Hannu Ilmari Rautkallio
Dosentti, historiantutkija ja kirjailija Hannu Ilmari Rautkallio (s. 31.5.1944 Turku) on koulutukseltaan valtiotieteen tohtori (1977). Hannu Rautkallio on tutkinut mm. sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä, presidentti Urho Kaleva Kekkosen (s. 3.9.1900 Pielavesi ja k. 31.8.1986 Helsinki) idänpolitiikkaa sekä juutalaisten jatkosodan aikaisia luovutuksia Suomesta Saksaan. Häpeällisistä juutalaisluovutuksista ovat kirjoittaneet myös tutkija, toimittaja, tietokirjailija ja ihmisoikeusaktivisti Elina Sana (ent. Suominen, o.s. Kolkkala, s. 1947) ja filosofian tohtori ja historiantutkija Oula Silvennoinen (s. 29.8.1970 Jyväskylä). Hannu Rautkallio on toiminut vapaana poliittisen historian tutkijana vuodesta 1986 ja poliittisen historian dosenttina Tampereen yliopistossa vuodesta 1989.
Hannu Rautkallion isä oli Kokoomuksen kansanedustajana vuosian 1962-1966 toiminut varatuomari, kihlakunnanneuvos ja poliisineuvos Paavo Eelis Rautkallio (vuoteen 1948 Kallio, s. 2.8.1918 Hankasalmi ja k. 12.3.2001 Espoo). Jatkosodan aikana Paavo Kallio toimi Itä-Karjalan miehityshallinnon Petroskoin keskitysleirin numero viisi komendanttina. Jatkosodan päätyttyä Liittoutuneiden valvontakomission eli Andrei Ždanovin käskystä Paavo Kallio ja 60 muuta epäiltyä sotarikollista vangittiin. Paavo Kallio oli vangittuna 2,5, vuotta syyskuusta 1944 helmikuuhun 1947; vankila-aikaan hän suoritti ylemmän oikeustutkinnon ja sai varatuomarin arvon vuonna 1949. Paavo Rautkallio toimi vuodesta 1950 ensin Halikon ja sitten Rauman sekä vielä myöhemmin Forssan piirien nimismiehenä. Vuosina 1974-1981 Paavo Rautkallio toimi poliisiopiston johtajana.
Poliittisen historian dosentti Hannu Rautkallio kertoi Kanava-lehdessä vuonna 2022 omista tutkijankokemuksistaan aikana, jolloin Neuvostoliitto kaatui omaan mahdottomuuteensa ja valtavan maan kommunistipuolueen arkistot avautuivat ainakin joksikin aikaa tutkijoille joulukuussa 1991. Heti tammikuussa 1992 Hannu Rautkallio pääsi Moskovan arkistoon tutkimaan dokumentteja. Tämä täysin uusi ja ennalta arvaamaton tilanne suomalaisille poliitikoille oli todella kiusallinen hetki, sillä nyt päästiin luvan kanssa kriittisesti tutkimaan mm. presidentti Urho Kekkosen vallankäyttöä. Moskovan arkistossa on paljon tietoa myös Suomen tasavallan yhdeksännen presidentti Mauno Henrik Koiviston (s.25.11.1923 Turku ja k. 12.5.2017 Helsinki) toimista presidenttikautenaan.
Historiantutkija Hannu Rautkallion mielestä KGB:n historialliseen toimeksiantoon ei suinkaan kuulunut Suomen yhteiskuntajärjestelmän kertakaikkinen ja pikainen muuttaminen, vaan kaikki toimet tähtäsivät presidentti Urho Kekkosen sisäpoliittisen vallan poikkeukselliseen vahvistamiseen. Ilmiö oli siis kansallisen identiteettimme ja suvereeniteettimme historiallisesta häiriötilasta. Hannu Rautkallion mukaan vielä 2000-luvun alussa yli hyvin vaikea asiallisesti analysoida näitä ilmiöitä, sillä joutui helposti voimakkaiden torjuntareaktioiden kohteeksi. Varsinkin alkuun hyvin harva suomalainen historiantutkija uskalsi tai viitsi Neuvostoliiton romahduksen jälkeenkään alkaa kriittiseen tutkimukseen, sillä tutkijat pelkäsivät oman maineensa puolesta sekä tutkijaviran tärveltymistä.
Dosentti Hannu Rautkallio on saanut tuta jo vuosikymmeniä Suomen ylimmän johdon ja poliitikkoja kuuliaisesti seuraavan median vainoharhaista pelkotilaa. Kiusallisen aiheen tutkija saattaa kokea jopa itsensä lainsuojattomaksi, sillä ei voi mm. lupa-asioissa vedota mihinkään viralliseen tahoon. On jopa tapauksia, joissa tutkimuspyyntöihin ei edes vastata. Dosentti Hannu Rautkalliolla on itsellään useita nimiä Valtionarkiston ja ulkoministeriön tiedonpanttaajista ja kokemuksia heidän käyttämistään menetelmistä. Monet viranomaiset ja poliitikot pitävät vielä tänä päivänäkin dosentti Hannu Rautkalliota hautarauhan rikkojana, kun hän tutkii heidän mielestään historiassa tapahtuneita kiusallisia asioita.
Itäisten arkistojen avautuminen tuli suomalaisille poliitikoille täydellisenä yllätyksenä, mutta myös suurena ja pelottavana kauhistuksena. Presidentti Boris Jeltsin (s. 1.2.1931 Butka ja k. 23.4.2007 Moskova) kertoi Suomen vierailullaan heinäkuussa 1992, että Venäjän arkistohallinto olisi ollut valmis laajemminkin avaamaan asiakirjoja, mutta suomalaiset johtavat poliitikot esittivät rajoituksia arkistojen avaamiselle suomalaistutkijoille. Dosentti Hannu Rautkallio oli tuohon aikaan ainoa suomalaistutkija, joka työskenteli NKP:n uudemmassa pääarkistossa Iljininkadulla Moskovassa. Suomen valtionjohto halusi välttämättä etukäteen tutkia NKP:n Suomen paperit ennen kuin ne saatettaisiin vapaasti muiden tutkijoiden käyttöön. Mauno Koiviston presidenttikaudella Suomelle oli jopa presidentti Juho Kusti Paasikiven päiväkirjojen julkistaminen uskomattoman kiusallista. Presidentti Boris Jeltsin pyysi vielä suomalaisilta anteeksi neljä vuotta ensimmäisen valtiovierailunsa jälkeen, vuonna 1996, oman maansa toimintaa Suomea kohtaan. Tämäkin puhe kaikui kuuroille korville Suomessa.
Suomessa tämän vuoksi on ajauduttu perin merkillisiin tilanteisiin. Yhdelle tutkijalle, professori, ulkoasiainneuvos, valtiotieteen tohtori ja historian tutkija Juhani Martti Kalervo Suomelle (s. 15.2.1943 Helsinki), on annettu ”yhden miehen oikeus” – Martti Häikiön käyttämä ilmaisu - tutkia mm. presidentti Urho Kekkosen arkistoja Orimattilassa. Tällainen käytäntö ei missään länsimaisessa demokratiassa olisi muualla edes mahdollista. Tutkija Juhani Suomi on arvostellut hyvin kärkevästi Hannu Rautkallion tutkimuksia. Juhani Suomi mm. arvosteli Hannu Rautkallion Moskovan arkistosta löytyvää dokumenttia, jonka mukaan Neuvostoliiton kommunistinen puolue rahoitti presidentti Urho Kekkosen presidentinvaalikampanjaa; Juhani Suomi ei arkistosta tällaista tositetta itse löytänyt.
Hannu Rautkalliota ovat voimakkaasti puolustaneet mm. emeritusprofessori ja historiantutkija Heikki Ylikangas (s. 6.11.1937) sekä dosentti, historiantutkija, professori ja valtiotieteen tohtori Martti Häikiö (s. 1.10.1949 Mikkeli), jonka mukaan Juhani Suomen väite ”ei pidä paikkaansa ja siksi se on Hannu Rautkallion kunniaa loukkaava”. Poliitikko, toimittaja ja kirjailija Lasse Antero Lehtinen (s. 23.1.1947 Kotka) on myös vaatinut vuonna 2024 Kanava-lehdessä Hannu Rautkallion kunnianpalautusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti