Pohjois-Savon hyvinvointialue säästää myös näin 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus on päättänyt yhteensä 48 sihteerin ja tekstinkäsittelijän vähentämisestä omalla alueellaan. Irtisanottavia on 36 hyvinvointialueen työntekijää, joista 33 on tekstinkäsittelijää. Loput vähennyksistä toteutetaan muun muassa erilaisin eläkejärjestelyin ja avointen tehtävien kautta.

Pohjois-Savon hyvinvointialue aikoo korvata esimerkiksi lääkäreiden saneluja purkavien tekstinkäsittelijöiden työn tekoälypohjaisen automaattisen puheentunnistuksen avulla. Henkilöstön vähennyksellä tavoitellaan Pohjois-Savon hyvinvointialueella kahden miljoonan euron säästöjä.

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn pääluottamusedustaja Mira Ahonen on pöyristynyt Pohjois-Savon hyvinvointialueen nykyään harrastamasta toiminnasta.

Vaikka automaattisen puheentunnistuksen käyttäminen on ollut täysin odotettavissa, on todella järkyttävää, miten massiivisesti ja nopealla aikataululla se aiotaan ottaa käyttöön. Tuntuu pahalta.

Ahosella ei ole mitään tekoälyä vastaan, mutta hän on huolissaan henkilöstövähennysten vaikutuksista. Hän pitää riskinä etenkin lääkäreiden työprosessien hidastumista ja potilasjonojen kasvua​.

Samoilla linjoilla on pääluottamusedustaja Reetta Parviainen. Hänen mukaansa tekoäly on hyvä apuväline, mutta sen tuottamaan tekstiin ei voi täysin luottaa, vaan edelleen tarvitaan ihmistä.

Tässä herää nyt suuri huoli, että hoitajien ja lääkärien aikaa kuuluu jatkossa tehtäviin, jotka eivät heille edes kuulu. Se kaikki on suoraan pois potilastyöstä, Reetta Parviainen pelkää.

Pääluottamusedustaja Reetta Parviainen ei näe, että irtisanomisilla saavutetaan kovin isoja säästöjä, koska muilla ammattikunnilla menee työaikaa sihteerin työtehtäviin.

Mira Ahonen ja Reetta Parviainen.

Henkilöstöjohtaja Mari Antikaisen mukaan Pohjois-Savon hyvinvointialueella on toimittu maltillisesti. Automaattista tekoälyn hyödyntämistä tekstinkäsittelyyn on suunniteltu Pohjois-Savon hyvinvointialueella pitkään ja huolellisesti.

Mari Antikaisen mukaan tahtotila automaattisen puheentunnistuksen käyttöönotosta on kirjattu jo kaksi vuotta sitten. Viime vuonna jo sitä pilotoitiin huolellisesti tuotantoon hyvinvointialueella. Hankkeen taustalla on iso projekti yhteistyössä tietohallinnon ja lääkäreiden kanssa, Mari Antikainen kuvailee tapahtumien kulkua.

Antikaisen mukaan pilotointi osoitti, että automaattinen puheentunnistus vähentää huomattavasti perinteistä ihmisen tekemää tekstinkäsittelyä. Alkuvuonna ennen yt-menettelyn alkamista, tekstinkäsittelyn tarve oli vähentynyt jo lähes 40 prosenttia. Mari Antikainen tunnistaa, että tekoälyyn liittyy vielä kuitenkin haasteita. Suurin näistä on käyttöönottopaine lääkärikunnalla. Tekoälypohjainen järjestelmä voi lääkäreistä tuntua alkuvaiheessa kankealta ja kömpelöltä. Hyvinvointialue on varautunut laskennallisesti viiden henkilötyövuoden verran siihen, että lääkärit tarvitsevat edelleen tukipalveluja, ja sen takia vähennyksiä ei kohdentunut yhtään osaston sihteerityöhön. Tilanteessa täytyy vähitellen hyvinvointialueilla orientoitua uuteen toimintatapaan ja uuteen maailmaan teknologian kanssa. Se on samanlainen murros, kun kirjoituskoneiden käytöstä siirryttiin tekstinkäsittelyohjelmiin, Mari Antikainen vertailee tilannetta.

Mari Antikainen.

Teknologia on muuttanut työtä hyvinvointialueilla jo pitkään, mutta generatiivisen tekoälyn tulemisen myötä muutos on kiihtynyt merkittävästi. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n johtava asiantuntija Niilo Hakonen kertoo, että kun tekoälysovellukset tulivat markkinoille vuoden 2022 lopussa, muutos alkoi tapahtua verrattain nopeasti.

Niilo Hakonen kertoo suurimman muutoksen olleen se, että tavallinen työntekijä pystyy käyttämään sisältöjä tuottavaa tekoälyä. Enää ei tarvitse olla tämän vuoksi ICT-amattilainen, Niilo Hakonen kuvailee. Johtavan asiantuntija Niilo Hakosen mukaan erityisesti tekstinkäsittelijöiden perinteinen työ on ollut voimakkaan muutoksen kohteena.

Niilo Hakonen.

Lääkäreiden laatimien sanelujen purkaminen on muuttunut rutiinityöstä automaattisen tekoälyn hoidettavaksi tehtäväksi. HUSissa jo korona-aikana tekstinkäsittelijät kouluttivat puheentunnistusohjelmistoa tekstinkäsittelyyn tietäen ennakolta hyvin, että se lopulta korvaa heidän tekemän työnsä. Niilo Hakonen kuitenkin varoittaa menemästä liian pitkälle säästötoimissa.

Niilo Hakonen pitää täysin mahdollisena sitä, kun säästetään sihteerin työstä, lääkärit ja johtajat joutuvat tekemään niitä tehtäviä, jotka taitava sihteeri olisi pystynyt tekemään helpommin.