Joulukonsertti 11.12.2024 Aleksanterin kirkossa Tampereella
Keskiviikkona 11.12.2024 kello 19 Tampereen Aleksanterin kirkossa esiintyivät TASO eli Tampereen akateeminen sinfoniaorkesteri ja sopraano Linda Urbanski joulukonsertissa. Tampereen akateeminen sinfoniaorkesteri TASO on aktiivisten pirkanmaalaisten musiikinharrastajien ylläpitämä sinfoniaorkesteriyhdistys. TASOn tarkoituksena on tarjota soittajilleen mahdollisuus tavoitteellisen soittoharrastuksen ylläpitämiseen sekä rikastuttaa samalla monipuolisesti alueensa musiikkielämää. Orkesterissa musisoi vakituisesti noin 65 soittajaa, mutta sen kokoonpano vaihtelee konserttikohtaisesti ohjelmistosta riippuen. Jokaisella orkesterin soittajalla on taustallaan pitkään jatkunut musiikin harrastus tai musiikkialan ammattitutkinto. Tavoitteellisella toiminnallaan ja taiteellisesti korkeatasoisilla toteutuksillaan TASO on noussut vuosien varrella merkittäväksi musiikkielämän vaikuttajaksi kotikaupungissaan Tampereella.
TASO on syntynyt jatkumona alttoviulisti Emily Wagonerin vuonna 1998 perustamalle Tampereen yliopiston jousiorkesterille (TYVI). Vuonna 2003 orkesterin kokoonpano laajeni sinfoniaorkesteriksi, jonka nimeksi vakiintui sittemmin Tampereen akateeminen sinfoniaorkesteri TASO. TASOn taiteellisena johtajana on toiminut sen perustamisesta lähtien kapellimestari Kimmo Tullila. Monipuolisen ja heittäytymiskykyisen kapellimestarinsa johdolla TASO on menestyksekkäästi esittänyt niin orkesterikirjallisuuden suurteoksia kuin uudempaa sinfoniaorkesterille sävellettyä sekä sovitettua musiikkia.
TASO järjestää vuosittain vähintään kaksi taidemusiikille rakentuvaa sinfoniakonserttia. Orkesteri tekee solistiyhteistyötä niin solistiuraa luovien suomalaisten kärkinimien kuin suomalaisen musiikkimaailman merkittävien taiteilijoiden kanssa. Sinfonisten pääkonserttiensa lisäksi TASOa on mahdollisuus kuulla säännöllisesti viihdekonserteissa, kirkkokonserteissa, tilausesiintymisissä sekä eri tarkoituksia varten muodostettuina kamarimusiikkikokoonpanoina. Vuonna 2018 orkesteri oli mukana myös Tampere Sinfonia-dokumenttielokuvan musiikillisessa tuotannossa. Musiikkiproduktioidensa toteutuksessa TASO tekeekin usein aktiivisesti yhteistyötä muiden pirkanmaalaisten kulttuuritoimijoiden kanssa.
Seinäjoelta lähtöisin oleva viulisti-kapellimestari Kimmo Tullila opiskeli Sibelius-Akatemiassa viulunsoittoa ja orkesterinjohtoa. Viuludiplomin hän teki vuonna 1998 Igor Bezrodnyin johdolla ja jatkoi opintojaan kapellimestariluokalla opettajinaan mm. Leif Segerstam, Atso Almila ja Jorma Panula. Kapellimestaridiplomin hän suoritti syksyllä 2009.
Tullila on vieraillut johtamassa lukuisia suomalaisia sinfoniaorkestereita. Hän on johtanut myös oopperaa ja musikaalia sekä musiikin useisiin Chaplinin elokuvien esityksiin. Tullila työskentelee Tampere Filharmonian II-viulun äänenjohtajana ja on Tampereen akateemisen sinfoniaorkesterin TASOn taiteellinen johtaja.
Joulukonsertin solistiksi oli Aleksanterin kirkkoon saatu sopraanolaulajatar Linda Urbanski. Linda on Tampereelta lähtöisin, vaikka nykyisin asuukin Turussa, jonne on ajautunut lähinnä töiden perässä. Linda Urbanski on vuosia ollut bassolaulaja Jaakko Ryhäsen ohjattavana ja hän on esiintynytkin yhteiskonserteissa Jaakko Ryhäsen kanssa. Linda Urbanskin omissa konserteissa häntä säestävät pianolla usein mm. Maija Böhm, Juhani Mattila tai Anna-Laura Visto. Aleksanterin kirkon joulukonsertissa Linda Urbanski lauloi mm. kappaleet: Panis Angelicus, Rauhaa, vain rauhaa, Mökit nukkuu lumiset, Soittakaa kellot, Ave Maria, Arkihuolesi kaikki heitä ja Oi jouluyö. Yhteislauluina kirkossa raikuivat: Me käymme joulun viettohon, En etsi valtaa loistoa, Maa on niin kaunis ja Jouluyö, juhlayö.
Tampereen Pyynikin kirkkopuistossa seisova Aleksanterin kirkko on Tampereen toiseksi vanhin kirkko, sillä kirkko rakennettiin paikalleen puhtaaksi muuratuista tiilistä vuosina 1880-1881. Pyynikin kirkkopuistossa sijaitsee myös Tampereen vanhin hautausmaa, jonka käyttö hautausmaana päättyi vuonna 1880, kun Kalevankankaan hautausmaa otettiin käyttöön 25.7.1880. Pyynikin seurakunnan kirkkona tunnettu – nykyään Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan kirkko – Aleksanterin kirkko on arkkitehti Aleksander Theodor Deckerin (s. 1.12.1838 Helsinki ja k. 3.4.1899 Helsinki) suunnittelema. Deckerin vanhemmat olivat raatimies ja kauppias Johan Alexander Decker (1802-1856) ja Therése Johanna Sofia Weckman (1818-1903). Theodor Deckerin sisar oli laulajatar Alexandra Therése Hahl (s. 25.10.1842 Helsinki ja k. 21.10.1911 Helsinki).
Uusgoottilaista tyyliä edustava kirkko on päätytornillinen pitkäkirkko. Kirkon pitkiltä sivuilta erottuvat monikulmaisen kuoripäädyn kohdalla lyhyet ristinvarret. Suuret pyöreät ja pyörökaariset ikkunat sekä ulkonevat pilarit hallitsevat kirkon julkisivua; ulkonevilla pilareilla ei kuitenkaan ole rakenteellista funktiota, vaan ne ovat ainoastaan koristeena paikoillaan. Kolmilaivaisen kirkkosalin yläparvet ovat puilla katetut ja tuettu tiilipilareilla. Kirkkosalissa on 1430 istumapaikkaa. Vuonna 1939 Kangasalan urkutehtaan rakentamat sähköpneumaattiset pilliurut ovat 56+3 äänikertaiset ja ne sijaitsevat kirkon parvella pääsisäänkäynnin yläpuolella. Kirkon alttaritaulun maalaaja on taidemaalari Alexandra Theodora Frosterus-Såltin (s. 6.12.1837 Inkoo ja k. 29.2.1916 Vaasa). Hänen tiedetään maalanneen ainakin 68 alttaritaulua.
Alkujaan tämäkin Aleksanterin kirkko lukeutui Messukylän seurakuntaan, sillä Tampere kuului vuoteen 1904 saakka Messukylän seurakuntaan. Messukylän kirkkona toimi alkujaan vanha harmaakivikirkko ja sen seuraksi Messukylään valmistui vuonna 1879 puhtaista tiilistä muurattu uudempi kirkko. Tamperelaiset olivat jo vuonna 1820 yrittäneet erottautua omaksi seurakunnakseen Messukylästä, mutta Suomen senaatti epäsi esityksen. Samoin Turun tuomiokapituli hylkäsi vastaavat ehdotukset vuosina 1847 ja 1853. Lopulta Suomen senaatti vuonna 1869 hyväksyi esityksen omasta seurakunnasta Tampereelle, mutta senaatti asetti kuitenkin asialle kaksi ehtoa. Ensimmäinen ehto oli uuden kirkkorakennuksen rakentaminen, jonka siis Aleksanterin kirkko täytti valmistuessaan vuonna 1881. Toisen ehdon mukaan Messukylän kirkkoherran tuli olla ”virasta eronnut” eli kirkkoherran virka piti olla vapaa täytettäväksi.
Messukylän kirkkoherra oli 42 vuoden ajan Josef Grönberg (alk. Juuso Mikkola, s. 19.2.1813 Ylöjärvi ja k. 11.1.1903 Messukylä), jonka vanhemmat olivat Ylöjärven Mikkolan talollinen, kirkonisäntä Antti Mikkola ja Brita Kaisa Makkarus. Kuusivuotiaan Juuso laitettiin Tampereelle ruotsinkieltä oppimaan ja kahdeksanvuotiaana hän lähti Porin triviaalikouluun opiskelemaan. Ajan tavan mukaisesti nimi vaihtui hienommaksi, Josef Grönbergiksi. Josef pääsi ylioppilaaksi vuonna 1829 ja hän jatkoi opiskelua yliopistossa. Pappisvihkimyksen hän sai 22-vuotiaana vuonna 1835. Filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi Grönberg valmistui vuonna 1836. Grönberg suoritti pastoraalitutkintonsa vuonna 1850.
Grönberg toimi aluksi Keuruulla kirkkoherran apulaisena ja välivuodensaarnaajana vuosina 1835-1837 ja vuonna 1837 Eurassa pitäjänapulaisen sijaisena. Hänestä tuli sitten Tampereen kaupungin vt. saarnaaja vuosiksi 1937-1938 virkapaikkanaan Tampereen vanha kirkko sekä kaupunginsaarnaaja vuosiksi 1938-1958. Hän avioitui vuonna 1841 Ruoveden kirkkoherran tyttären, Selma Katarina Fransiska Bergrothin kanssa. Aviopari sai kymmenen lasta, joista viisi varttui aikuiseksi. Vuonna 1958 hänet valittiin jo Messukylän kirkkoherraksi, mutta vasta vuonna 1861 hän astui tähän virkaan, jota hän hoiti sitten aina kuolemaansa saakka vuonna 1903. Hän oli samoin vt. lääninrovasti vuosina 1865-1870 sekä lääninrovasti vuosina 1879-1899.
Kaupunginsaarnaaja ja moninkertainen valtiopäivämies Anders Oskar Törnudd (s. 19.12.1824 Toholampi ja k. 29.6.1898 Lapua) jätti paikkansa vuonna 1879 Tampereella ja lähti kirkkoherraksi ensi Vironlahdelle ja sitten Lapualle. Tuolloin vielä eläkkeet olivat tuntemattomia ja siksi virat vapautuivat yleensä vasta kuoleman kautta. Kirkkoherra Grönbergin virkakaudella Messukylän seurakunnan alueelle rakennettiin kolme kirkkoa: Messukylän uusi kirkko (1879), Finlaysonin kirkko (1879 patruuna Wilhelm von Nottbeck kustansi kirkon työntekijöilleen) ja Aleksanterin kirkko (1881). Hänen virkakautenaan hautausmaita vihittiin kaksi: Kalevankankaan hautausmaa ja Messukylän kirkon hautausmaa. Koska kirkkoherra Grönberg sinnitteli virassaan sitkeästi kuolemaansa 11.1.1903 saakka, pysyi Tamperekin osana Messukylän seurakuntaa pitkään. Kansan keskuudessa kerrottiin, että Tampere erotetaan Messukylästä, kun Grönberg kuolee. Kirkkoherra Grönberg haudattiin Messukylän keskiselle hautausmaalle ja hautakivessä nimenä on Jos. Grönberg. Näin sanonta kansan suissa muotoutui muotoon: ”Tampere erotetaan Messukylästä, jos Grönberg kuolee. Itsenäinen Tampereen kaupunkiseurakunta aloitti toimintansa 1.5.1904 Grönbergin kuolemaa seuranneen armovuoden jälkeen.
Alkoholisoitunut kirkkoherra Grönberg kuului herännäisyyteen ja lukeutui myöhemmin ns. raamatulliseen eli beckiläiseen suuntaan. Grönberg suomensi monia kirjoja, mm. luterilaisen tunnustuskirjan. Pastori Grönberg tunnettiin voimallisena ja sanavalmiina saarnamiehenä. Työasiat Grönberg hoiti ripeästi ja selvästi. Luonteeltaan hän oli päättäväinen, harvinaisen suorasukainen ja jäykkä, toisinaan omavaltainenkin. Erään kerran Grönberg saarnasi seuraavasti: ”Taas on Takahuhdissa tapeltu ja Vehmaisissa tehty huorin. Minä jätän teidät kaikki saatanalle!” Vihkiessään Kalevankankaan hautausmaata vuonna 1880 hän julisti: ”Tässä teille tamperelaiset on se paikka, jossa ei auta advokaattien temput eikä sikunasihteerien koukut. Täällä kaikki teidän riitanne päättyvät, ei täällä ylimyksiin vedota. Täällä vallitsee Jumalan totuus.” Grönberg osallistui kuusille valtiopäiville. Hän oli pappissäädyn ahkerimpia puheenvuoron käyttäjiä ja hänen valtiopäivätoimensa osoittivat hänen sydämestään harrastaneen Tampereen ja sen asukkaiden parasta. Grönberg lukeutui suomalaisuuden hartaisiin kannattajiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti