perjantai 26. heinäkuuta 2024

Don Giovanni Savonlinnan Oopperajuhlilla 

Wolfgang Amadeus Mozart (sai kasteessa nimen Joannes Chrysostomus Wolfgangus Theophilus Mozart, s. 27.1.1756 Salzburg ja k. 5.12.1791 Wien) oli klassismin kauden säveltäjä. Säveltäjä lukeutuu yhtenä suuremmista eurooppalaisen taidemusiikin säveltäjien joukkoon; Wolfgang Amadeus Mozart sävelsi mm. sinfonioita, oopperoita sekä kirkko- ja konserttimusiikkia. Tässä kirjoituksessa kurkistamme yhdessä Mozartin yhteen kaikkein tunnetuimmista oopperoista, kaksinäytöksiseen dramma giocosoon (leikkisä draama) KV 527 eli Don Giovanniin (Il Dissoluto punito ossio Il Don Giovanni), jota tänä suvena esitetään Savonlinnan Oopperajuhlilla Kyrönsaaren kalliosaaren Olavinlinnassa (Olofsborg). Olavinlinnan kupeeseen kasvoi sittemmin myös Savonlinnan kaupunki, jonka perustamisvuotena pidetään vuotta 1639. Nykyään muuttotappioalueeseen kuuluvassa Savonlinnassa on enää vajaat 32 000 asukasta. Olavinlinnan rakentaminen aloitettiin vuonna 1475.

Olavinlinna.

Oopperan libreton kirjoitti italialainen libretisti Lorenzo da Ponte (alkujaan Emanuele Conegliano, s. 10.3.1749 Cenada, Venetsia ja k. 17.8.1838 New York, Yhdysvallat). Lorenzo da Ponten yhteistyö Mozartin kanssa tuotti kaikkiaan kolme oopperaa: Figaron häät, Cosi fan tutte sekä Don Giovanni. Lorenzo da Ponten isä oli juutalainen, joka kääntyi katoliseen uskoon. Lorenzo da Ponte opiskeli aluksi papiksi, mutta hän eli kuitenkin papiksi varsin vilkasta ja hyvin vallatonta elämää. Hän sai naimisissa olevan naisen kanssa lapsen, jonka kanssa hän perusti myös bordellin. Tämä oli jo liikaa venetsialaisillekin ja siveettömyytensä vuoksi Lorenzo da Ponte sai poistua Venetsiasta. Vuonna 1782 hän saapui Wieniin, josta hän sai paikan keisari Joosef II:n (s. 13.3.1741 Schönbrunnin linna, Wien ja k. 20.2.1790 Wien) hoviteatterin kirjailijana.



Libreton Lorenzo de Ponta varasti tammikuussa 1787 Venetsiassa kantaesitetystä Giovanni Bertatin (s. 10.7.1735 Martellago, Italia ja k. 1.3.1815 Venetsia) Don Giovanni -oopperasta Il convitato di pietra ja de Ponte muokkasi libreton kekseliäästi ja ammattitaitoisesti. Giovanni Bertatin oopperan Il convitato di pietran sävelsi napolilainen oopperasäveltäjä Giuseppe Gazzaniga (s. 5.10.1743 Verona ja k. 1.2.1818), joka kaikkiaan sävelsi viisikymmentäyksi oopperaa ja häntä pidetään yhtenä viimeisistä italialaisista ooppera buffa-säveltäjistä. Giuseppe Gazzaniga sävelsi myös sinfonian ja kolme pianokonserttoa. Samasta aiheesta oli olemassa useita muunnelmia 1770-luvulta lähtien, joten Giovanni Bertatia Lorenzo de Ponten jäljittely ei häirinnyt vähääkään; Giovanni Bertatia oli itsekin lainannut aiheensa oopperaan muualta.


Keisari Josef I:n kuoltua Lorenzo de Ponte vaipui epäsuosioon ja hän muutti ensin Prahaan, sittemmin vielä Lontooseen. Yhdysvaltoihin Lorenzo de Ponte kuitenkin päätyi lopulta rahattomana ja velkaisena. Uudella mantereella hän perusti ensin kirjakaupan, toimi samoin kirjallisuuden professorina sekä oopperatuottajana. Lorenzo de Ponte perusti New Yorkiin Yhdysvaltojen ensimmäisen oopperatalon. Tämä yritys kuitenkin epäonnistui ja ooppera täytyi sulkea talousongelmien vuoksi vain 28 esityskerran jälkeen. Lorenzo de Ponten kirjoittamat oopperalibrettot olivat oman aikansa hömppäkomedioita, jotka eivät ilman Wolfgang Amadeus Mozartin sävellyksiä olisi jääneet edes eloon. Lorenzo de Ponte kyllä itse arvosti omia librettojaan omissa muistelmissaan.


Lorenzo de Ponten ja Wolfgang Amadeus Mozartin Don Giovannin tapahtumat sijoittuvat Espanjaan 1600-luvun puolivälissä. Prahalaiset antoivat hyvin suopean vastaanoton Mozartin Figaron häät -oopperalle, jonka kantaesitys oli säveltäjän johtamana Wienin Burgtheaterissa 1.5.1786. Vasta vuonna 1922 ooppera esitettiin ensimmäisen kerran Suomessa Suomalaisessa oopperassa eli nykyisessä Helsingin Aleksanterin teatterissa. Ooppera perustuu Pierre-Augustin Caron de Beaumarchais’n (s. 24.1.1732 Pariisi ja k. 17. tai 18.5.1799 Pariisi) samannimiseen näytelmään, jonka ensiesitys oli Pariisissa huhtikuussa 1784. Prahan kansallisteatterin vuokraaja, teatteri-impressaari ja bassolaulaja Paquale Bondini (s. 1737? ja k. 30.10.1789) tilasi Prahassa ensiesitettävän oopperan Wolfgang Amadeus Mozartilta. Bondini oli suuri Mozartin musiikin ihailija, joka maksoi säveltäjälle 100 dukaatin korvauksen oopperasta. Bondini oli kuuluisan italialaisen sopraanolaulaja Teresa Saporitin (s. 12.3.1763 ja k. 17.3.1869) aviomies ja sopraanolaulaja Marianna Bondinin (1780-1813) isä. Teresa Saporiti lauloi Prahan kantaesityksessä Donna Annan roolin, jonka Mozart oli kirjoittanut juuri Teresaa varten.

Bassolaulaja Mika Kares.

Wolfgang Amadeus Mozart sävelsi oopperansa Don Giovanni osin Wienissä ja osittain ystäviensä Duschekien Villa Bertramka -nimisessä maalaistalossa Smichovissa lähellä Prahaa. Mozartilla oli Prahassa ystäviä kaupungin taiteita arvostavassa aatelistossa sekä porvaristossa. Mm. Leopold Leonhard Raymund Thunin kreivi (s. 17.4.1748 ja k. 22.10.1826) sekä tunnettu pianonsoitonopettaja, cembalisti, pianisti ja säveltäjä Franz Xaver Duschek (s. 8.12.1731 Chotĕborky ja k. 12.2.1799 Praha) sekä tämän vaimo, laulajatar Josepha Hambasher (1754-1824), kuuluivat Mozartin ystäväpiiriin. Vuonna 1787 Mozart oleskeli Duschekien talossa ainakin kahteen otteeseen säveltäessään tätä oopperaa; tässä samassa talossa Mozart sai myös oopperansa valmiiksi. Ooppera sai valtavan menestyksen sen kantaesityksessä 29.10.1787 Prahan kansallisteatterissa. Yleisön joukossa istui myös libretisti Lorenzo da Ponten hyvä ystävä, aikansa tunnettu Don Juan, upseeri, seikkailija, kirjailija, viulisti, vakooja ja vapaamuurari Giacomo Girolamo Casanova (s. 2.4.1725 Venetsia ja k. 4.6.1798 Dux, Böömi). Tanskalainen teologi ja filosofi Søren Aabye Kierkegaard (s. 5.5.1813 Kööpenhamina ja k. 11.11.1855 Kööpenhamina) ylisti salanimen – Victor Eremita – turvassa kirjoittamassaan esseessä Don Giovanni -oopperan olevan kaikkien aikojen suurin taideteos.


Don Giovanni saapuu ensimmäisessä näytöksessä palvelijansa Leporellon kanssa vaunuilla kylään yömyöhään. Don Giovanni liehittelee komtuurin tytärtä, Donna Annaa, ja Leporello odottaessaan isäntäänsä valittaa palvelijan työnsä raskautta. Don Giovanni on kavalasti salaa hiipinyt komtuurin taloon ahdistelemaan Donna Annaa, joka lopulta suuttuu häneen ja huutaa apua tilanteessaan. Donna Annan komtuuri-isä saapuu paikalle puolustamaan tytärtään ja isä ajautuu kaksintaisteluun miekkailemalla Don Giovannin kanssa. Kaksintaistelussa Don Giovanni surmaa miekalla komtuurin ja katoaa tapahtumapaikalta nopeasti. Donna Annan kihlattu, Ottavio, saapuu tapahtumapaikalle liian myöhään ja Donna Anna vaatii Ottavio kostamaan oman isänsä kuoleman. Kyläläiset pystyttävät komtuurille muistopatsaan. Leporello kokee oman liian vaaralliseksi ja moittii siksi isäntäänsä uhaten erota tämän palveluksesta, mutta Don Giovanni ei ole kuulevinaankaan.


Tässä samassa (hermo)kohtauksessa Donna Elvira, Don Giovannin entinen rakastettu, astuu näyttämölle muistuttamaan Don Giovannia tämän vannoneen aikanaan rakkautta hänelle. Donna Elvira seuraa uskottoman Don Giovannin jälkiä ja löytäessään vihdoin Don Giovannin, tämä kuitenkin pakenee paikalta ja jättää tilanteen palvelijansa selvitettäväksi eli selvitystilaan. Leporello esittää kuuluisassa luetteloaariassaan Madamina, il catalogo e questo (Madamina, tämä kirja on lista) ylpeänä ja kateellisena röyhkeästi sekä kylmätunteisesti, että Donna Elvira ei ole suinkaan ainoa nainen, jota Don Giovanni on vannonut rakastavansa. Kaikkiaan naisia on Don Giovannilla ollut 2065; italialaisia naisia 640, saksalaisia 231, ranskalaisia 100, turkkilaisia 91 ja espanjalaisia peräti 1 003. Don Giovanni on siis muuntautumiskykyinen, jopa kameleonttimainen olento, joka osaa mukautua kaikkiin tilanteisiin ja mitä erilaisimpien naisten seuraan. Palvelija Leporello paljastaa myös Don Giovannin naisten sosiaalista asemaa mielenkiintoisesti. Hänen isäntänsä on rakkausasioissa täysin demokraattinen; Don Giovannin naiskokoelmiin lukeutuvat kaikki maalaistytöistä herttuattariin sekä vanhoista nuoriin saakka.


Samaan aikaan toisaalla Zerlina ja Masetto juhlivat häitään. Zerlina miellyttää jälleen Don Giovannia ja Don Giovanni kutsuu hääjuhlaseurueen omaan linnaansa juhlimaan häitä. Masetto ensin vastustelee Don Giovannin kutsua, mutta lopulta suostuu kutsuun kuitenkin. Juhlissa Zerlina ja Don Giovanni laulavat yhdessä dueton La ci darem la mano (Saan sinut sinne johtaa). Don Giovannin liehitellessä Zerlinaa tulee Donna Elvira heidän väliinsä. Donna Anna ja Don Ottavio pyytävät Don Giovannia auttamaan heitä komtuurin murhaajan etsinnässä. Donna Elvira varoittaa kiihkon vallassa muita Don Giovannista, mutta Don Giovanni moittii Donna Elviraa hysterian levittämisestä. Vihdoin Donna Anna tunnistaa Don Giovannin oman isänsä murhaajaksi ja Donna Anna vannoo kostoa raivoissaan. Donna Anna myös vaatii Don Ottavio surmaamaan isänsä murhaajan.


Hääjuhlat jatkuvat Don Giovannin huvilassa, jossa Don Giovanni laulaa samppanja-aarian Fin ch’han dal vino (Viineistä parhaat vieraille tuhlaa). Juhlaseurueen joukossa on myös kutsumattomia vieraita, Donna Anna, Donna Elvira ja Don Ottavio naamioidensa takana. Juhlissa tanssitaan ja orkesteri soittaa musiikkia. Zerlina lepyttelee mustasukkaista Masettoa puutarhassa. Don Giovanni käskee Leporellon pitää Masetton loitolla hänestä ja Zerlinasta; tanssin aikana Don Giovanni viettelee Zerlinan. Juhlissa naamioiden taakse kätkeytyneet vieraat paljastavat itsensä ja kertovat Don Giovannin olevan murhaaja. Don Giovanni ja Leporello pakenevat paikalta.


Oopperan toisessa näytöksessä kyyti käy yhä vain omituisemmaksi. Aluksi palvelija Leporello uhkaa erota Don Giovannin palveluksesta, mutta Don Giovanni lepyttelee Leporelloa rahan voimalla sekä ylen kauniilla sanoilla. Seikkailun vuoksi isäntä ja renki vaihtavat vaatteita. Don Giovanni on ihastunut vaihteeksi Donna Elviran kamarineitoon ja hän antaa siksi Leporellon esiintyä Don Giovannin hahmossa Donna Elviralle. Itse Don Giovanni kertoo rakkaudestaan uudelle ihastukselleen. Masetto saapuu kahden talonpojan kanssa paikalle kostaakseen Don Giovannille ja he ovat Don Giovannin eli naamioituneen Leporellon perässä.


Masetto jää kahden Leporelloksi naamioituneen Don Giovannin kanssa ja Don Giovanni pahoinpitelee Masetton perusteellisesti. Leporello myös riisuu yltään Don Giovannin vaatteet ja livahtaa tiehensä. Masetton hylkäämä Zerlina seuraa jalkaisin sulhastaan ja saa tämän mielistelyn avulla takaisin itselleen. Don Giovanni ja Leporello tapaavat toisensa hautausmaalla. Hautausmaalla samoin kuolleen komtuurin kivettynyt patsas avaa suunsa ja puolustaa pyhän paikan rauhaa. Don Giovanni kutsuu patsaan illalliselle luokseen, mihin patsas vastaa myöntävästi.


Don Giovanni poistuu paikalta valmistelemaan tulevaa illallista. Donna Elvira pyytää vielä Don Giovannia viimeisen kerran, että tämä muuttaisi tapansa, mutta Don Giovanni ei siihen pyyntöön kuitenkaan suostu. Donna Anna käy isänsä haudalla, jossa Don Ottavio painostaa häntä avioliittoon itsensä kanssa. Donna Anna vain lupaa heidän hääpäivänsä koittavan vähän myöhemmin. Don Giovannin pöytä on katettu ja kivinen vieras ilmoittaa tulostaan. Donna Elvira pakenee kauhuissaan paikalta. Kuollut komtuuri vaatii kelvotonta säätytoveriaan parantamaan tapansa. Don Giovanni lausuu yhdeksän kertaa ei ja sen jälkeen maa nielaisee hänet.


Kaiken tämän jälkeen jää maan päälle hyveellisiä miehiä, yksinäisiä naisia ja työtön palvelija; kaikki he kehuvat rangaistuksen oikeudenmukaisuutta. Palvelija Leporello on etsittävä itselleen uusi isäntä. Ottavio pakottaa Donna Annan avioliittoon itsensä kanssa. Zerlina ja Masetto tekevät sovinnon ja Donna Elvira aikoo vetäytyä luostariin.


Savonlinnan Oopperajuhlien Don Giovannin esityksiä kesällä 2024 johtaa kapellimestari Andrea Sanguineti ja oopperan ohjaus on Paul-Émile Fourny. Lavastussuunnittelija on Poppi Ranchetti, pukusuunnittelija Giovanna Fiorentini ja kuoromestari Jan Schweiger. Oopperan rooleissa laulavat: Yurly Yurchuk / Valtteri Torikka, Mika Kares / Matti Turunen, Marjukka Tepponen, Frédéric Antoun, Annika Leino / Sonja Herranen, Henning Van Schulman. Oopperaesityksessä ovat mukana Savonlinnan Oopperajuhlaorkesteri ja Savonlinnan Oopperajuhlakuoro.

Yurly Yurchuk.

Ukrainalaissyntyinen baritoni Yurly Yurchuk asuu nykyään Lontoossa ja hänen vakituisia oopperataloja ovat mm. Brysselin, Zürichin, Kööpenhaminan ja Alankomaiden oopperatalot. Tänä kesänä hän debytoi Savonlinnan Oopperajuhlilla, vaikka hän näki ensimmäisen oopperan itse ensimmäisen kerran 29-vuotiaana. Tätä aikaisemmin Yurchuk työskenteli rahoitusmaailmassa tilitarkastuksia tarjoavassa PricewaterhouseCoopersissa. Yurly Yurchukin perhe Ukrainassa oli hyvin köyhä eikä siten myöskään kulttuuriharrastuksiin ollut juuri mahdollisuuksia perheellä. Hänen musiikinopettajansa Kiovassa ilmoitti teini-ikäiselle Yurlylle, ettei hänestä tule laulajaa, koska hän ei pääse ääniin, joita häneltä vaadittiin.


Koska laulajanura nousi alkuun mahdottomuutena eteen, täytyi nuoren miehen opiskella itselle toinen ammatti; hän suoritti Kiovan korkeakoulussa loppututkinnon ja aloitti rahoitusalalla työskentelyn. Rahoituskonsulttina hänen työura eteni mallikkaasti ja vei hänet lopulta Yhdysvaltoihin saakka. Vaativan työn vastapainoksi Yurchuk kaipasi vapaa-aikaansa jotakin mielekästä harrastusta. Aivan sattumalta hän tapasi laulunopettajan, jolle hän avautui aikaisemmista laulukokemuksistaan. Tämä laulunopettaja ymmärsi pian Yurchukin kyvyt ja mitä aikaisemmin oli mennyt väärin laulunopiskelussa Kiovassa. Laulunopettaja kertoi Yurchukille, mitä kaikkea oli tehty väärin hänen äänensä kanssa. Hänestä oli yritetty tehdä pop-tenoria, vaikka hänen äänensä oli matalampi. Opettaja lupasi auttaa Yurlya laulamisessa.

Professori Marc Embree.

Melko pian laulunopettaja lähetti Yurlyn laulukilpailuun, jossa opettaja toivoi tämän saavat kipeästi tarvitsemaansa hyödyllistä palautetta. Tämän laulukilpailun tuomaristossa istui New York City Operan bassobaritoni, Marc Embree, joka samalla toimi myös professorina Chicagon DePaul Universityssä. Laulunopettajan kaipaamaa palautetta saatiinkin oikein aimo annos, kun professori Embree listasi kirjeeseen kattavan luettelon kandidaatin puutteita; laulajan käsivarret olivat suorituksen aikana jännittyneitä, ääni ei ollut oikein sijoitettu ja seisoma-asentokin osoittautui virheelliseksi jne. Professori Marc Embree laittoi myös merkille, että Yurlyn äänessä oli kyllä jotakin.


Yurly Yurchukin työt rahoitusmaailmassa saivat vielä jatkua, mutta mutta vastuu laulunopetuksesta siirtyi professori Marc Embreelle. Jo toisena vuonna lauluopinnot muuttuivat sen verran vakaviksi, että Yurly Yurchek haki ja myös sai PwC:ltä mahdollisuuden työskentelyyn osa-aikaisena. Yurlyllä oli pitkä kokemus 16-tuntisista työpäivistä. Joustaminen työnantajan puolelta mahdollisti hänen tavoitteellisen laulunopiskelunsa; opittavaakin hänellä tietysti oli paljon, mm. teoriaa ja historiaa. Täytyi myös opetella malttia lisää; ääntä ei voinut pakottaa. Ensimmäinen virhe oli se, että hän harjoitteli tuntikausia ja sitten seuraavana päivänä ihmetteli, kun ääntä ei tullut yhtään.


Baritoni Yurly Yurchuk valittiin kaudeksi 2014/2015 Lontoon kuninkaallisen oopperan Jette Parker -nuorisokoulutusohjelmaan. Kriitikko Hugh Canning kirjoitti sanomalehti The Timesin kirjoituksessaan vuonna 2017 mm. näin: ”… mutta näyttämön hienoin ääni kuuluu Yurly Yurchukille, joka laulaa Rodolfon aarian moitteettoman italialaisittain.” Yurly Yurchukin on aina koelaulutilaisuuksissa täytynyt uudestaan todistaa osaamisensa. Hän on toisaalta saanut myös oopperakollektiiveilta valtavasti tukea itselleen, joten enää suurille lavoille nouseminen yleisön eteen laulamaan ei häntä pelota. Aikaisemmin hän oli harrastanut samoin salsatanssia, josta hän nyttemmin kokee saavansa paljon apua näyttämökoreografioiden oppimiseen.

Jacques Offenbach.

Chicagossa Yurly Yurchek näki elämänsä ensimmäisen oopperan ja se oli saksalaissyntyisen säveltäjä ja sellisti Jacques Offenbachin (s. 20.6.1819 Köln ja k. 5.10.1880 Pariisi) Hoffmanin kertomukset. Tämä ooppera vei heti Yurly Yurchukin täysin mennessään ja hän rakastui oopperaan saman tien. Yurchuk tekee vielä jonkin verran työtä rahoitusalalla, mutta hän tällä hetkellä maailmalla yksi kysytyimmistä baritoneista. Mahdollisuus jakaa työskentelyä pitää hänen itsensä mielestä aivopuoliskot vireässä tilassa. Don Giovanni oli Yurly Yurchukin päättötyörooli Kööpenhaminan kuninkaallisessa ooppera-akatemiassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti