Elvistelyä Töölössä 12.12.2024
”Tässä nyt kun muistelen mennyttä aikaa, tulee mieleen ELVISin syntymä. Se oli aika vaikea tapaus. Me elokuvasäveltäjät emme miettineet minkäänlaista tuntipalkkiota säveltäessämme elokuvaa. Siinä oli se vaara, että työ oli monesti hirveän monimutkaista ja kesti kauan, mutta itse elokuva ei mennytkään markkinoilla. Ja näin ollen sävellys-, sovitus- ja johtamistyöstä ei tullutkaan ansaittua mitään. Siitä syystä minä rohkenin aikoinani ehdottaa Toivo Särkälle, että kyllä pitää saada tästä varsinaisesta sävellystyöstäkin ennen filmin ulostuloa jonkinlaista palkkaa. Työtähän se on. Koska ei ollut koskaan varmaa menestyikö elokuva vai ei. Ja tästä syystä päätettiin sitten perustaa oma yhdistys. Perustajajäseninä oli monta tuttua säveltäjää, nyt en minä tarkoin muista ketkä oli, mutta siinä oli Ahti Sonninen, Toivo Kärki, Georg Malmstén muun muassa.
Meidän sihteeriksemme tuli Erkki Ainamo, joka oli erittäin hyvä apu meille. Ensimmäinen kosketus työnantajiimme oli Särkän huoneessa silloisessa SF-Tuotanto-firmassa. Ja me jouduimme neuvottelemaan monia kertoja ja tuottajathan ei tietysti ymmärtäneet alussa ollenkaan tällaista, että pitäisi yhdistys perustaa, koska me muka ansaitsimme niin hirveän hyvin. Mutta me kuitenkin onnistuimme siinä ja niin kuin minä tunnen Toivo Särkän hyvin, kaikki palkkiot, mitä häneltä pyydettiin piti alentaa 50 % ja päätettiin, että kaikki mitä me tukemme vaatimaan työehtosopimuksia niin se on 50 % enempi, että me saataisiin juuri se tulos mitä me toivoimme. Ja niin tehtiin työehtosopimus. Uhkailut tulivat tämän jälkeen. Minullekin sanottiin, että et tule koskaan säveltämään elokuvamusiikkia. Se loppuisi tähän. Mutta kuitenkin sävelsin vielä monta kymmentä elokuvaa, että ei se niin vaarallista ole jos perustaa jonkun yhdistyksen.”
Em. muistelun sanaili säveltäjä, pianisti, sovittaja ja kapellimestari Harry Lennart Yrjö Bergström (s. 4.4.1910 Tampere ja k. 12.11.1989 Nurmijärvi) vuonna 1979 sanoittaja, säveltäjä ja muusikko Kari Kustaa Tuomisaaren (s. 16.4.1934 Helsinki ja k. 21.6.2021 Loviisa) laatimassa haastattelussa. Jo 1950-luvun alussa oli toimeenpantu SuVISTY – Suomen Viihde- ja Iskelmämusiikin Säveltäjäin ja Tekstinkirjoittajain Yhdistys hapuillen; yhdistyksen puuhamiehenä toimi säveltäjä, sovittaja, pianisti ja kapellimestari George de Godzinsky (s. 5.7.1914 Pietari ja k. 23.5.1994 Helsinki), josta tuli heti myös perustetun yhdistyksen puheenjohtaja. Yhdistyksen sihteeriksi valittiin Tapio Kullervo Lahtinen (s. 18.7.1922 Helsinki ja k. 24.7.1996 Tampere), joka musiikkimaailmassa tunnetaan paremmin sanoituksistaan ja sävellyksistään nimimerkin ”Kullervo” takana. Muut yhdistyksen pioneerit olivat Harry Bergström, Arvo Alvi Kalervo Koskimaa (s. 24.3.1912 Helsinki ja k. 13.2.1972 Helsinki), Martti ”Masa” Kristian Jäppilä (s. 7.10.1900 Helsinki ja k. 22.3.1967 Helsinki), Toivo Pietari Johannes Kärki (s. 3.12.1915 Pirkkala ja k. 30.4.1992 Helsinki), Yrjö Armas Saarnio (s. 22.11.1906 Turku ja k. 11.5.1985 Helsinki), Kaarlo Kullervo ”Lutu” Linna (s. 24.11.1911 Helsinki ja k. 19.10.1987 Helsinki), Georg ”Jori” Malmstén (s. 27.6.1902 Helsinki ja k. 25.5.1981 Helsinki), Kaarlo ”Kalle” Armas Valkama (s. 16.9.1908 Helsinki ja k. 29.7.1980 Helsinki) ja Aarno Rafael Waldemar Walli (s. 26.10.1920 Helsinki ja k. 16.8.2007 Helsinki).
Tämä SuVISTY ei jostain syystä saanut tarpeeksi tuulta purjeisiinsa, joten säveltäjät Heikki Johannes Aaltoilan (vuoteen 1934 Aalto, s. 11.12.1905 Hausjärvi ja k. 11.1.1992 Helsinki), Toivo Kärjen ja Harry Bergströmin kutsumina kokoontui joukko elokuvamusiikin säveltäjiä Laulu-Miesten Keulakapinettiin 18.10. ja 28.10.1954 keskustelemaan elokuvamusiikin tekijöiden ongelmista. Osa koollekutsutuista säveltäjistä kuului Suomen Säveltäjiin. Paikalla olevat säveltäjät päättivät perustaa yhdistyksen ajamaan elokuvasäveltäjien etuja. Yhdistyksen perustamiskirjan allekirjoittivat paikalla olleet kaksitoista elokuvasäveltäjää: Tauno Kullervo Pylkkänen (synt. Pakarinen, s. 22.3.1918 Helsinki ja k. 13.3.1980 Helsinki), Toivo Kärki, Ahti Sonninen (s. 11.7.1914 Siilinjärvi ja k. 28.7.1984 Helsinki), Harry Bergström, Georg Malmstén, Kurt Einari Marvia (vuoteen 1935 Möller, s. 21.11.1915 Tuusniemi ja k. 16.6.1997 Helsinki), George de Godzinsky, Heikki Aaltoila, Taneli Kuusisto (s. 19.6.1905 Helsinki ja k. 30.3.1988 Helsinki), Matti Olavi Rautio (s. 25.2.1922 Helsinki ja k. 22.6.1986 Tampere), Juho Tapio Ilomäki (s. 21.4.1904 Koski Hl, nykyinen Hämeenkoski ja k. 25.7.1955 Helsinki) ja Sulho Veikko Juhani Ranta (s. 15.8.1901 Peräseinäjoki ja k. 5.5.1960 Helsinki).
Kokoukseen osallistui samoin Teoston puheenjohtajana kuoronjohtaja ja säveltäjä Martti Johannes ”Pyssy” Turunen (s. 11.8.1902 Viipuri ja k. 29.4.1979 Helsinki). Martti Turusen tehtävä oli säveltäjä Harry Bergströmin kanssa laatia uudelle yhdistykselle säännöt. Kokouksessa yhdistyksen johtokuntaan tulivat valituksi Harry Bergström (puheenjohtajaksi), Heikki Aaltoila (varapuheenjohtajaksi), George de Godzinsky, Taneli Kuusisto, Toivo Kärki, Einari Marvia ja Ahti Sonninen.
Yhdistyksen johtokunta laittoi heti uusiksi yhdistyksen säännöt ja tämä seikan vuoksi pidettiin ”uusi perustamiskokous” 26.11.1954. Tässä kokouksessa olivat läsnä Harry Bergström, Väinö Haapalainen (s. 30.5.1893 Rautavaara ja k. 8.11.1945 Helsinki), Olli Hämäläinen (s. 19.5.1924 Helsinki ja k. 11.6.1984 Tampere), Vilho Alvar Kosonen (s. 17.7.1908 Kuopio ja k. 17.4.1965 Helsinki), Taneli Kuusisto, Toivo Kärki, Ahti Sonninen ja kokouksen sihteeriksi valittu Erkki Ainamo (vuoteen 1925 Mannelin, vuosina 1925-1929 Pohjanheimo, s. 9.1.1908 Helsinki ja k. 16.9.1974). Valtakirjalla kokoukseen olivat osallisena lisäksi Einari Marvia ja Jouko Paavo Kalervo Tolonen (s. 2.11.1912 Porvoo ja k. 23.7.1986 Helsinki). Tällä kertaa yhdistyksen säännöt hyväksyttiin yksimielisesti. Erkki Ainamo toimitti tarvittavat asiakirjat 14.12.1954 viranomaisille.
Viranomaisten toiminta oli tuolloin vielä nopeaa ja oikeusministeriö hyväksyi perustetun yhdistyksen yhdistysrekisteriin vielä 22.12.1954. Uuden yhdistyksen nimeksi tuli Suomen Elokuvasäveltäjät r.y. Yhdistys rekisteröitiin yhdistysrekisteriin numerolla 66.307. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue Suomi.
Tämä sama vuonna 1954 perustettu yhdistys toimii nykyään nimellä Suomen Musiikintekijät ry. Yhdistyksessä on tänään noin 1 300 jäsentä. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana toimii Pauliina Lerche (o.s. Luukkanen, s. 19.3.1974 Imatra) ja yhdistyksen toiminnanjohtaja on Aku Toivonen (s. 1964 Rauma). Suomen Musiikintekijät ry vietti 70-vuotisjuhliaan Helsingissä torstaina 12.12.2024 Ravintola Töölössä, osoitteessa Runeberginkatu 14-16. Rakennus on vanha Kauppakorkeakoulu, joka valmistui vuonna 1950. Rakennus on rakennettu funktionalistiseen tyyliin. Nykyään tässä rakennuksessa toimii mm. Aalto-yliopiston tiloja. Talon suunnittelivat aikanaan arkkitehdit Woldemar Baeckman (s. 1.3.1911 Pietari ja k. 11.4.1994 Helsinki) ja Hugo Edvard Harmia (vuoteen 1927 Hackstedt, s. 30.6.1906 Salmi ja k. 9.3.1952 Kuopio). Rakennuksen sisustuksen suunnittelivat sisustusarkkitehdit Olli Borg (s. 18.1.1921 Helsinki ja k. 28.2.1979), Yrjö Ilmari Tapiovaara (s. 7.9.1914 Tampere ja k. 31.1.1999 Helsinki) ja Maija Heikinheimo (s. 14.12.1908 Helsinki ja k. 8.1.1963 Helsinki). Akustiikan suunnitteli Kaarle Paavo Armas Arni (vuoteen 1933 Forsström, s. 20.4.1905 Viipuri ja k. 28.5.1969 Helsinki). Rakennus vihittiin käyttöön 2.4.1950. Tiilijulkisivu ja Michael Schilkinin reliefit liittävät rakennuksen arkkitehtuurin myös 1940-luvun romanttiseen tyylisuuntaukseen. Rakennus kuuluu kansainväliseen Docomomo-rekisteriin eli modernin arkkitehtuurin suojelukohteisiin.
Alkujaan Kauppakorkeakoulun rakentamista varten perustettiin joulukuussa 1947 keräys. Kauppakorkean rehtori Oskar Wilhelm Louhivuori (vuoteen 1905 Lohtander, s. 18.9.1884 Kuopion maalaiskunta ja k. 1.7.1953 Helsinki) kutsui tuolloin koolle kokouksen Kauppakorkeakoululle, johon osallistui Suomen liike-elämän vaikuttajia. Tuolloin elettiin vielä sodanjälkeistä säännöstelyn aikakautta. Yleishyödylliset järjestöt saivat käydä ns. hyväntekeväisyyskauppaa, jonka tuontituotteille valtiovalta myönsi tulli- ja verohelpotuksia. Kauppakorkeakoulussa kun kerran oltiin kauppiaita, niin päätettiin aloittaa säännöstelyn alaisten tuotteiden kauppaaminen ja ohjata näin saadut varat uudisrakennuksen rakentamista varten. Kysyntä säännöstellyille tuotteille oli niin suurta, että niitä voitiin säännöstelyrakenteen ulkopuolella myydä todella suurella katteella.
Suuri Keräystoimikunta antoi keräykselle siunauksensa; toimikunta koostui arvovaltaisista talouselämän vaikuttajista. Hyvät suhteet myös liike-elämään olivat tarpeen, sillä kaupanteko vaati neuvotteluja tulleista, myynti- ja tuontilisensseistä sekä kortilla olevasta ulkomaan valuutasta. Kaupattavien tuotteiden myynti Suomessa hoitui tukkuliikkeiden, myymälöiden ja muiden myyntikanavien kautta. Käytännön toimenpiteiden hoitamista varten perustettiin Työvaliokunta, joka keskittyi liiketoimintaan. Tämän lisäksi perustettiin vielä Naistoimikunta, jossa Naisekonomit ry:tä täydennettiin arvovaltaisilla seurapiirien naisedustajilla. Naistoimikunta järjesti keräystapahtumia ympäri maata, mukaan lukien mannekiininäytöksiä maahantuotujen kankaiden markkinoimiseksi. Suoria rahalahjoituksia uuteen Kauppakorkeakouluun tehtiin Liikesivistysrahaston kautta.
Työvaliokunta lähetti maisteri Urpo Rintakosken (s. 27.6.1906 Turku ja k. 31.12.1994 Helsinki) Yhdysvaltoihin hoitamaan Keräyksen käytännön järjestelyitä, kuten ostamaan 100 000 paunaa riisiä. Yhdysvalloista päätettiin ostaa samoin 4 000 tusinaa nylonsukkia, 3 000 kilogrammaa kardemummaa ja sata laatikkoa Philip Morris -savukkeita. Keräyksen aikana Yhdysvaltojen tuonti laajeni lukuisiin tuotteisiin aina dollareista ostettuja jääkaappeja ja autoja myöten. Keräystoimikunta yritti jo vuonna 1949 saada Coca-Colaa Suomeen, mutta lisenssiä ei vielä tuolloin saatu. Coca-Cola saapui Suomeen vasta olympiavuonna 1952.
Kauppaa tehtiin eri maiden kanssa sen mukaan, kuinka yhteistyöyritykset lahjoittivat omaa ulkomaan valuuttaansa ja kuinka Suomen Pankki myönsi valuuttaa. Ruotsista tilattiin Findus-marmeladia ja öljyssä keitettyjä makrilleja sekä käytettyjä konttorikoneita. Argentiinasta tuli pyykkisaippuaa ja 24 000 tölkkiä persikoita. Ranskasta uimapukuja, juhlapukukangasta ja hajuvettä. Englannista saapui villasukkia, Equadorista kuljetettiin riisiä ja Hollannista tuotiin maahan espanjalaisia manteleita.
Kesällä 1949 saavutettiin Keräyksen ensimmäinen tavoite, 70 miljoonaa markkaa. Keräystoimintaa päätettiin kuitenkin jatkaa merkittävästi kohonneiden rakennuskustannusten vuoksi. Keräykseen toivat oman panoksensa Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunta, Ekonomiliitto, Kauppatieteiden Kandidaattiyhdistys sekä teekkariyhtymä. Kauppakorkeakoulun keräystoimikunta lopetti kaupallisen toimintansa vuonna 1952. Keräys ehti tuottaa Kauppakorkeakoulun tukemiseen noin 350 miljoonaa markkaa, josta suurin osa tuli kaupallisesta toiminnasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti