The Count Basie Orchestra 

The Count Basie Orchestra teki kahden konsertin vierailun Suomeen 26.-27.11.2024. Keskiviikkona 26.11.2024 perinteikäs orkesteri soitti upean konsertin Helsingissä ja torstaina 27.11.2024 oli vuorossa Tampere ja Tampere-talon suuri sali, jossa valitettavasti oli paikalla vain vajaa kolmannes saliin mahtuvasta yleisömäärästä. Pari vuotta aikaisemmin Tampere-talossa vieraili myös Duke Ellingtonin Orkesteri, jota johti tuolloin Ellingtonin pojanpoika. Count Basie Orchestra soitti konsertissa kaksi settiä. Ensimmäisessä setissä yleisölle tarjottiin kappaleet:

Dum Dum

Corner Pocket

Jingle Bells

Silent Night

I’ll Be Home For Xmas

Santa Baby

Have Yourself A Marry

Here Comes

Basie Power

One ’O Clock

Toinen setti:

Easin’ It

Little Drummer Boy

Christmas Time

Winter Wonderland

Santa Claus is coming to Town

The Christmas Song

Let It Snow

Bee’d With

Basie

One ’O Clock

Trumpetit:

Frank Greene, Lead Trumpet

Shawn Edmonds

John Moore, Jr.

Endre Rice

Pasuunat:

Clarence Banks

Isrea Butler, Lead

Martin McCain, Bassopasuuna

Mark Williams

Saksofonit:

Josh Lee, baritoni

Doug Miller, tenori

Dave Glasser, Lead altto & huilu

Doug Lawrence, tenori

Stantawn Kendrick, altto & huilu

Komppi:

Robert Boone, rummut

Trevor Ware, basso

Will Matthews, kitara

Reggie Thomas, piano

Laulu:

Denise Thimes

Johtaja, trumpetti:

Scotty Barnhart

William ”Scotty” Barnhart (s. 27.10.1964) syntyi Atlantassa Georgiassa. Tämä yhdysvaltalainen jazztrumpetisti on kolminkertainen Grammy -voittaja. Barnhart on soittanut soolotrumpetistina Count Basie Orshestrassa vuodesta 1993 lähtien. Syyskuusta 2013 alkaen Scotty Barnhart on johtanut Count Basie Orchestraa. Barnhart on levyttänyt paljon sokean jazzpianisti, säveltäjä ja sovittaja Marthaniel ”Marcus” Robertsin (s. 7.8.1963 Jacksonville, Florida) kanssa. Lisäksi Scotty Barnhart on levyttänyt myös laulaja Anthony Dominick ”Tony” Bennettin (s. 3.8.1926 ja k. 21.7.2023), jazzpianisti ja laulaja Diana Jean Krellin (s. 16.11.1964 Nanaimo, Brittiläinen Kolumbia), laulaja, lauluntekijä ja pianisti Ray Charlesin (Ray Charles Robinson, s. 23.9.1930 Albany, Georgia ja k. 10.6.2004 Beverly Hills, Kalifornia) ja muusikko, lauluntekijä ja orkesterinjohtaja Ernest Anthony ”Tito” Puenten (s. 20.4.1923 New York ja k. 31.5.2000 New York) kanssa.

Unity Music julkaisi Scotty Barnhartin soololevyn nimeltään Say It Plain. Levyllä musisoivat myös trumpetisti Clark Virgil Terry Jr. (s. 14.12.1920 St. Louis, Missouri ja k. 21.2.2015 Pine Bluff, Arkansas), jazzpianisti Ellis Louis (s. 14.11.1934 New Orleans, Louisiana ja k. 1.4.2020 New Orleans, Louisiana) ja trumpetisti ja orkesterinjohtaja Wynton Learson Marsalis (s. 18.10.1961 New Orleans, Louisiana), jazzpianisti Marcus Roberts, Jamie Davis ja trumpetisti ja lauluntekijä Etienne Charles. Scotty Barnhart on samoin ahkera kouluttaja ja hän on professori Floridan osavaltion yliopiston musiikkikorkeakoulussa. Vuonna 2005 ilmestyi hänen kirjoittama kirja, The World of Jazz Trumpet – A Comprehensive History and Practical Philosophy (Hal Leonard-julkaisu).

Vuonna 2015 hän tuotti The Count Basie Orchestran ensimmäisen joululevyn, A Very Swingin’ Basie Christmas! Vuonna 2018 Barnhart luotsasi The Count Basie Orchestran voittoon Downbeat Magazine Readers Poll -äänestyksessä. Orkesterin vuonna 2018 levyttämä, All About That Basie, oli ehdolla parhaan suuren jazzyhtyeen Grammy -palkinnon saajaksi. Levyllä vieraili Stevie Wonder. Count Basie Orchestran vuoden 2023 julkaisu, Basie Swings The Blues, oli Scotty Barnhartin tuottama lyvy, jossa soittavat myös Buddy Guy, Bobby Rush, Keb’ Mo’ ja George Benson. Levystä tuli vuonna 2023 parhaan suuren jazzyhtyeen Grammy -palkinto.

Scotty Barnhart on esiintynyt mm. Tony Bennettin, Diana Krallin, Ray Charlesin, Frank Sinatran, Wynton Marsalisin, Herbie Hancockin, Quincy Jonesin, Duke Ellington Orchestran, Nat Adderleyn, Aretha Franklinin, George Clintonin, Buddy Guyn, Barbara Streisandin, George Bensonin ja useiden muiden kanssa. Häntä on haastateltu mm. Asian Wall Street Journalissa. Barnhart on soittanut esimerkiksi Oscar -gaalassa ja hän on kysytty solisti sekä jazzhistorian luennoitsija kaikkialla maailmassa.

Scotty Barnhart on perustanut Floridaan Jazz and Blues Festivalin ja toiminut festivaalin taiteellisena johtajana. Barnhartin uraauurtava kirja, The World of Jazz Trumpet – a Comprehensive History and Practical Philosophy julkaistiin joulukuussa 2005. Kirjan päivitetyssä laitoksessa on yli 55 haastattelua monien viimeisten 100 vuoden tärkeimpien jazztrumpetistien kanssa. Scotty Barnhart on valmistunut Floridan A & M -yliopistosta musiikkikasvatuksen tutkinnolla. Vuonna 2017 häntä kunnioitettiin arvostettuna alumnina pysyvällä kunniapaikalla FAMU:n musiikkiosaston kunniagalleriassa. Scotty Barnhart on esiintynyt kapellimestarina ja luennoitsijana mm. Juilliard School of Musicissa ja muissa opistoissa. TrumpetKings -kirjassa hän profiloituu historian suurimpien jazztrumpetistien joukkoon. Scotty Barnhartille on myönnetty the Newspaper Publishers Assiciation of Amarican vuoden 2021 National Performance and Outstanding Leadership Award -palkinto ja Florida A & M Universityn The 2022 Distinguished Alumni Award -palkinto. Barnhart asuu Tallahasseessa, Floridassa.

Pianisti William James ”Count” Basie (s. 21.8.1904 Red Bank, New Jersey ja k. 26.4.1984 Hollywood, Florida) oli yksi kaikkien aikojen suurista bändijohtajista. Hänen vanhempansa olivat muusikkoja, isä mellofanisti ja äiti pianisti, joka antoi omalle pojalleen ensimmäiset pianotunnit. Muutettuaan New Yorkiin Basie sai lisää vaikutteita James P, Johnsonilta ja Fats Wallerilta, joka opetti Basielle urkujensoittoa. Koulussa Basie menestyi aivan hyvin ja hän vietti Red Bankissa aikaa paljon palatsiteatterissa sekalaisissa töissä; sillä tavoin hän pääsi ilmaiseksi teatteriesityksiin. Hän oppi hyvin nopeasti improvisoimaan teatterinäytöksiin ja mykkäelokuviin sopivaa musiikkia.

Vuonna 1920 Basie muutti New Yorkin Harlemiin, jossa hän asui korttelin päässä Alhambra-teatterista. Siellä Basie tapasi William Alexander ”Sonny” Greerin (s. 13.12.1895 Long Branch, New Jersey ja k. 23.3.1982 New York), joka oli Duke Ellingtonin varhaisen bändin rumpali sekä monia muitakin muusikoita. Vuosina 1925-1927 Basie kiersi mm. Katie Krippen and Her Kiddies -esityksen mukana. Esiintymispaikkoja olivat mm. Kansas City, St. Louis, New Orleans ja Chicago. Tulsassa Basie kuuli vuonna 1928 multi-instrumentalisti ja orkesterinjohtaja Walter Sylvester Pagea (s. 9.2.1900 Gallatin, Missouri ja k. 20.12.1957 New York) ja hänen kuuluisaa Blue Devilsiä, jossa laulusolistina oli pianisti Jimmy Andrew Rushing (s. 26.8.1901 Oklahoma City ja k. 8.6.1972 New York). Myöhemmin vuosina 1935-1948 Rushing toimi Count Basien orkesterin laulajana. Näihin samoihin aikoihin Basieta alettiin kutsua nimellä Count Basie.

Vuonna 1929 Count Basie liittyi Kansas Cityssä jazzpianisti Bennie Moten yhtyeeseen pianistiksi, sillä Moten halusi nostaa oman yhtyeensä Duke Ellingtonin ja Fletcher Hendersonin orkestereiden tasolle. Aikanaan pidettiin Blue Devils -yhtyettä enemmän blues-bändinä, joka soitti terävämmin. Bennie Moten yhtye olisi taas hienostuneempi ja arvostetumpi, joka soitti Kansas City stomp -tyyliin musiikkia. Yhtyeessä tekivät sovituksia pianonsoiton lisäksi Count Basie ja pasunisti sekä jazzkitaristi Eddie Durham (s. 19.8.1906 San Marcos, Texas ja k. 6.3.1987 New York). He sävelsivät yhdessä mm. Moten Swing -kappaleen, josta Basie sai kunnian; kappaleella oli suuri merkitys swing-musiikin kehitykseen ja sitä soitettiin mm. Pearl Theatressa Philadelphiassa joulukuussa teatterin avatessa ovensa. Count Basie myös levytti tämän orkesterin mukana. Yhtyettä kehitettiin myös henkilövaihdosten kautta ja mukaan näin saatiin mm. tenorisaksofonisti Benjamin ”Ben” Francis Webster (s. 27.3.1909 Kansas City, Missouri ja k. 20.9.1973 Amsterdam, Alankomaat).

Yhtyeen äänestäessä Bennie Motenin ulos orkesterista otti Count Basie moneksi kuukaudeksi yhtyeen johtamisen omille harteilleen. Yhtye esiintyi tuolloin nimellä Count Basie and his Cherry Blossoms. Tämän yhtyeen lopetettua Count Basie liittyi uudelleen Bennie Motenin uuteen bändiin pianistiksi ja soitti bändissä, kunnes Moten kuoli vuonna 1935 epäonnistuneeseen nielurisojen poistoon. Bändi ei enää kauaa pysynyt koossa ja Count Basie perusti oman yhdeksänhenkisen yhtyeensä, Barons of Rhytmin. Siinä soitti useita Motenin yhtyeen jäseniä, kuten Walter Page (basso), Freddie Green (kitara), Jo Jones (rummut), Lester Young (tenorisaksofoni) ja Jimmy Rushing (laulu).

Barons of Rhythm esiintyi säännöllisesti Reno Clubilla sekä usein suorissa radiolähetyksissä. Radiossa kuuluttaja alkoi kutsua Basieta kreiviksi ja orkesteri tunnussävelmäksi vakiintui One O’Clock Jump. Count Basien orkesteri täyttää ensi vuonna 90 vuotta ja Basie johti orkesteriaan melkein 50 vuoden ajan. Basie suosi kahden ”jaetun” tenorisaksofonin käyttöä, korosti rytmisektiota ja riffittelyä big bandillään. Sovituksissa hän hän käytti ammattitaitoisia sovittajia, vaikka hänen oma soittotyyli pianolla oli minimalistinen. Lukemattomat muusikot tulivat tunnetuiksi hänen yhtyeestään, kuten esimerkiksi Lester Willis Young (s. 27.8.1909 Woodville, Mississippi ja k. 15.3.1959 New York), Herschel Evans (s. 9.3.1909 Denton; Texas ja k. 9.2.1939 New York), Frederick ”Freddie” William Green (s. 31.3.1911 Charleston, Etelä Carolina ja k. 1.3.1987 Las Vegas, Nevada), Wilbur Dorsey ”Buck” Clayton (s. 12.11.1911 Parsons, Kansas ja k. 8.12.1991 New York), Harry ”Sweets” Edison (s. 10.10.1915 Columbus, Ohio ja k. 27.7.1999 Columbus, Ohio), Al Gray (s. 6.6.1925 Aldie, Virginia ja k. 24.3.2000 Scottsdale, Arizona), sekä laulajat Jimmy Rushing, Helen Humes (s. 23.6.1913 Louisville, Kentucky ja k. 13.9.1981 Santa Monica, Kalifornia), Thelma Carpenter (s. 15.1.1922 Brooklyn, New York ja k. 14.5.1997 New York) ja Joe Williams Joseph Goreed, s. 12.12.1918 Cordele, Georgia ja k. 29.3.1999Las Vegas, Nevada).

Count Basie meni ensimmäisen kerran avioliittoon 21.7.1930 Vivian Lee Winnin kanssa Kansas Cityssä, mutta avioliitto ei kestänyt montaa vuotta. Sinkkuna ollessaan Count Basie vuokrasi talon New Yorkista, osoitteesta 111 West 138th Street, Manhattan. Basie meni naimisiin 13.7.1940 Catherine Morganin kanssa Seattlessa, Washingtonissa ja vuonna 1942 he saivat ainoan lapsensa, Dianen, joka syntyi CP-vammaisena 6.2.1944. Vuonna 1946 Basie osti kodin Addisleigh Parkin uudesta valkoisille tarkoitetusta naapuristosta Adelaide Roadin ja 175th Streetin kulmasta St. Albansista, Queensista. Catherine Basie kuoli sydänsairauteen 11.4.1983 pariskunnan kotona Freeportissa, Grand Bahaman saarella 67 vuoden iässä. Tytär Diane Basie kuoli 15.10.2022 sydänkohtaukseen. Count Basie kuoli haimasyöpään Hollywoodissa, Floridassa, 26.4.1984 79-vuotiaana.