruukilta Kellokoskelle vasara ja kaksi ahjoa. Kellokosken ruukin tontin omisti Kellokosken (Klockfors) rälssitilan omistaja Lars Olof Nysten (s. 1763 ja k. 14.11.1811 Ruotsi), ja jo samana vuonna Falck myi ruukin privilegion Nystenille, joka hoiti ruukin rakennuttamisen mailleen. Ruukin nimeksi annettiin Lars Nystenin vaimon Maria Justina Solitanderin mukaan Mariefors. Vaikka Kellokosken ruukin alku oli lupaava, ei Marieforsin ruukki tuottanut toivottavaa voittoa ja Lars Nysten oli pian konkurssissa. Ruukin otti haltuun porvoolainen Johan Solitander vuonna 1803. Hhän oli Maria Justina Solitanderin veli. Johan Solitander omisti samoin Tuusulan Vanhankylän kartanon ja hän oli Tuusulan pitäjän suurin maanomistaja. Kellokosken ruukki oli pysähdyksissä Suomen sodan ajan 1808-1809 ja ruukki jatkoi toimintaansa jälleen, kun sota loppui ja ruotsalaista takkirautaa oli taas saatavilla. Kellokosken ruukin toiminta oli ruukin omistajalle Johan Solintanderille tappiollista. Johan Solintander ajautui vararikkoon ja hän jätti ruukista konkurssihakemuksen vuonna 1835.

Kauppias Johan Solitander oli Porvoon kaupungin sokeritehtaan perustaja ja omistaja. Vuonna 1784 perustettiin Porvooseen sokeritehdas aiempaan Porvoon pormestari ja entinen tuomari Gabriel Hagertin (s. 1707 ja k. 23.5.1774 Porvoo) rakennukseen raatihuoneentorilla. Perustajina olivat raatimies Gustaf Borgström, maaherra R. W. De Geer – molemmilla 5/24 – sekä raatimies Petter Näslind, kauppiaat Jakob Borgström, Jonas Holm, Johan Fredrik Lang ja Petter Arelius – kaikilla 2/24 – sekä kauppiaat Johan Erik Solitander, Henrik Kniper, Henrik Sjöberg ja Henrik Palmsten – kullakin 1/24 osaa. Johan Solitander hankki lisää sokeritehtaan osuuksia ja omisti 1800-luvun alussa yksin 9/16 enemmistön Porvoon sokeritehtaasta.

Maaliskuussa 1809 Johan Solitander edusti Venöjän keisari Aleksanteri I:n määräämillä Porvoon valtiopäivillä Porvoon kaupungin porvarisäätyä. Porvoon valtiopäivät olivat koolla 22.3.-19.7.1809.

Johan Solitander kuului toisaalta samoin toimikuntaan, joka oli vastuussa Porvoon valtiopäivien järjestelyistä, ja hän vastasi majoitustilojen hankkimisesta valtiopäivien osallistujille. Muun muassa keisari Aleksanteri I:lle ja hänen seurueelleen järjestyivät tilat serkku Erik Solitanderin ja hänen vaimonsa, Johanin sisar Julianan kivitalosta Jokikadulta. Porvoon kaupungin ensimmäinen kivitalo rakennettiin jo 1760-luvulla. Talossa majoittui aikoinaan myös Ruotsin kuninkaita sekä Venäjän tsaari Aleksanteri I, ja talon suurempaa huoneistoa kutsutaan Aleksanterin sviitiksi. Aleksanteri I saapui Porvooseen kylmänä kevättalven päivänä. Keisari majoittui seurueineen Johan Solitanderin taloon osoitteessa Jokikatu 12, jossa hän tarjosi illallisen valtiopäiväedustajille.

Porvoon linnassa asui myöhemmin samoin suomalaisen rockhistorian merkkihahmo, Henry Olavi ”Remu” Aaltonen (s. 10.1.1948 Helsinki). Hurriganes -yhtyeen solisti ja rumpali sisusti omintakeiseen tyyliinsä pieteetillä toisen talon huoneiston, joka on nyt nimeltään Remuganes Suite. Remu Aaltonen asui Porvoossa 20 vuotta. Vuonna 2004 talon dramaattisin tapahtuma lienee ollut tulipalo, joka tuhosi asuinhuoneistoa sekä rakennuksen vinttiä. Vuoden 2015 lopussa Remu Aaltonen myi entisöidyn kotinsa ja nyt 54-neliöinen persoonallinen kaksio on vuokrattavissa matkailijoille. Keräilijäksi tunnettun muusikon tavaramäärää on karsittu, mutta huoneiston kalusteet ovat niitä, joita hän itse hankki asuntoon. Asunnossa on myös Hurriganes-rekvisiittaa, kuten kopiot kulta- ja platinalevyistä sekä kertovia lehtiä ja kirjoja. Kivitalossa ei ole receptionia, mutta matkalainen saa vastaanottajalta sekä huoneiston avaimen että alkajaisiksi pienen esitelmän talon historiasta. Remu Aaltonen teki mm. omaa surutyötään Kirkan (oik. Kiril Babitzin, s. 22.9.1950 Helsinki ja k. 31.1.2007 Helsinki) kuoleman johdosta maalaamalla huoneiston sisäovet tummiksi.

Johan Solitander allekirjoitti 5.7.1809 asiakirjan ”Säätyjen adressi keisarille koskien sotatilan vahinkojen korvaamisesta 1808-1809”. Johan Solitanderille myönnettiin vuorineuvoksen arvonimi vuonna 1811. Johan Solitander muutti perheineen vuonna 1823 Porvoon maalaiskuntaan rakennuttamalleen Domargårdin kartanolleen, jossa hän kuoli vuonna 1838.

Domargårdin rälssitila.

Vuonna 1612 Ruotsin kuningas Kaarle IX lahjoitti Domargårdin rälssitilan Porvoon kaupungille. Lähes 70 vuotta Domargårdin tila ennätti olla Porvoon kaupungin omistuksessa ennen kuin se perittiin takaisin valtiolle vuonna 1680. Tila päätyi 1700-luvulla Ruuth -suvun omistukseen. Vuonna 1763 Jakarilan kartanon omistaja maaherra, eversti Henrik Ramsay (s. 5.7.1743 Sahalahti ja k. 22.10.1806 Espoo) osti Domargårdin tilan. Domargårdin rälssitila siirtyi vuonna 1816 perintönä kenraali Odert Reinghold von Essenille. Kenraali von Essenin hallussa oli myös suuri Jakarilan kartano, jonka vuoksi hän panttasi pienemmän Domargårdin kartanon jo samana vuonna Johan Solitanderille. Vuoteen 1822 mennessä Domargårdin tila oli jo kaikilta osiltaan Johan Solitanderin omaisuutta.