Tampereen Kirjafestivaali 30.11.-1.12.2024 Tampere-talossa
Tampereella vietettiin 30.11.-1.12.2024 Kirjafestivaaleja Pirkanmaan suurimmassa kulttuurin, kirjallisuuden, nautiskelun ja vaikkapa jouluostosten parissa juhlistaen Tampere-talossa lauantaina ja sunnuntaina. Kirjafestivaaliviikonloppu sisälsi mm. vuoden 2024 kärkikirjailijoiden kirjailijahaastatteluja ja -tapaamisia, kirjaesittelyjä, ajankohtaisiin aiheisiin keskittyviä paneelikeskusteluja, monia puheenvuoroja sekä luentoja. Tarjolla festivaaleilla oli samoin poikkitaiteellisia live-esityksiä, klubeja sekä omaa ohjelmaa myös lapsiperheille.
Näytteilleasettajia Kirjafestivaaleilla oli noin satakunta. Kirjaohjelman lisäksi festivaali tarjosi varsinkin lapsille suunnattua ohjelmaa Lasten Kirjafestareilla. Samoin suosittu viinitasting teki paluun Tampere-talon toiseen kerrokseen Viini & Tapas -alueella. Suomen Kirjailijaliiton jäsenet pääsivät ilmaiseksi Kirjafestivaaleille; pääsylippu sai lunastaa tapahtumainfosta näyttämällä Kirjailijaliiton jäsenkorttia.
Suomen Kirjailijaliitto järjesti Kirjafestivaaleilla lauantaina 30.11.2024 klo 12.00 alkaen Sorsapuisto-salissa tilaisuuden aiheesta: Kuuluuko kirja? Äänikirjat ja suoratoistopalvelut kirjailijan näkökulmasta. Äänikirjat ovat mullistaneet kirja-alan. Miten kirjailijat tämän kaiken kokevat? Mitä he tältä muutokselta odottavat ja toivovat? Kirjailijat keskustelivat äänikirjojen tuomista haasteista ja mahdollisuuksista kirjailijan työlle ja kirjallisuudelle. Fokuksessa ovat niin talous ja tulot kuin myös digitalisoitumisen vaikutukset kirjallisuuteen. Keskustelemassa olivat kirjailijat Magdalena Hai, Heli Laaksonen, Pejtim Statovci ja Antti Tuomainen. Keskustelua luotsasi kirjailija Salla Simukka.
Tampereen Kirjafestivaalien tapahtumapaikka sijaitsee Tampere-talossa, Pohjoismaiden suurimmassa kongressi- ja konserttikeskuksessa. Tampere-talo tuottaa vuodessa Tampereen talousalueelle 50 miljoonaa euroa tuloja. Saman katon alla toimivat lisäksi Tampere Filharmonia, kahvilaravintola Tuhto, maailman ainoa Muumimuseo ja Tampere-talon kyljessä toimii Courtyard by Marriott Tampere City -hotelli.
Tulenkantaja -palkinto jaettiin tänä vuonna edellisvuosista poiketen Aamulehtisalissa sunnuntaina 1.12.2024 klo 13. Aamulehden Tulenkantaja -palkinto jaettiin tänä vuonna 12. kerran. Tulenkantaja -palkinto on suomalaisen kirjaviennin edistämiseksi perustettu palkinto ja sen suuruus on 5 000 euroa. Palkinnon saajan valitsi kirjailija Satu Rämö. Tänä vuonna palkinto myönnettiin Helena Immoselle (s. 1986) romaanista Operaatio Tulikettu (Crime Time 2024).
Muusikko, säveltäjä ja sanoittaja Pauli Aatos Hanhiniemi (s. 24.10.1964 Alavus) muistetaan ehkä parhaiten Kolmas nainen -yhtyeen laulusolistina. Sen lisäksi hän on musisoinut myös Pauli Hanhiniemen Perunateatterissa ja Hehkumossa. Hanhiniemi sai Juha Vainio -sanoituspalkinnon vuonna 2007. Hän on lisäksi tehnyt myös soololevyjä ja soolouraa sekä esiintynyt myös musikaaleissa. Pauli Hanhiniemi sai Erikois-Emman vuonna 2020. Pauli Hanhiniemellä on myös ura kirjailijana: lokakuussa 2016 julkaistiin hänen kirjansa Pauli Hanhiniemi – Kerran elettyä. Esikoisromaani, Kaukopuhelu, julkaistiin lokakuussa 2019. Lokakuussa 2024 Hanhiniemen kolmas kirja, Paulin Kolmas nainen ilmestyi markkinoille.
Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Tapio Kanala (s. 4.5.1967 Halsua) haastatteli Tampere-talon Maestrossa filosofi, yritysvalmentaja ja kirjailija Esa Jouni Olavi Saarista (s. 27.7.1953 Hyvinkää). Hän väitteli Helsingin yliopistossa joulukuussa 1977 tutkimuksellaan Backwards-Looking Operators in Intensional Logic and in Natural Language ja valmistui filosofian tohtoriksi vuonna 1978. Tämän jälkeen Saarinen toimi filosofian laitoksen assistenttina ja dosenttina sekä virkaatekevänä professorina. Toimittuaan yrityselämän parissa Esa Saarinen nimitettiin vuonna 2002 systeemitieteiden, soveltavan filosofian ja luovan ongelmanratkaisun professoriksi Teknilliseen korkeakouluun.
Saarinen tuli tunnetuksi punktohtorina, kun hän Jan Blomstedin kanssa julkaisi heidän yhdessä kirjoittamansa kirjan, Punk-Akatemia, vuonna 1980. Vuonna 1981 Saarisen ja M. A. Nummisen kirjoittama, Terässinfonia, oli seuraava kirja. Kahdeksankymmentäluvulla ilmestyivät Saariselta vielä Epäihmisen ääni (1984) ja Erektio Albertinkadulla (1988). Saarinen on levyttänyt myös musiikkia albumilla, Filosofia, jonka sävellyksistä vastasi Mauno Paajanen. Vuonna 1994 ilmestyi Imagologies: Media Philosophy (yhdessä Mark C. Taylorin kanssa), joka on Saarisen kansainvälisesti tunnetuin teos. Kirja käsittelee postmodernin kulttuurin mediafilosofiaa. Samana vuonna ilmestyi samoin WSOY:n kustantamana lukion filosofian oppikirja, Filosofia. Yritysmaailmassa Esa Saarinen on toiminut mm. Nokian ja Marimekon valmentajana ja konsulttina. Saarinen on ollut mukana Ensio Miettisen perustaman Enston hallituksessa. Yksi työmuoto Saarisella on vuodesta 1995 lähtien ollut Pafos-seminaari, jossa eritaustaiset ihmiset pohtivat elämänkäsitystään Saarisen johdolla.
Sorsapuistosalin Ajan henki -lavalla haastatteli kirjailija Olli Saarinen kitaristi, näyttelijä, laulaja, lauluntekijä ja käsikirjoittaja Heikki Johannes Silvennoista (s. 27.4.1954 Sääminki ja k. 18.12.2024 Pälkäne). Muusikon uransa Heikki aloitti Tabula Rasassa vuonna 1972, mutta suuri yleisö muistaa hänet parhaiten Kummeli-sketsisarjasta, jonka tekeminen alkoi vuonna 1991. Silvennoinen toimi vuosina 2018-2023 käsikirjoittajana ja toisena päänäyttelijänä poliisikomediasarjassa Kontio & Parmas, jonka tapahtumat sijoittuivat Valkeakoskelle. Silvennoinen omisti oman tuotantoyhtiönsä Pirkka-Hämeen Apina & Gorilla Oy:n. Timo Kahilaisen kanssa Silvennoinen omisti Kummeli-tuotantojen takana olevan Porkkana Ryhmä Oy:n, joka tuotti televisiotuotantojen lisäksi myös mainoselokuvia.
Ensimmäisen akustisen Landola-kitaransa Heikki sai isältään 13-vuotiaana. Vuosina 1972-1977 oli mukana Tabula Rasa -yhtyeessä, josta tuli legendaarinen progressiivistä rockia soittanut yhtye; yhtye soitti myös Mikko Alatalon taustalla. Tampereen Kyttälänkadun Seppo Lindellin kellaristudiossa Heikki Silvennoinen hankki ammattitaidon itselleen äänittäjänä, tuottajana ja muusikkona. 1980-luvun alussa Silvennoinen oli kahden albumin verran mukana kokoonpanossa, Frendz, jonka albumit olivat A New Kind of Day (1981) ja Finel Awakening (1982). Silvennoisen lisäksi yhtyeessä soittivat Petteri Salminen, Jouko Laivuori, Matti A. Takala, Ippe Kätkä, Mikko Löytty, Sakari Löytty, Eero Pekkonen ja Päivi Portaankorva. Seuraavat Silvennoisen kokoonpanot olivat Catwalk ja Q.Stone, jossa hän soitti Mikko Kuustosen, Mikko Löytyn, Sakari Löytyn ja Harri Taittonen, jonka myöhemmin korvasi Markku ”Max” Tabell. Q.Stone julkaisi vuodesta 1987 lähtien neljä albumillista musiikkia, mutta yhtyeen toiminta hiipui, kun Mikko Kuustonen lähti kolmannen levyn jälkeen rakentamaan omaa soolouraa.
Heikki Silvennoisen ensimmäinen oma soololevy oli 1990-luvun alussa, Mature And Cool. Toinen soololevy, Bobcat, ilmestyi vuonna 1997. Omalla levymerkillään Silvennoinen julkaisi vuonna 2000 levynsä, Blues Blue Sky. Vuonna 2003 häneltä tuli soololevy, Miehet kaatuu. Viimeisen soololevynsä, Peace of Mind, Silvennoinen julkaisi vuonna 2010. 2000-luvun alussa Heikki Silvennoinen oli mukana perustamassa SF-Blues yhtyettä Pepe Ahlqvistin ja Dave Lindholmin kanssa. Vuonna 2020 Heikki Silvennoiselle tehtiin sydänleikkaus, jonka yhteydessä hänellä todettiin erittäin harvinainen veritauti. Tämän vuoksi hän joutui dialyysihoitoon kaksi kertaa viikossa. Heikki Silvennoiselle myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 2024. Heikki Silvennoinen löydettiin kotoaan Pälkäneellä kuolleena keskiviikkona 18.12.2024.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti