Säveltäjä Tuomas Kantelinen
Säveltäjä Tuomas Kantelinen (s. 22.9.1969) syntyi Helsingissä. Hänen isänsä oli toimittaja ja äiti henkisistä asioista kiinnostunut kuvataiteilija. Kantelisen perheeseen syntyi neljä lasta: kolme poikaa ja yksi tyttö. Tuomas Kantelisella on kaksi vanhempaa veljeä ja pikkusisko, Karoliina Kantelinen (s. 1975 Uusikaupunki), joka toimii laulajana, kansanmusiikin opettajana ja etnomusikologina. Neljästä perheen lapsesta peräti kolme tienaa elantonsa tänään musiikista. Toimittaja-isän työn perässä perhe muutti usein asuinpaikkakuntaa Suomessa.
Isä työskenteli mm. Uudessakaupungissa, Turussa ja Kankaanpäässä, jossa hän yksin toimitti pientä paikallista sanomalehteä. Lapsen silmissä isän toimittajantyö näytti jännittävältä; hän muistaa elävästi vieläkin lapsuudestaan myöhään yöhön jatkuneen kirjoituskoneen naputusäänen ja isän työnurkkauksesta leijuneen voimakkaan piipuntuoksun. Tuomas Kantelinen muistaa, että lapsuusaikanaan perhe muutti kymmenkunta kertaa paikkakuntaa. Tämän vuoksi oli pakko sopeutua aina uusiin olosuhteisiin ja joka paikassa hankkia uudet ystävät. Tämä sopeutumiskyky on Tuomas Kantelisen mielestä auttanut hänen sävellystyössään valtavasti.
Tuomas Kantelisen äidinäiti, pianonsoitonopettaja ja musiikkineuvos Liisa Mattila-Oukari (s. 9.8.1914 Rantasalmi ja k. 31.3.2001 Kankaanpää) oli aikanaan perustamassa Kankaanpäähän musiikkiopistoa. Isoäiti tuki kovasti Tuomas Kantelisen musiikkiopintoja. Hän oli myös Tuomas Kantelisen ensimmäinen pianonsoiton opettaja. Äidinäidillä oli ollut romanssi teatteriohjaaja ja teatterijohtaja Jack Evert Witikkan (vuoteen 1942 Jakobsson, s. 20.12.1916 Helsinki ja k. 28.1.2002 Espoo) kanssa ja sen hedelmänä syntyi Tuomas Kantelisen äiti.
Tuomas aloitti pianonsoiton viisivuotiaana, mutta hän ei omien sanojensa mukaan todellakaan ollut mikään musiikin ihmelapsi taidoiltaan. Soittamistakin enemmän Tuomasta kiinnosti jalkapallo ja mopolla ajaminen kesällä sekä lumipallojen heittely talvella. Suurien elokuvien katselusta Tuomas Kantelinen nautti myös kovin. Päihteisiin Kantelinen ei tuntenut teinivuosinaankaan vetoä; hän ei ole koskaan ollut juovuksissa tai polttanut tupakkaa. Aluksi soittaminen oli melkoista tervanjuontia, mutta lopettaminenkaan ei ollut vaihtoehto. 11-vuotiaana pianonsoitto alkoi sujua jo huomattavasti paremmin. Kova harjoittelu on kantanut Tuomaksen mielestä hedelmää.
Tuomas Kantelinen on oman pääinstrumenttinsa lisäksi soittanut mm. urkuja, harmonikkaa, kitaraa ja oboeta. Omat ensimmäiset sävellyksensä hän muistaa tehneensä 14-vuotiaana. Lapsena Tuomas Kantelinen oli jo kiinnostunut maailman tutkimisesta. Musiikin kautta löytyi tapa sanoa asioista jotakin; musiikin avulla eri ilmiöihin voi etsiä suuntaa tai jopa löytää kysymyksiin vastauksia. Tuomas Kantelisen ollessa 15-vuotias, vanhemmat erosivat ja perheen lapset muuttivat äidin kanssa asumaan helsinkiläiseen asumalähiöön, Kannelmäkeen. Äidin avulla Tuomas Kantelinen oppi oikean asenteen elämään; Kantelinen luki new age -kirjallisuutta ja kehitti omia sisäisiä voimavarojaan. Näin hän pääsi eroon omien vanhempien eron tuottamasta järkytyksestä. Nykyään hän kutsuu näitä vuosiaan unohduksen vuosiksi. Yhä edelleen Kantelinen joogaa ja meditoi joka päivä sekä pohtii filosofisia kysymyksiä. Tuomas Kantelinen aloitti opiskelunsa ensin Sibelius-lukiossa ja jatkoi sen jälkeen Sibelius-Akatemian säveltäjälinjalla opintojaan.
Helsingin Sibelius-Akatemiassa Tuomas Kantelinen opiskeli sävellystä säveltäjä ja kirjailija Eero Olavi Hämeenniemen (s. 29.4.1951 Valkeakoski) ohjauksessa vuosina 1988-1996. Kantelinen arvostaa suomalaista musiikkikasvatusta laadukkaaksi ja opetusta kannustavaksi. Omaa sävellyksenopettajaansa Tuomas Kantelinen kehuu ja sanoo, että hänelle Eero Hämeenniemellä on ollut valtava vaikutus. Sattumalta Tuomas Kantelinen päätyi elokuvamusiikin pariin.
Vuonna 1993 hän huomasi Sibelius-Akatemian ilmoitustaululla aulassa ilmoituksen, jossa haettiin säveltäjää lyhytelokuvaan. Hän sai työn, kun kukaan muukaan ei paikkaa hakenut. Hän ihastui heti elokuvamusiikin säveltämiseen. Sangen pian Kantelinen huomasi säveltävänsä musiikkia Olli Juhani Saarelan (s. 11.11.1965 Helsinki) ohjaamaan ja kirjailija ja käsikirjoittaja Antti Elias Tuurin (s. 1.10.1944 Kauhava) elokuvaan Rukajärven tie. Elokuvan soundtrackistä kiinnostuneet ohjaaja Renny Lauri Mauritz Harlin (alkujaan Harjola, s. 15.3.1959 Riihimäki) ja tuottaja Markus Selin (s. 16.3.1960 Vihti) soittivat samoin Tuomas Kanteliselle hyvin pian. Viimeistään siitä lähtien Tuomas Kanteliselle on tarjoutunut melko helposti elokuvasävellystöitä, joskus jopa niin paljon, että on täytynyt kieltäytyä töistä. Vuonna 1999 Tuomas Kantelinen sai Kritiikin kannukset -palkinnon sekä Rukajärven tie -elokuvan että panoksestaan suomalaisen elokuvan musiikin hyväksi.
Ennen pandemia-aikaa Tuomas Kantelinen ennätti asua seitsemän vuoden ajan Kaliforniassa Los Angelesissa. Toiset näistä vuosista Yhdysvalloissa olivat haastavampia kuin toiset, mutta Tuomas Kantelinen tutustui rohkeasti Kaliforniassa mm. Oscar-juhlallisuuksiin. Hän kuuli juhlissa mm. laulaja, näyttelijä ja lauluntekijä Lady Gagan (Stefani Joanne Angelina Germanotta, s. 28.3.1986 New York) ja näyttelijä, tuottaja ja ohjaaja Bradley Charles Cooperin (s. 5.1.1975 Philadelphia, Pennsylvania) laulamia duettoja ja Kantelinen pääsi myös juhlien jatkoille elokuvaohjaaja Steven Allan Spielbergin (s. 18.12.1946 Cincinnati, Ohio) luokse ystävänsä, intialaisen säveltäjä Allah Rakha Rahmanin (s. 6.1.1967 Madras, Intia) seurassa. Kantelisen säveltäjäystäviin lukeutuu myös saksanjuutalainen elokuvasäveltäjä Hans Florian Zimmer (s. 12.9.1957 Frankfurt am Main, Saksa), joka muistetaan tunnussävelmästä elokuvaan Sadamies, josta muodostui hänen läpimurtonsa Hollywoodissa. Hän on myös tehnyt elokuvamusiikkia mm. elokuviin Leijonakuningas ja Dyyni.
Säveltäjä Tuomas Kantelinen on nähnyt kollegojensa kanssa karullakin tavalla, kuinka elokuvamusiikin säveltäminen on kärsivällisyyttä vaativaa työtä, vaikka suorituspaineet elokuvateollisuuden puolelta ovat kovat. Elokuvamusiikin säveltäjiä maailmalla kansainvälisellä tasolla on kuitenkin vain hyvin vähän. Vuosien kuluessa Tuomas Kantelinen on säveltänyt elokuvamusiikkia niin kotimaisiin kuin kansainvälisiin elokuviin. Hänelle sopii hyvin elokuvamaailman kollektiivinen työskentelytapa. Itse sävellystyö on työtä tehdessä tosin hyvin kiireinen.
Säveltäjänä Tuomas Kantelinen profiloituu varsinkin elokuvasäveltäjänä, sillä hän on säveltänyt musiikin yli sataan elokuvaan. Elokuvamusiikin säveltämisen hän on aloittanut jo vuonna 1993. Tuomas Kantelinen on nykyään Suomen tunnetuimpia elokuvamusiikin säveltäjiä. Hänelle on tyypillistä käyttää varsin isoa orkesteria sävellyksissään ja musiikki on hyvin harmonista, tyyliltään uusromantista musiikkia, vaikka hän on toki säveltänyt elokuviin myös minimalistisempaa ja modernimpaakin musiikkia. Hän on lisäksi säveltänyt myös balettimusiikkia, kaksi oopperaa sekä pari konserttoa, kitarakonserton ja pianokonserton, jonka tilasi Espoon pianoviikko. MTV:n uutisten tunnusmusiikki on pitkään ollut Tuomas Kantelisen säveltämää.
Samoin Tuomas Kantelinen on alkanut säveltää musiikkia peleihin ja tämä maailma kiinnostaa häntä yhä enemmän. Tekniikan kehittyminen on tehnyt myös säveltäjän työstä monin tavoin helpompaa. Tuomas Kantelinen haluaa jatkossakin tehdä sävellystyötä sekä Suomessa että ulkomailla. Musiikin luominen vaatii kuitenkin oman rauhansa, jota Kantelinen haluaa ehdottomasti suojella; musiikin tekeminen on hänelle yhä suuri mysteeri.
Tuomas Kantelinen oli vuosina 1997-2017 avioliitossa taiteilija ja elokuvaohjaaja Roosa Toivosen (s. 9.6.1971) kanssa. Roosa Toivosen isä on toimittaja Seppo Toivonen ja äiti päätoimittaja Leena Karo. Roosa tuli toimittajana haastattelemaan Tuomasta artikkeliin, joka oli nimetty: Poimi talteen poikamies. Poiminta onnistui täydellisesti, sillä haastattelupäivästä alkoi heidän yhteiselonsa. Työ ja elämä kuljetti heitä eri puolilla maailmaa. Lapsen hankkiminen tuli vasta useiden vuosien päästä ajankohtaiseksi; he adoptoivat Intiasta seitsemänvuotiaan ihanan tytön lapsekseen. Lapsen tulo muutti Tuomas Kantelisen elämää valtavasti ja hän on jatkuvasti oppinut uusia asioita lapsensa kanssa eläessään. Vuosina 2017-2023 Tuomas Kantelinen oli suhteessa näyttelijä ja ohjaaja Tiina Inkeri Lymin (s. 3.9.1971 Tampere) kanssa. Heidän kotinsa oli tuolloin Etu-Töölössä.
Tuoreinpana sävellysteoksenaan Tuomas Kantelinen on tehnyt musiikin Tampereella Tampere-talossa suuressa salissa 22.8.2024 – 11.1.2025 esitettävään kirjailija, filologi ja englanninkielen professori John Ronald Reuel Tolkienin (s. 3.1.1892 Bloemfontein, Oranjen vapaavaltio ja k. 2.9.1973 Bournemouth, Englanti) rakastettuun klassikkotarinan, Taru sormusten herrasta, uuteen näyttämölle sovitettuun versioon. Teoksen tuottavat Tampereen Teatteri ja Tampere-talo yhdessä. Teoksessa on mukana myös Sorin Sirkus taiteilijoineen. Näytelmäversion ohjaa suomentaja Kerstin Anna Linnea Juvan (s. 17.9.1948 Helsinki) käännöksen pohjalta näyttelijä, teatteriohjaaja ja Tampereen Teatterin johtaja, Mikko Tapani Kanninen (s. 1971 Tampere), ja näyttämöversion sovittajana on käsikirjoittaja Sami Keski-Vähälä (s. 1972).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti